Browsing by Author "Zimmerlin, Ruth"

Tutkimuksessa käsitellään yhteismusisoinnin vaikutusta yhdenvertaisuuden edistämiseen varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen kannalta olennaiset pääkäsitteet taidekasvatus, musiikkikasvatus, yhteismusisointi, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo antavat tutkimukselle teoreettista pohjaa. Kansallisen koulutuksen arvioinninkeskuksen raportissa (Karvi) 2019 mainitaan taidekasvatuksen, paikoin myös musiikkikasvatuksen, toteutuvan liian harvoin. ArtsEqual-hankkeessa puolestaan tutkitaan muun muassa, miten taide voi tukea tasa-arvoisia mahdollisuuksia oppimiseen ja osallistumiseen suomalaisissa kouluissa. ArtsEqual-hanke, Karvin raportti 2019 sekä pääkäsitteisiin liittyvät teoriat luovat pohjaa seuraavien tutkimuskysymysten syntymiselle: Miten varhaiskasvatuksessa hyödynnetään yhteismusisointia? Ja miten yhteismusisointi edistää yhdenvertaisuutta varhaiskasvatuksessa? Tutkimukseen osallistui kaksi haastateltavaa, jotka haastateltiin vallitsevan virustilanteen vuoksi Skype-sovelluksella. Aineisto koostui yhdestätoista analysoitavasta katkelmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin. Sisällönanalyysiin päädyin haastattelujen kiinnostavan sisällön takia, ja pääkäsitteiden vuoksi lähestymistavaksi valikoitui abduktiivinen eli teoriasidonnainen sisällönanalyysi. Sisällönanalyysissä käytin fenomenografista ja hermeneuttista metodologiaa, joiden pohjalta yhteismusisointia ja yhdenvertaisuutta sekä niiden välisiä suhteita tarkasteltiin ilmiönä. Saatujen tutkimustulosten mukaan yhteismusisointia hyödynnettiin eri tilanteissa ja tilaisuuksissa: päiväkodin yhteisessä laulutilaisuudessa, juhlissa, siirtymätilanteissa, lasten omissa leikeissä sekä oman äidinkielen tai vieraan kielen oppimisessa. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan erityisosaaminen otettiin myös huomioon, josta esimerkkeinä olivat lastenhoitajan musiikillinen osaaminen tai harjoittelijan somalin kielen taito musiikillisessa toiminnassa. Yhteismusisointi vaikuttaa myönteisesti lasten yhdenvertaisuuteen, mutta myönteinen vaikutus on tilannesidonnaista. Yhteismusisoinnin yhdenvertaisuutta edistävä vaikutus ilmeni yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunteena koko päiväkodin laulutilaisuuksissa. Kun lapset lauloivat omissa leikeissään, lapset olivat osallisia musiikillisessa ilmaisussaan. Yhteismusisointi edistää yhteistyötaitoja, jotka edistävät myös yhdenvertaisuutta. Esimerkkinä tästä on yhdessä laulaminen esimerkiksi pukemistilanteessa, jolloin lapsen oli mahdollista rikastuttaa sanavarastoaan laulaen.