Browsing by department "Behavioural Sciences"

Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena oli koostaa aikaisempia tutkimuksia kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin ja tarkastella onko luonnossa olemisella ja liikkumisella sellaisia ihmisen hyvinvointia edistäviä tekijöitä, joita voidaan hyödyntää kasvatuksen ja koulutuksen kontekstissa ekososiaalisen sivistyksen teorian näkökulmasta. Tutkimuskysymykseni ovat 1. Millaisia aineettomia hyötyjä luonto tarjoaa ihmisen hyvinvoinnin edistämiseen? 2. Miten luonnon tarjoamia hyvinvointivaikutuksia voidaan hyödyntää opetuksessa ja kasvatuksessa ekososiaalisen sivistyksen näkökulmasta varhaiskasvatuksen ja peruskoulun kontekstissa? Aineisto muodostui Googlen Scholar (3), Journal (3) ja Helka (3) tietokannoista kerätyistä artikkeleista. Yksi tutkimuksista valikoitui mukaan taustatutkimusta tehdessäni. Aineisto koostui kymmenestä (10) tutkimusartikkelista, joista seitsemän (7) on suomeksi, yksi suomalainen tutkimus, joka on englanniksi ja kaksi (2) espanjalaista tutkimusta, jotka olivat englanninkielisiä. Aineiston analyysi toteutettiin sisällön analyysin keinoin hyödyntäen teoriaohjaavasti suuntautunutta menetelmää. Tulokset antoivat viitteitä siitä, että luonnossa oleminen voi parantaa ihmisen psyykkistä, sosiaalista sekä fyysistä hyvinvointia ja vihreä ympäristö edistää lasten kognitiivisia taitoja, kuten työmuistia ja tarkkaavaisuutta. Työelämän kontekstiin liittyvässä tutkimuksessa havaittiin, että luonnossa olemisella ja ulkoilulla on vaikutusta positiivisesti työn imuun, tarmokkuuteen sekä tuottavuuteen. Tulosten perusteella luonnon hyvinvointivaikutuksia voisi hyödyntää myös varhaiskasvatuksen ja peruskoulun kontekstissa ekososiaalinen sivistys huomioiden.

Tutkielmassani tarkastelen ammattikoulun keskeyttäneiden nuorten keskeyttämisen syitä. Opintojen keskeyttäminen ja etenkin ammattikoulun keskeyttäminen on edelleen yleistä, vaikka tähän ongelmaan on pyritty vaikuttamaan erilaisilla poliittisilla päätöksillä. Keskeyttämisestä on tehty tutkimuksia sekä selvityksiä, kuitenkin nuorten näkökulma näistä tutkimuksista puuttuu. Siksi halusinkin perehtyä tutkimuksiin, jossa nuoret ovat itse päässeet kertomaan kokemuksi- aan koulusta sekä siitä, mitkä tekijät he näkevät syiksi omaan ammattikoulutuksen keskeyttä- miseensä. Tutkimuksen tarkoituksena onkin ymmärtää paremmin nuorten kuvaamia syitä am- mattikoulun keskeyttämiseen. Tutkimuskysymykseksi muodostui: mitkä tekijät vaikuttavat nuor- ten näkökulmasta ammattikoulun keskeyttämiseen sekä Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, joka koostuu kymmenestä koulutuksen keskeyttämistä käsittelevästä tieteellisestä lähteestä. Aineisto on hankittu HELKA- tietokannasta sekä jo löytyneiden aineistojen lähdeluetteloista. Aineiston valinta perustui siihen, kuinka hyvin ne vastaavat tutkimuskysymykseeni. Analyysi on toteutettu teemoittelemalla aineisto keskeyttämiseen ajaviin syihin sekä etsimällä aineistosta yhteneväisiä syitä. Tuloksissa olen esitellyt syyt, jotka esiintyivät useammassa käyttämässäni tieteellisessä artikkelissa. Tulosten mukaan ammattikoulun keskeyttämiseen ajavat syyt ovat moninaisia, yksilöstä sekä hänen elämäntilanteestaan riippuvaisia. Keskeyttämiseen ei siis ole suoraviivaista tietä, vaikka riskitekijöitä keskeyttämiseen voidaankin nähdä olevan. Karkeasti jaoteltuna keskeyttämisen syyt voidaan kuitenkin aineistoni perusteella eritellä neljään eri kategoriaan; koulun ilmapiiriin liittyviin tekijöihin, koulun ulkopuolisiin tekijöihin, työelämään suuntautumiseen sekä vääräksi koettuun alavalintaan. Aineistoni perustui suurimmaksi osaksi nuorten omiin tarinoihin koulutuksen keskeyttämisestä sekä keskeyttämiseen aiheuttaneesta elämäntilanteesta. Kategorioihin jakamani syyt esiintyivät näissä tarinoissa usein samanaikaisesti ja keskeyttämiseen johtaneita syitä oli usein enemmän kuin yksi. Tutkielmani tarjoaa ymmärrystä keskeyttämiseen johtaviin syihin ja näin mahdollisuutta pohtia sitä, miten keskeyttämistä voitaisiin vähentää nuorten keskuudessa.

