Browsing by discipline "Educational Psychology"

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisilla työtavoilla ajattelun taitoja voidaan harjoitella sosiaalisen median avulla. Ajattelun taidot määritellään Bloomin uudistetun taksonomian mukaisesti, koska sen nähdään vastaavan Perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) tapaa määritellä ajattelun taidot laaja-alaisissa osaamiskokonaisuuksissa. Tutkielman tavoitteena on tarjota kasvattajille tietoa siitä, miten sosiaalista mediaa voitaisiin hyödyntää entistä enemmän opetuksessa. Tutkielma on toteutettu integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto muodostuu 19 artikkelista, joissa sosiaalista mediaa on käytetty opetuksessa. Aineiston analyysi suoritettiin deduktiivisesti etsimällä aineistosta ajattelua harjoittavia työtapoja, jotka luokiteltiin Bloomin uudistetun taksonomian mukaisesti eri ajattelun tasoille. Tämän jälkeen analyysiyksiköt luokiteltiin vielä induktiivisesti, jotta työtavoista saatiin muodostettua yleiskuvaavia luokkia. Tuloksista selvisi, että ajattelun taitoja pystytään harjoittelemaan monin eri tavoin sosiaalisen median avulla. Projektit havaittiin erinomaiseksi keinoksi harjoitella ajattelun taitoja monipuolisesti. Tuloksista selvisi myös, että samoilla työtavoilla pystyttiin harjoittelemaan eri ajattelun tasoja. Tästä voidaan päätellä opettajan roolin olevan merkittävä ajattelun ohjaamisessa, jotta opiskelija saadaan ohjattua käyttämään hänelle uusia ajattelun taitoja. Tutkimuksesta voidaan päätellä sosiaalisen median olevan toimiva väline ajattelun harjoittelemiseen. Tulevaisuudessa tarvitaan kuitenkin enemmän täsmätutkimusta aiheesta, jotta saataisiin selville, voisiko sosiaalisen median käytöllä kehittää ajattelun taitoja perinteistä opetusta tehokkaammin. Lisäksi tarvitaan lisätietoa opiskelijoiden käyttökokemuksista.

Recently one can see the increased interest in Finnish society in what appears to be the newest technology and its implementation efforts into education. Although tablets and SMART boards have rapidly become more commonly used tools in education, one must wonder if this is the best that science and technology can offer for learning. This current paper serves as an informative paper on the latest scientific knowledge available on augmented reality’s uses in education and attempts to identify those uses most valuable for shared learning practices in communities of practice. To achieve this, it asks How has augmented reality been used in education as described by recently published studies and What kind of value could the uses identified in the first question have for an educational community of practice. Initially 34 studies went through several layers of screening, results of which are attached to this review. Final research literature consisted of seven evidence-based studies, that featured educational uses for AR and collected user experiences. This research is a systematized literature review. It includes a broader descriptive background section for the core knowledge on AR and communities of practice, followed by interpretation of results for the more specific questions on the topic. Lastly, it suggests further progressive research considerations for future studies on the topic. It appears that the uses for AR in education are very diverse, AR research and application creation is progressively finding novel educational topics, and that mobile-AR has successfully enabled the implementation of AR in education. On the other hand, studies’ sample sizes remain small, the appliance of AR as a broad concept still escapes researchers, the results of AR’s effectiveness in these reviewed studies might only apply in their unique settings, and none of them studied AR’s educational uses on established communities of practice. For all those reasons, I call for more progressive studies and literature reviews with larger sample sizes, comparative results and study settings incorporating shared learning aspects.

Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena on analysoida ja tuoda esille tuloksia siitä, miten draamakasvatus voisi vahvistaa sosiaalista integraatiota koulussa ja etenkin luokkahuoneessa. Draamakasvatus on opetus ja tieteenala, joka tähtää toiminnallisilla menetelmillä vahvistaa oppilaiden tunneilmaisua ja sosiaalisia taitoja. Sosiaalinen integraatio toteutuu silloin, kun ryhmässä olevat jäsenet tulevat hyväksytyksi vertaisistaan, ovat keskenään ystäviä ja osallistuvat ryhmän toimintaan aktiivisesti. Menetelmäksi olen valinnut kuvailevan kirjallisuuskatsauksen. Tutkimuskysymyksiksi asettuivat, minkälaisia oppilaiden kehitykseen liittyviä tuloksia on löydetty käytetyn aineiston valossa sekä millä tavoin kyseiset löydetyt tulokset osoittavat, että draaman keinot edistävät oppilaiden sosiaalisen integraation toteutumista. Analysoitavaksi aineistoksi on valikoitunut 5 tieteellistä artikkelia. Tulokset osoittavat, että draamakasvatuksen avulla ryhmähenki paranee, ryhmän jäsenet kokevat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja muodostavat ystävyyssuhteita aktiviteettien aikana sekä vahvistavat tietoisuuttaan toistensa tunteista. Sosiaalinen integraatio voi vahvistua draaman keinojen avulla, kun opetus tähtää ryhmän yhteenkuuluvuudentunteen ja oman itsetunnon vahvistamiseen. Pohdinnassa tuon esille löytämäni aineiston epäkohtia, sosiaalisen integraation toteutumisen näyttöön perustuvia haasteita sekä pohdin kriittisesti draaman käyttöön ja opettamiseen liittyviä huomioonotettavia näkökulmia.

Highly sensitive people feel things deeper and more intensely, and they sense nuances and details more precisely than other people. In addition, they process their observations and in-formation more deeply. Our society has been built largely by non highly sensitive people that make the conditions more favorable for them. The performance-driven society with its pres-sure and the tremendous amount of stimuli in the environment are driving highly sensitive people´s health and well-being to their limits. The aim of the thesis was to increase the awareness of sensory processing sensitivity and highly sensitive people`s health and to find ways to cope with the demands of society. The research examines which factors affect the health of highly sensitive people and how their health can be promoted. The thesis was implemented as an integral literary review, which is quite permissible for im-plementation, and can be used to look at the subject of the study in a variety of ways. The material consists of one research article and three books and one guide. The title was ob-tained by retrieving research articles from electronic databases and by manually adding other related literature. The selected material was analysed by material-based content analysis. Based on the analysis of the material, there was found a causal relationship between highly sensitive people and their more sensitive nervous system. A more sensitive nervous system expose highly sensitive people to over-stimulation and stress. Long-term over-stimulation and stress can lead to fatigue, depression, and other stress-related illnesses. Based on the cause-effect on health, it was concluded that the major health determinants were over-stimulation and stress. Based on this guideline, over-stimulation and stress management could be con-sidered to be a health-promoting activity for highly sensitive people. According to the data, over-stimulation and stress management can be accomplished, for example, by exercise, nu-trition and rest, and by looking for a balance on how much is involved with the world. The re-sults indicate that the health of highly sensitive people can be promoted by the choices and actions one makes during their daily life.

The purpose of this study was to find out what kind of social support was provided in the discussion forum among graduate students. The target of this study was the online converstations between graduate students in the Gradutakuu discussion forum. There are far too many students who have not graduated because of the unfinished thesis so it is important to find answers how to support the students better in their thesis writing process. It is in everyone's interest that the students will get their thesis done and graduate. This study is a case study and qualitative contents analysis was used in a inductive way to code the messages. The data was gathered from the online discussion forum. The main result of the study was that the social support given on the discussion forum between the students was mainly emotional. Esteem support had the second biggest role in the supportative expression followed by informational support. Every message at the discussion forum included at least one expression of emotional support. The results indicate that the discussion forum was an alternative platform for students to reach for support for their thesis writing process, especially what it comes to emotional support. It may be that the students did not get enough support through the formal thesis writing guidance and because of that they ended up looking for an alternative support from the discussion forum. The results suggest that in the thesis guidance there should be paid more attention to the role of emotional support.

