Browsing by Author "Vuorinen, Iida"

Tavoitteet. Kouluakäymättömyys ja koulupudokkuus ovat olleet esillä julkisessa keskustelussa erityisesti jo olemassa olleita eriarvoisuuden muotoja korostaneen koronapandemian myötä. Kouluakäymättömyyden ilmiö on huolestuttava, koska suomalaisen peruskoulun tulisi olla kaikille saavutettava ja yhdenvertainen. Aiemmat aihetta koskevat tutkimukset ovat korostaneet kouluakäymättömyyden ja koulupudokkuuden yksilökeskeisiä sekä sosiaalisia riski- ja taustatekijöitä (esim. Gubbels ym., 2019; Määttä ym., 2020) painottaen melko yksilö- ja aikuiskeskeistä lähestymistapaa ilmiöön. Tämän tutkielman tavoitteena oli koota yhteen synteesiä luoden sellaisia kouluakäymättömyyttä ja koulupudokkuutta käsitteleviä tutkimuksia, joissa aihetta tarkastellaan nuorten näkökulmasta. Tutkielman teoreettinen viitekehys on nuorisotutkimuksellinen ja syrjäytymisen relationaalisen mallin sekä kouluun kuulumisen kokemuksen teoreettisia käsitteitä käytetään analyysin pohjana. Näin tutkielmassa pyritään laajentamaan katsontakantaa kouluakäymättömyyteen ja koulupudokkuuteen sekä vahvistamaan nuorten kokemuksien esiin pääsemistä. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Lopullinen aineisto kerättiin ERIC- ja Helka-tietokannoista helmi-maaliskuussa 2023. Aineistoksi valikoitui seitsemän vertaisarvioitua englanninkielistä tutkimusartikkelia, jotka käsittelivät kouluakäymättömyyttä tai koulupudokkuutta nuoren näkökulmasta. Aineiston analyysin tukena käytettiin aineistolähtöistä ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Aineistolähtöisen analyysin keinoin pyrittiin luomaan aineistosta kokoavaa synteesiä, kun taas teoriaohjaavassa analyysissä aineistoa peilattiin syrjäytymisen relationaalisen mallin ja kouluun kuulumisen kokemuksen käsitteisiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielman tulokset osoittivat, että kouluakäymättömyyttä ja koulupudokkuutta nuorten näkökulmasta tarkastelevat tutkimukset pyrkivät monitasoiseen katsontakantaan ja ilmiöiden sosiaaliseen selittämiseen. Toisaalta aineistosta löytyi myös sellaisia artikkeleita, jotka painottivat yksilöllisiä selitysmalleja. Kaikissa artikkeleissa nuorten kokemukset tuotiin kuitenkin esiin merkityksellisinä. Tutkimukset, joissa tuodaan esiin nuorten näkökulmia ja kokemuksia kouluakäymättömyydestä tai koulupudokkuudesta tuovat tämän tutkielman perusteella esiin myös kouluun kuulumiseen ja kouluakäymättömyyden relationaalisuuteen liittyvää retoriikkaa. Aihe kaipaa lisää niin kokoavaa katsaustutkimusta kuin myös nuorisotutkimuksellisesta näkökulmasta tutkittua tietoa.