Mål. Syftet med avhandlingen är att utgående från aktuell forskning kartlägga arbetsrotationens inverkan på den upplevda motivationen och prestationsförmågan i arbetet. Detta för att skapa en djupare förståelse för effekten av arbetsrotation som en metod för kompetensutveckling. Eftersom tidigare forskning inte uttryckligen undersökt arbetsrotationens för- och nackdelar kommer även de att diskuteras i denna avhandling. Teoridelen baserar sig på de för temat mest centrala begreppen, vilka i detta fall är arbetsrotation, motivation och prestationsförmåga. I samband med begreppet motivation kommer även motivationsteorierna Maslows behovshierarki, Vrooms förväntningsteori samt teorin om självbestämmande att behandlas. I analysen behandlas arbetsrotationens påverkan på motivationen även utifrån dessa teoretiska ramverk. Metoder. Studien utfördes i form av en beskrivande litteraturöversikt med en integrerande infallsvinkel. Avsikten med studien var att skapa en bred helhetsuppfattning som även innefattar en kritisk granskning. Materialet, utifrån vilken analysen gjorts, består av 12 vetenskapliga artiklar och en vetenskaplig bok. Resultat och slutsatser. Resultatet av analysen antyder att arbetsrotationen är en betydelsefull kompetensutvecklingsmetod som under rätta omständigheter leder till att anställda upplever en högre grad av både motivation och prestationsförmåga. Resultaten indikerade även att metoden inte används hos alla organisationer i kompetensutvecklingssyfte, utan istället för att omplacera eller markera lågt presterande individer.

Syftet med kandidatavhandlingen är att göra en studie kring krisen i småbarnspedagogiken. När jag talar om ”krisen i småbarnspedagogiken” relaterar jag till den pågående samhällsdebatten. Det är inte frågan om en pedagogisk kris i sig utan en samhällelig kris som påtalar brister i strukturella frågor och personalbristen. I avhandlingen granskas hur krisen kunde lösas och hur den påverkar barnets rättigheter till en god småbarnspedagogik. Attityder till aktivism inom småbarnspedagogiken är en genomgående frågeställning. I studien används en fenomenologisk forskningsmetod (kvalitativ ansats) och utgår från empiriska data som jag samlar på basis av intervjuer. Jag intervjuar fyra personer (två som jobbar på fältet, professorn i småbarnspedagogik och barnträdgårdslärarförbundets ordförande). Resultatet visar att de intervjuade hade en positiv attityd till aktivism och alla informanter var redo att strejka för att få bättre löner. Den låga lönen och yrkets låga status ansågs vara de främsta orsakerna till personalbristen i branschen men också den inre konflikt som uppkommer hos behörig personal som inte har resurser att utföra sitt arbete i enlighet med styrdokumenten. Barnets rättigheter påverkas av krisen såtillvida att barngrupperna är för stora, personalstyrkan och kompetensen är ojämn och småbarnspedagogiken är ojämställd- kvaliteten på pedagogiken varierar drastiskt mellan olika daghem och kommuner.

