Browsing by Author "Vuorinen, Joona"

Tässä tutkimuksessa kuvataan, miten peruskoulun musiikinopetuksessa järjestettävä yhteissoitto vaikuttaa luokkayhteisön yhteisöllisyyteen eli sosiaaliseen pääomaan. Tutkimuksella pyritään valaisemaan yhteisen musisoinnin merkitystä yhteisöllisyyden vahvistamisessa ja yhteisön jäsenten kehityksessä sekä perustelemaan yhdessä tekemisen hyötyjä niin musiikkikasvatuksessa kuin muussakin elämässä. Sosiaalisen pääoman käsitettä pyritään myös nostamaan vahvemmin esille osaksi kasvatustieteellistä keskustelua. Tavallisimmin sosiaalisen pääoman käsitteellä viitataan sosiaalisen ympäristön ja sosiaalisten suhteiden ulottuvuuksiin, kuten sosiaalisiin verkostoihin, normeihin, yhteenkuuluvuuteen ja keskinäiseen luottamukseen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat erityisesti Putnamin (1993) ja Colemanin (1988) määritelmät sosiaalisen pääoman käsitteestä. Yhteissoiton käsite on määritelty tätä tutkimusta varten tarkoittamaan kaikkea musiikillista yhteistoimintaa, jossa tuotetaan musiikkia. Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, joka on yksi kuvailevan kirjallisuuskatsauksen muodoista. Tämän menetelmän myötä tutkimuksessa hyödynnettiin käytettävää aineistoa laajasti sekä esiteltiin tutkittavaa ilmiötä ja sen ominaisuuksia mahdollisimman monipuolisesti kriittisen tarkastelun kautta. Tähän tutkimukseen koottu aineisto koostui pääosin vertaisarvioiduista lähteistä ja kansainvälisistä julkaisuista. Aineistoon kuului erilaisia tutkimuksia, artikkeleja, väitöskirjoja sekä haastatteluja. Tutkimustuloksista ilmeni, että yhteinen musisointi on yhdistetty useissa tutkimuksissa sosiaalisen pääoman tai sosiaalisen pääoman indikaattorien, kuten luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden, muodostumiseen. Tutkimuksia peruskoulun musiikinopetuksen yhteissoitosta ja sen vaikutuksesta luokkayhteisön sosiaaliseen pääomaan on vähän, minkä takia suoraa myönteistä yhteyttä ei voitu luotettavasti todeta. Muu esitelty aineisto antoi kuitenkin tukea väitteelle yhteissoiton myönteisestä vaikutuksesta yhteisön sosiaaliseen pääomaan soittoympäristöstä riippumatta. Tutkimustulokset viittasivat sosiaalisen pääoman olevan hyödyllinen resurssi myös oppimisessa, minkä takia jatkotutkimuksia yhteissoitosta ja sosiaalisesta pääomasta olisi tärkeää tehdä lisää etenkin kouluympäristössä.