Viime aikoina avoimet oppimisympäristöt ovat herättäneet paljon keskustelua. Keskustelu on aktiivista ja kantaaottavaa, ja kyse on tärkeästä aiheesta. Pitkäaikaistutkimukselle avoimien oppimisympäristöjen vaikutuksesta on myös kova tarve. Tässä kandidaatintutkielmassa ta- voitteena on tarkastella, kuvailla ja analysoida viime aikoina mediassa voimakkaasti esillä ollutta keskustelua uusien, avoimien oppimisympäristöjen ympärillä. Tärkeitä termejä tutkiel- massa ovat oppimisympäristö ja avoin oppimisympäristö. Tutkielman aineistoa analysoitiin diskurssianalyyttisesti. Diskurssianalyysin aineisto koostui 10:stä Helsingin Sanomissa syksyn 2019 ja kevään 2020 aikana julkaistusta kirjoituksesta, joista yksi oli toimittajan kirjoittama, ja loput 9 mielipidekirjoituksia. Analysoitavaa aineistoa kertyi yhteensä 26 sivua. Aineistosta löytyi kaksi päädiskurssia. Avoimiin oppimisympäristöihin kriittisesti suhtautuva diskurssi ja niitä puolustava diskurssi. Molemmat jakautuivat vielä useampaan aladiskurssiin. Vahvempi, kriittisesti suhtautuva diskurssi jakautui neljään aladiskurssiin: pysyvyys luo tur- vaa, muuttuvuus ei -diskurssiin, lasten etua vaativaan diskurssiin, haittojen diskurssiin ja päät- täjiä kyseenalaistavaan diskurssiin. Heikompi, puolustava diskurssi jakautui puolestaan kah- teen aladiskurssiin: vastuusta vetäytymisen diskurssiin ja hyötyjen diskurssiin. Koska keskus- telu on niin kriittisesti painottunutta, voidaan myös todeta, että tutkimusta avoimien oppimis- ympäristöjen vaikutuksista ja toimivuudesta tarvitaan lisää.

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia tunteita opettajille syntyy ilmastonmuutoksesta ja miten tunteet vaikuttavat suhtautumiseen ilmastonmuutoksen opettamisesta eli ilmastokasvatuksesta. Tunteiden roolia ilmastonmuutoksessa ja etenkin opettajien ilmastotunteita on tutkittu suhteellisen vähän. Ilmastonmuutokseen liittyy kuitenkin suuria ja monimutkaisia tunteita, jotka vaikuttavat käyttäytymiseen, ajatteluun ja kasvatustilanteisiin. Ilmastokasvatus ei ole yksinkertaista, koska läsnä on nuorten ja kasvattajien tunteet. Opettaja on mallina siinä, miten tunteita ilmaistaan tai jätetään ilmaisematta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että oppilaille ilmiö herättää helposti negatiivisia tunteita, kuten ilmastoahdistusta, pelkoa ja syyllisyyttä. Opettaja toimii mallina tunteiden ilmaisemiselle, joten on tärkeää tarkastella, mitä opettaja tuntee. Tässä tutkimuksessa etsitään tietoa opettajien kokemista tunteista ilmastonmuutoksesta ja siitä, miten tunteet vaikuttavat suhtautumiseen ilmastonmuutoksen opettamisesta. Menetelmät. Tämä opinnäytetyö toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen aineistona käytettiin tieteellisiä vertaisarvioituja artikkeleja, jotka käsittelivät opettajien tunteita ilmastonmuutoksesta tai ilmastonmuutoksen opettamisesta. Tutkimuksen aineiston muodostui viidestä tutkimusartikkelista, jotka hankittiin käyttämällä valittuja hakusanoja. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset osoittivat, että opettajien kokemat tunteet ilmastonmuutoksesta olivat pääosin negatiivisia. Vahvimmin aineistosta nousi esiin opettajien kokema huoli ja viha. Tunteet olivat yhteydessä voimakkaasti ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja syihin. Aineistosta kävi ilmi, että opettajat suhtautuivat hyvin eri tavoin ilmastonmuutoksen opettamiseen. Osa huolissaan olevista opettajista opetti ilmastonmuutoksesta ja osa ei ollut valmiita opettamaan siitä. Opettajan tunteilla ei nähty suurta vaikutusta ilmastokasvatuksen toteutumiseen. Lisääntyneellä tiedolla ilmastonmuutoksesta oli vaikutusta opettajien kokemaan tunteeseen ja ilmastokasvatuksen tärkeänä pitämiseen.