Undersökningens syfte är att samla kunskap om ämnet undervisning i ridning och hästkunskap och ta reda på vilken betydelse som ämnet ges i ridlärarutbildningen. I och med att examensgrunderna för ridlärares yrkesexamen förnyades i samband med den senaste reformen av yrkesutbildningen, är det relevant att ta avstamp i examensgrunderna. Direktiven i examensgrunderna innefattar kompetenskrav för godkänd prestation och därmed också vad som ska studeras i den förberedande utbildningen. I tolkningen och förverkligandet av examensgrunderna har yrkeslärarna en viktig roll och det finns många faktorer som påverkar utfallet. Den övergripande forskningsfrågan är: På vilket sätt tolkar och förverkligar yrkeslärare examensdelen undervisning i ridning och hästkunskap? Som metod valdes kvalitativ temaintervju med intervjuer av två verksamma yrkeslärare som undervisar i ämnet. Materialet analyserades med hjälp av meningskoncentrering. Resultatet visar att lärarna tolkar innehåll och krav i examensgrunderna mycket lika. De anser att innehållet speglar den mångsidiga kompetens som ridlärare behöver i sitt arbete på ridskolan. Ridläraren ska kunna handleda ryttare i att utföra tekniska rörelser i ridning men också en förmåga att förmedla känsla understryks. Ridning och hästkunskap ses som sammanflätade. Undervisning i hästkunskap beskrivs som att handleda ryttare i hästens skötsel. Förverkligandet av examensdelens undervisning beskrivs av lärarna som flexibelt och studiecentrerat, och de samarbetar med andra läroanstalter både på nationell och internationell nivå. I undervisningen ses speciellt planering, praktisk övning, observation och feedback som viktiga metoder. Undersökningen visar att ämnet präglas av tradition och tyst kunskap i dagens utbildning av ridlärare. Resultatet kan förhoppningsvis leda till att man reflekterar mera över branschens praxis, och utnyttjar den forskning som finns tillhanda.

Korkeakoulutuksen ekspansio on johtanut alojen keskinäiseen eriytymiseen, ja korkeakoulualoista onkin tunnistettavissa niin kutsuttuja eliittialoja. Tutkielman tarkoituksena oli tarkastella näille eliittialoille valikoitumista suomalaisessa kontekstissa. Oletuksena oli, että eliittialat ovat voimakkaasti periytyviä ja mielenkiinnon kohteena olivatkin ne erityispiirteet, jotka ovat yhteydessä tähän periytyvyyteen. Keskeisinä käsitteinä toimivat sosiaalinen liikkuvuus sekä sosiaalinen sulkeuma, joiden avulla tarkasteltiin valintamenettelyä sekä eliittiaseman ylläpitämistä. Tutkielman tutkimuskysymykset olivat: 1) Minkälaiset mekanismit ovat yhteydessä eliittialoille valikoitumiseen ja 2) Millaiset opiskelijat valikoituvat lääketieteen alalle, ja ketkä jäävät pois? Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja aineisto koostui seitsemästä tutkimusartikkelista, jotka sijoittuivat yhtä lukuun ottamatta suomalaiseen kontekstiin. Aineisto on kerätty EBSCOhost-tietokannasta sekä harkinnanvaraisesti lumipallo-otannalla. Analyysimenetelmänä käytettiin teorialähtöistä temaattista analyysiä, jolloin aineistosta on etsitty sekä nostettu esiin samankaltaisuuksia, jotka ovat muodostettu teemoiksi. Tulosten perusteella lääketieteelliseen valikoidutaan akateemisen taustan perheistä, ja se on voimakkaasti periytyvä ala. Näennäisesti avoimeen kilpailuun perustuva korkeakoulujen valintamenettely ylläpitää eliittialojen periytyvyyttä, eikä edistä sosiaalista liikkuvuutta. Tämä selittyy muun muassa maksuttoman koulutuksen sekä valintakokeiden rinnalle syntyneillä varjomarkkinoilla, ja niiden vaatimilla taloudellisilla resursseilla. Kilpailluille eliittialoille hakeutuminen voi olla yhteydessä myös itsensä ulossulkemiseen, sosiaalisen sijainnin aiheuttamien jännitteiden sekä valintakentän etäisyyden vuoksi.

