Browsing by Author "Walve, Siiri"

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää järviruoko (Phragmites australis) kasvin kukinnon eli röyhyn ja varsiosan värjäysominaisuuksia. Aikaisemman tutkimuksen sekä kirjallisuuden perusteella järviruoko on luokiteltu värjäyskasviksi. Kasvista on saatu keltaisenvihreää väriä villalangalle, kun koko kasvi on hyödynnetty. Pelkällä röyhyllä tai varsiosalla värjäämisestä on kirjallisuudessa vähemmän tuloksia. Tutkimuskysymykset ovat millaisia värisävyjä voidaan järviruoko kasvin röyhystä ja varsi-osasta saada? ja millaiset ovat röyhyllä ja varrella värjättyjen tekstiilimateriaalien pesunkes-to? Tutkimuksessa kasvi jaettiin väriliemen valmistuksessa kahteen osaan; varsiosaan ja röy-hyyn. Varsiosalla ja röyhyllä värjättiin merinovilla-, puuvilla- ja lyocell- neuloksia. Puretusa-neina värjäyksessä käytettiin alunaa, rautasulfaattia ja tanniinia, joita rautasulfaattia lukuun ottamatta käytettiin yksivaiheisessa värjäyksessä. Purettamattomia näytteitä käytettiin ver-tailuna. Värjäykset ja pesunkesto testit suoritettiin Original Hanau Linitest laitteistolla. Vär-jäystulokset mitattiin käyttäen värinmittauslaitetta. Röyhyllä ja varsiosalla värjättyjen näyt-teiden tulokset ilmoitettiin CIE*L*a*b arvoina. Värin pesunkestoa tarkasteltiin värinmuutok-sena ja monikuitukankaan tahriutumisena, standardien SFS-EN ISO 106C05 ja SFS-EN 20105- A03 mukaisesti. Röyhyllä ja varsiosalla saavutettiin voimakkaita värejä merinovillalle. Varsiosan ja röyhyn värjäystulokset poikkesivat toisistaan. Aluna puretuksella ja röyhyllä värjätessä, saavutettiin tekstiilimateriaaleille vihreä väri ja varsiosalla värjätessä keltainen väri. Värinmuutos oli pe-sun jälkeen pääasiassa värin haalistumista. Värinmuutos oli suurinta puuvilla – ja lyocell- näytteillä. Varsiosalla ja röyhyllä värjättyjen näytteiden kesken ei ollut suurta eroa värin-muutoksella. Näytteet tahrivat monikuitukangasta heikosti. Varsiosan ja röyhyn kesken ei tässä tutkimuksessa havaittu eroja tahriutumisen suhteen. Järviruo`osta olisi kiinnostavaa saada lisää tutkimusta värjäyksen käytössä. Jatkotutki-muksen aiheena olisi kiinnostavaa tutkia millaisia maantietteellisiä eroavaisuuksia on järvi-ruoko kasvin väriainepitoisuuksissa.