Objectives. The teachers of primary and secondary education are expected to have strong social-emotional skills and to be able to teach such skills to their students. Even though teachers are generally viewed as important people to help students develop strong communication skills, there are quite few studies regarding the ways in which teachers’ social-emotional skills can be developed. Teachers may also not be aware of all the options available to develop their social-emotional skills. This integrative literature review aims to view the social-emotional skills of primary and secondary education teachers, and the options to develop such skills. As the previous studies have shown, one’s social-emotional skills can develop, and thus this study focuses on finding the ways in which these skills can be developed. Methods. This literature review was carried out as an integrative literature review. The research material was compiled both manually and systematically from four different databases. The material consisted of seven different research articles dealing with the existence and development of social-emotional skills of primary and secondary education teachers. The analysis of the research material was conducted by adapting inductive content analysis. Results and conclusions. The results indicated that primary and secondary education teachers can develop their social-emotional skills either through external support or through self-operation. Developing through external support can happen either by participating in a formal training or by participating in an informal training or receiving peer support. Developing through self-operation can happen through awareness and reflection, or by practicing in real-life situations. However, using one of these skill-developing factors does not outcast the possibility to strengthen social-emotional skills using other factors as well: teachers can develop using both external support and self-operation. Contemplating social-emotional skills might also bring up negative emotions. Experiencing negative emotions might help teachers to both understand the importance of social-emotional skills and develop their own skills.

Aims. The aim of this dissertation is to present definitions of self-esteem and try to create one based on the definitions presented. The concept of self-esteem comes up in everyday talk rather often and here the purpose is to present a reasoned definition to it. The theoretical framework is based on motivation theory. One could say that my prior knowledge on motivation has influenced the way self-esteem is defined. Self-esteem is an aspect in life, which relates to the self and to well-being. To explore the concept better, I have looked for research on self-esteem. I will introduce the reader to the process of defining concepts firstly, and then present the definitions of self-esteem and its neighboring concepts. Methods. The material for this Bachelor's thesis consists of seven volumes published in the years 1965-2015. The material is both in Finnish and in English. I searched search engines by the words self-esteem, self-efficacy, and self-consciousness. I found a master’s thesis by the year 2015, which handled self-esteem. My material consists of books and articles, which I have mainly found from the list of sources of the dissertation and also of one article that emerged in the seminar of the Bachelor’s thesis. I analyzed the material by using the analysis of ideas. I investigated what kind of meanings the researchers gave to self-esteem. The analysis also has traits of phenomenography and qualitative metasynthesis. Phenomenography means that you describe the conceptions that someone, in this case researchers, have of a phenomena and qualitative metasynthesis means that you present information in a more structured manner. Conclusions. A person creates an image of the self on the base of her traits and behavior. She also forms an evaluation of her own worth and skills. The former is a self-image and the latter is self-esteem. Self-esteem is a feeling, a way of behaving and an attitude. Self-esteem is also a subconscious aspect. Therefore, you necessarily do not realize the effects of your self-esteem. Self-esteem affects your well-being and behavior. Self-esteem needs a clear definition, because now there are differences in what researchers mean by self-esteem. The benefit of a definition for self-esteem is that in everyday life you can better handle problems.

Aim of the study. Flipping can mean two pedagogical approaches, the flipped classroom or the flipped learning. In flipped classroom method students are introduced to content at ho-me and the exercises happens at school. When flipped classroom is a method, flipped learning is more like a ideology of learning. In flipped learning teacher is actually flipping many of the traditional pedagogical assumptions about teaching and learning. The aim of this bachelor thesis is to identify and recognice different ideologies and values behind flipped learning and it’s pedagogical model. This bachelor thesis is based on the pedagogical model of flipped learning by Toivola & Silfverberg (2014) and the book “Flipped Learning” (2017) by Toivola, Peura & Humaloja. Flipping has been popular around the world in recent years among teachers who are trying to change the traditional learning culture and that is why I found its backround theories and values important to research. Methods. I started the analysing process by identifying themes from the data. Soon I reali zed that ideological features are too hard to find just by theming. Finally I found discourse analysis as my research approach. Discourses and ideologies are often linked together, as discourses are the manners of speaking, that constructs the social reality and ideologies. Results and conclusions. As a result of this thesis, four discourses with idelogigial features and values behind the pedagogical model of flipped learning were identified. The discourses were the discourse of individuality, the discourse of learning commiunity, the discourse of flipped learning as a human learning and the discourse of digitalization. The discourses also link closely to each other. The humane belief about childrens ability to learn was strong in these discourses, but I also identified values that are based on neoliberalism.