Browsing by Author "Vuorela, Elina"

Tutkimuksen tavoitteena oli luoda aiempaan tutkimuskirjallisuuteen perustuva kokonaiskuva siitä, miten historiaa opettavat luokan- ja aineenopettajat kuvaavat omia historiasuhteitaan, historiakäsityksiään ja käsityksiään historianopetuksen tarkoituksesta. Tämän lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen yhteys edellä kuvatuilla kokemuksilla ja käsityksillä on opettajien hyödyntämiin oppimateriaaleihin ja opetus- ja työskentelytapoihin. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksessa hyödynnetyt tutkimuskirjalliset lähteet etsittiin Helka-, Helmet- ja Google Scholar -tietokannoista hyödyntämällä erilaisia suomen- ja englanninkielisiä hakusanoja, jotka liittyvät historianopetukseen, historialliseen ajatteluun sekä opettajien kokemuksiin ja käsityksiin. Hakutuloksista valittiin ainoastaan ne tutkimuskirjalliset lähteet, joiden kontekstina on suomalainen koulutusjärjestelmä (perusopetus tai lukio) ja jotka on julkaistu 2000-luvulla. Tutkimuskirjallisuuden perusteella historiaa opettavien luokan- ja aineenopettajien kiinnostus historiaa kohtaan on usein herännyt jo lapsuudessa ja syventynyt esimerkiksi perheen ja suvun kertomien tarinoiden, populaarin historiakulttuurin ja menneisyyteen liittyvien kokemusten ja elämysten kautta. Opettajien omat koulukokemukset näyttäytyvät ristiriitaisempina, ja useiden opettajien mielestä vapaa-ajan historiaharrastuneisuudella on ollut suurempi merkitys heidän kiinnostuksensa ja innostuksensa herättämisessä ja ylläpitämisessä kuin koulun historianopetuksella. Kuvatessaan omia historiakäsityksiään opettajat korostavat erityisesti ajatusta historiasta menneisyytenä tai nykyisyyden ymmärtämisen ja identiteetin rakentamisen työkaluna. Opettajat näkevät historianopetuksen tarkoituksen piilevän ennen kaikkea ymmärryksen ja yleissivistyksen jakamisessa ja oppilaiden identiteetin vahvistamisessa, vaikka myös yksittäisiä viittauksia historiallisen ajattelun opettamisen merkityksellisyydestä on paikoin havaittavissa. Opettajien hyödyntämien oppimateriaalien ja opetus- ja työskentelytapojen perusteella historianopetus näyttäytyy kuitenkin ensisijaisesti opettajajohtoisena ja oppikirja- ja sisältökeskeisenä tiedonsiirtona, mikä vastaa opetusta, jota opettajat olivat itse saaneet omina kouluaikoinaan.