Browsing by Author "Volotin, Ida"

Tieto- ja viestintäteknologian nopea kehitys on muuttanut tapaamme toimia ja olla vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. Yhteiskunnan toimintaan osallistumiseen tarvitaan yhä monimuotoisempia teknologisia taitoja ja digitaalista osaamista. Digitaalinen murros on ollut voimakasta etenkin palvelusektorilla ja sen tuomat muutokset, esimerkiksi asioiden hoitamisessa, ovat asettaneet ihmisiä eriarvoiseen asemaan. Epätasa-arvo on nähty etenkin sukupolvien välisenä asiana, mutta siihen vaikuttaa myös sosioekonominen asema. Viitteitä siitä, että myös iällä on merkitystä tieto- ja viestintäteknologian käyttöönotossa ja käytössä, on jo löytynyt. Tulevaisuudessa ikääntymisen aiheuttamat haasteet voivat olla entistä ajankohtaisempia, sillä hallituksen tavoitteena on vuoteen 2023 mennessä siirtää kaikki julkiset palvelut digitaaliseen muotoon, jotta ne olisivat kaikkien saatavilla ja käytettävissä. Tämä voi olla haastavaa, sillä vuonna 2019 tilastokeskuksen tutkimuksessa selvisi, että 75–89-vuotiaista 50% ei ollut koskaan käyttänyt internetiä, kun sitä vastoin kaikki alle 44-vuotiaat olivat. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla mitkä tekijät edistävät ja estävät ikäihmisten digitaalista syrjäytymistä julkisissa asiointipalveluissa. Tutkittava aineisto koostuu aikaisemmin julkaistuista teoksista, jotka täsmentävät, jäsentävät tai ovat muulla tavalla avaavia tutkimuskysymykseen nähden. Aineisto on kerätty avainsanojen ja niiden yhdisteluiden avulla seuraavista lähteistä: Google Scholar, Helka ja Helmet. Tutkimuksen keskiössä on itsepalvelun yleistyminen julkisissa asiointipalveluissa. Ajatuksena on, että syrjäytymistä ei voi tapahtua, jos kaikilla on samat mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan toimintaan eli tässä tapauksessa digitaaliseen asiointiin. Tähän tarvitaan nykypäivänä digitaalisia valmiuksia (laitteet, osaaminen ja motivaatio). Ikäihmisten varallisuus, osaamattomuus, pelko tai haluttomuus käyttää teknologiaa liittyvät siihen, miksi esimerkiksi tarvittavaa laitteistoa ei hankita tai käytetä. Vaikka ikäihmisten oma aktiivisuus ja motivaatio vaikuttavat teknologian käyttöön ja sen oppimiseen, on selvää, että ikä tuo mukanaan myös vaikeuksia kognitiiviseen toimintaan ja havaintomotoriikkaan. Toimintakyvyn heikkeneminen näiltä osin tuo haasteita oppimiseen ja motoriikan kohdentamiseen ja sitä kautta tieto- ja viestintätekniikan käyttöön. Tällöin tuen merkitys ja käyttäjälähtöinen suunnittelu ovat oleellisia syrjäytymistä estäviä tekijöitä.