Tehostettua ja erityistä tukea tarvitaan kouluissa kasvavissa määrin enemmän. Tutkielman tavoitteena oli kuvata lapsen erityistä herkkyyttä ja sen ilmenemistä kouluympäristössä. Tutkimuskysymykset olivat 1) Millainen piirre erityisherkkyys on lapsessa ja 2) Miten lapsen erityisherkkyys ilmenee kouluympäristössä. Erityisherkkyyden käsitteen otti käyttöön Elaine N. Aron vuonna 1996, mutta ilmiötä on tutkittu jo aiemminkin. Erityisherkkyyttä lapsissa on myös tutkittu aiemmin. Minua kiinnosti etenkin herkkyyden ilmeneminen kouluympäristössä. Halusin tutkia lasten erityisherkkyyttä sekä erityisherkkyyden suhdetta kouluympäristöön. Vaikka tutkielma keskittyy erityisherkkyyteen, tarkastelen herkkyyttä myös yleisemmällä tasolla. Lisäksi käsittelen koulua lapsen merkittävänä oppimisympäristönä. Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Se sijoittuu kasvatus- ja kehityspsykologiselle alueelle. Katsauksessa hyödynnettiin tieteellisiä tutkimuksia, artikkeleita ja kirjoja. Tutkimuskysymyksiin etsittiin vastauksia analysoimalla aineistoa ja yhdistelemällä tietoja eri lähteistä. Analysoin yksilön syntyperäisen herkkyyden piirteitä ja näiden suhdetta koulumaailmaan. Katsaus osoitti, että lapsen erityisherkkyys on synnynnäinen ja yksilökohtainen piirre, joka vaikuttaa muun muassa ulkoisten ärsykkeiden havainnointiin, tiedon prosessointiin, emotionaaliseen reaktiokykyyn ja lapsen kuormittumiseen. Lapsen kasvuympäristöllä on merkittävä vaikutus herkkyyden ilmenemiselle. Koulun on mahdollista tukea erityisherkkää lasta muun muassa muuttamalla oppimisympäristöä aistiystävällisemmäksi ja luomalla erityisherkälle oppilaalle turvallisen tilan olla oma itsensä. Opettajien on hyvä olla tietoisia herkkyyden eri piirteistä. Herkän lapsen näkökulma tulisi ottaa huomioon niin luokkahuoneessa, kuin tulevaisuuden oppimisympäristöjä rakentaessa. Jokainen lapsi ansaitsee hänelle suotuisan oppimisympäristön.

Syftet med undersökningen var att granska om de olika karaktärerna i Enid Blytons barnbok ”Viisikko ja linnan aarre” (svenska titeln ”Fem gör ett fynd", engelska ”Five on Finniston Farm”) framstår som stereotypa ur ett genusperspektiv. En definition av genus som det socialt konstruerade könet användes. Enid Blytons var en mycket produktiv författare och hennes böcker har varit mycket omtyckta av barn, samtidigt som de varit omdebatterade bland vuxna. De har kritiserats för att bland annat ha stereotypa beskrivningar på flickor och pojkar, män och kvinnor. En del forskare har kommit med invändningar mot detta synsätt och uppfattat att böckerna också ger alternativ vad gäller synsättet på manligt och kvinnligt. Som bakgrund ingår i det här arbetet en genomgång av barnbokens historia, olika sätt att definiera barnlitteratur och forska i den samt barnlitteraturen i förhållande till värderingar, ideologi och mera specifikt genusfrågor. Barnlitteraturen har alltid i större eller mindre utsträckning setts som ett pedagogiskt redskap, vilket också är utgångpunkten för det här arbetet. Eftersom barn inte själva bestämmer över barnlitteraturen tar vissa forskare fasta vid relationen vuxna-barn och makt som viktiga aspekter i samband med definierandet av barnlitteratur. Barnlitteraturen antas ofta spegla och förmedla de värderingar och den ideologi som är rådande i samhället gällande t ex genus. Ideologi kan definieras som en samling uppfattningar som ett samhälle delar och använder sig av för att förstå världen. Barnböcker har å andra sidan också ansetts kunna ha en undergrävande eller ifrågasättande funktion visavi de rådande uppfattningarna i ett samhälle. Texter ses vara fyllda av ideologi, inte bara innefatta det som ett element. Intresset för kön och genus i barnlitteraturen väcktes på 1960- och 70-talen som en följd av en sociohistorisk syn på litteratur i allmänhet. Det som kan ses som intressant vid litterär analys av karaktärer är hur många av karaktärerna som beter sig på ett föreskrivet sätt snarare än antalet flickor/kvinnor och pojkar/män som förekommer. Undersökningen gjordes som en textanalys med Nikolajevas schema för stereotypa manliga och kvinnliga egenskaper som hjälpmedel. Också några forskares synsätt på hur ideologi syns i texter användes vid analysen. Slutsatsen av undersökningen är att det i boken inte förekommer några helt renodlat stereotypa manliga och kvinnliga karaktärer. Boken erbjuder alternativ, i synnerhet när det gäller skildringen av flickor, med en traditionellare flicka och också s k pojkflickor. En hel del av framställningen av karaktärernas beteende som önskvärt eller icke-önskvärt när det gäller både flickor/kvinnor och pojkar/män gav intrycket att utgå från en tudelning enligt sådant som artigt/oartigt och hjälpsamt/ohjälpsamt snarare än manlig/kvinnligt.

