Browsing by Author "Waris, Juuso"

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) velvoittaa opetuksen ja oppikirjojen edistävän sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tämä tarkoittaa myös, että opetuksessa tulee käsitellä sukupuolen moninaisuutta. Aiemman oppikirjatutkimuksen mukaan nämä tavoitteet eivät ole oppikirjojen osalta täyttyneet. Oppikirjojen representaatiot ovat tuottaneet essentialistista kuvaa naisten ja miesten välisistä eroista, maskuliiniset hahmot ovat olleet yliedustettuina ja hahmot ovat esiintyneet stereotyyppisissä rooleissa. Viimeaikaisissa pro gradu -tutkielmissa on kuitenkin huomattu myös hieman muutosta aiempaan. Tämän tutkielman tarkoitus on kuvata ja analysoida kahden alakoulun suomen kielen ja kirjallisuuden oppikirjan sukupuolen representaatioita, eli sitä miten kirjoissa esitetään, mutta myös samalla tuotetaan käsityksiä sukupuolista. Analyysin teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktivismi, jonka mukaan todellisuus rakentuu sosiaalisesti. Analyysin menetelmänä on diskurssianalyysi. Uusi kipinä 3 ja Kulkuri 3 -kirjoissa pojat esitetään suurimmaksi osin seikkailijoina ja toimijoina tyttöjen ollessa vastuullisia, kilttejä ja lukuintoisia. Uusi kipinä 3:ssa tosin tärkein tyttörooli on isommassa ja toiminnallisemmassa osassa kuin tärkein poikarooli. Molemmissa kirjoissa on useita tyttökuvauksia, joissa tyttö on rohkea toimija. Yhdessä Uusi kipinä 3:n tarinassa stereotypia pojasta itsestään selvänä sankarina asetetaan vitsin aiheeksi. Naisten ja miesten roolit jakautuvat suurimmaksi osaksi perinteisesti erityisesti ammattien suhteen. Miehiä on myös enemmän rooleissa, joilla on valtaa. Kirjoissa ei ole yhtään sukupuolen- tai seksuaalisuuden moninaisuuteen viittaavaa representaatiota, mutta heteroihastuksia kyllä. Kirjat vahvistavat näin binaarista sukupuolikäsitystä ja heteronormia.