Syftet med denna studie är att få en klarare bild hurdana sånger olika sångböcker innehåller, speciellt med tanke på genus och könsstereotyper: innehåller sångerna stereotyper och ifall de innehåller, hurdana och på vilket sätt framträder de? Syftet är också att ta reda på om det skett en förändring i stereotyper över tid. Studien är en kvalitativ analys med hermeneutisk ansats. Materialet består av fyra olika sångböcker från Finland och Sverige, alla publicerade mellan 1995 och 2016. Studiens resultat visar på att det skett en förändring över tid när man granskar böckerna ur ett genusperspektiv men alla sångböckerna innehåller stereotyper. Överlag finns det ändå överraskande lite könsstereotyper jämfört med antalet sånger per bok

Yhteiskuntamme on monien tutkimusten mukaan siirtymässä yhä vahvemmin kohti tietopohjaista yhteiskuntaa. Erityisesti teknologian kehittyminen ja siitä seuraava työn muutos ovat jatkuvasti havaittavissa. Edellä mainittujen kehityssuuntausten vuoksi tiedon ja tietämisen tutkimus on keskeistä tulevaisuuden kannalta. Tiedosta erityisesti hiljainen tieto on keskeinen tutki-muksen kohde, koska se sisältää yksilön ja organisaation kannalta valtavan määrän keskeistä tietoa, joka ei ole sanallisesti välitettävässä muodossa. Hiljaista tietoa omaava henkilö ei usein tunnista omaavaansa kyseistä tietoa, minkä vuoksi tieto jää usein myös hyödyntämättä. Tutkimukseni tarkoitus on tarkastella hiljaista tietoa organisaation kontekstissa. Tutkimuskysymykseni käsittelivät hiljaisen tiedon havaitsemisen haasteita sekä hiljaisen tiedon parempaa tunnistamista ja hyödyntämistä tukevia tekijöitä ja ratkaisuja. Kolmannessa tutkimuskysymyksessäni tarkastelin tietojohtamista välineenä hiljaisen tiedon paremmassa tunnistamisessa ja hyödyntämisessä. Toteutin tutkimukseni systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoni valinnassa pyrin mahdollisimman kattavaan monipuolisuuteen muun muassa aineiston kirjoittajien kansallisuuden, näkökannan ja kontekstin perusteella. Pyrin pääasiassa sisällyttämään tutkimukseeni mahdollisimman uusia tutkimuksia ja artikkeleita, mutta käsitteiden määrittelyyn sisällytin myös käsitteiden historiaa esiin tuovia vanhempiakin teoksia. Tutkimukseni keskeisinä tuloksina nousi esille organisaation rakenteen merkitys tiedon jakamista ja sen myötä myös hiljaisen tiedon hyödyntämistä tukevana tekijänä. Keskeisiä muita tekijöitä hiljaisen tiedon paremmassa havaitsemisessa ja hyödyntämisessä olivat erilaisen tietämisen ja kokemuksen arvostaminen sekä käytännön toiminnan merkitys hiljaisen tiedon välittämisessä. Tutkittaessa hiljaisen tiedon tunnistamista ja hyödyntämistä tietojohtamisen avulla kävi selväksi, että tietojohtaminen on kyseiseen tarkoitukseen tehokas keino. Tietojohtamisen avulla voidaan vaikuttaa organisaatiokulttuurin kehittämiseen sekä edellä jo tärkeäksi todettuun organisaation tiedon jakamista tukevan rakenteen muodostamiseen. Keskeisenä pohdintana tutkimuksessani nousee esille hiljaisen tiedon välittämisen reunaehdot eli tuleeko hiljainen tieto pyrkiä muuttamaan eksplisiittiseen muotoon sen eteenpäin välittämiseksi. Muita keskeisiä pohdintoja tutkimuksessani ovat muun muassa eri tavoin saavutetun tiedon arvostuksen lisääminen ja siihen tarvittavat muutokset yhteiskunnan tasolla. Pohdin myös eri tapoja suhtautua hiljaiseen tietoon ja kuinka hiljainen tieto on pääasiassa kaikille olemassa oleva mahdollisuus uhan sijaan.