Browsing by study line "Class Teacher (education)"

Tavoitteet Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten hyvin alakouluikäisten oppilaiden lukuaineisiin liittyvää oppimismotivaatiota tunnetaan, millaisia muutoksia siinä voidaan havaita ja miten se vaikuttaa oppilaiden koulusuoriutumiseen. Taustateoriana motivaatiotutkimukselle käytetään odotusarvoteoriaa (Wigfield & Eccles, 2000). Teorian mukaan motivaatio muodostuu kahdesta osa-alueesta, odotuksista ja arvostuksista. Odotukset muodostuvat käsityksestä omaa tehtäväkohtaista osaamista kohtaan. Ne muodostuvat vuorovaikutuksessa ympäristön ja aiempien kokemusten kanssa. Arvostukset voidaan jakaa tehtäväkohtaisiin kiinnostus- ja hyötyarvoihin, sekä koettuihin kuluihin. Menetelmät Tutkielma on toteutettu systemoituna kirjallisuuskatsauksena. Katsauksen tarkoituksena on ollut koota odotusarvoteorian pohjalta tehtyjä tutkimuksia perusopetusikäisten oppilaiden oppimismotivaatiosta. Kriteeristön pohjalta suoritetun tietokantahaun ja sen tuloksille tehdyn laadullisen rajauksen jälkeen katsaukseen valikoitui seitsemän määrällistä tutkimusartikkelia. Artikkelien analyysissa on käytetty apuna teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset Odotusarvoteoriaan pohjautuva tutkimus alakouluikäisten oppilaiden oppimismotivaatiosta on harvalukuista. Motivaatiotekijöistä eniten on tutkittu kokonaismotivaation määrää ja odotuksiin kuuluvia pystyvyysuskomuksia ja pyritty löytämään niistä yhteyksiä suoriutumiseen. Alakoulun alussa oppilaiden pystyvyysuskomukset eivät kuitenkaan ole aina realistisia, eikä luotettavasti yhteydessä varsinaiseen suoriutumiseen. Motivaation osa-alueiden väliset yhteydet vaihtelevat oppiainekohtaisesti ja ikäkohtaisesti niin, että alakoulun alkuvuosina oppilaat ovat korkeammin motivoituneita ja omaavat keskimäärin korkeammat pystyvyysuskomukset. Ylemmillä luokilla motivaatio ei ole enää yhtenäisemmin korkealla vaan kehittyy laskusuuntaisesti. Kulut eivät alakoulun alkuvaiheessa nousseet merkittäväksi tekijäksi motivaation muodostumisessa, mutta niiden yhteyttä suoriutumisen, sekä odotuksien ja hyöty- ja kiinnostusarvojen kanssa tulisi tutkia vastaisuudessa lisää.

Syftet med denna studie är att kartlägga hurdan forskning som gjorts om sexualundervisning och vad den säger om barns och ungas kunskap i ämnet. Studien har ett explorativt syfte. Frågeställningarna handlar del om vad forskningen säger om barn och ungas kunskap om pubertet och sexualhälsa och dels om vad som påverkar barns och ungas möjlighet till information i ämnet. Studien genomfördes som en systematisk litteraturstudie. Analysen utgick från åtta forskningsartiklar som valdes genom sökningar i databaser. Sökandet avgränsades med tydliga inklusions- och exklusionskriterier. Resultatet på denna studie visar på att barn och unga inte får ändamålsenlig kunskap om sexualitet och puberteten tillräckligt tidigt. Många föräldrar har en positiv attityd till att deras barn ska lära sig om sexualitet och puberteten och de flesta ansåg även att det är på föräldrarnas ansvar att lära sina barn om ämnet. Trots detta så var det få som hade diskuterat med sina egna barn. Det framkom även att lärare ofta känner sig obekväma att diskutera sexualitet i klassen, främst för att de kände att de inte hade tillräckligt med utbildning och kunskap. Barn och unga kände allmänt att de har den kunskap de behöver om ämnet, trots att undersökningarna visade att kunskapsnivån var bristfällig. Bland tonåringar var det vanligt att sexualundervisningen ansågs tråkig då den ofta fokuserar på att minimera risker, som oönskade graviditeter och könssjukdomar. Undervisningen tenderar alltså endast i liten utsträckning ta fasta på det tonåringarna ansåg vara relevanta i sin vardag, som frågor kring förhållanden och lustfylldhet.

Tavoitteet. Pelillisyys on ollut jo pitkään osa opetusta alakouluissa ja erityisesti digitaaliset opetusmenetelmät ja pelit lisääntyvät vauhdilla. Lukemaan oppiminen on koulun alkaessa merkittävimpiä taitoja saavuttaa, sillä se vaikuttaa vahvasti opiskelussa pärjäämiseen ja koko koulumenestykseen. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia pelejä lukemaan oppimisen tukena käytetään alakoulussa ja millaisia hyötyjä ja haasteita pelin avulla lukemaan oppimisessa esiintyy. Menetelmät. Tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka aineistona tarkastellaan oppimispelien kuvauksia ja vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita. Aineiston hakuun käytettiin Helka Finnaa ja Google Scholaria. Suomenkielisistä hakutermeistä käytettiin ilmaisuja oppimispeli-, lukemaan oppiminen peli ja digitaalinen oppimispeli lukeminen. Englanninkielisiä hakutermejä olivat digital learning game-, game- based learning, reading game, learning game reading ja computer learning reading. Aineistosta rajattiin pois kandidaatin tai pro gradu- tasoiset tutkielmat, jotka eivät ole vertaisarvioituja. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusten perusteella lukutaidon harjoittamiseen käytetään pelejä, joissa keskitytään kirjaintuntemuksen, dekoodauksen, grafeemi-foneemi-yhteyden sekä luetunymmärtämisen harjoittamiseen. Lukemisen harjoittelu pelin avulla näyttää tutkimusten perusteella vahvistavan peruslukutaidon eri osa-alueita pelin ominaisuuksista riippuen. Lukemisen harjoittelu pelin avulla näyttäisi aineiston tutkimusten perusteella olevan erityisen motivoiva harjoittelumuoto lapsille. Pelillisen lukuharjoittelun haasteina tutkimuksissa nousi esiin palkitsemisjärjestelmien negatiivinen vaikutus sisäiseen motivaatioon ja huomion vieminen pois itse opeteltavasta aiheesta. Myös vaikeustasoltaan liian hankalat pelit koettiin haasteeksi harjoittelussa ja laitteiden asentaminen käyttövalmiuteen koulussa koettiin työlääksi.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa, miten ensimmäisen luokan oppilaat tunnistavat ja tulkitsevat heille esitettyjä kielikuvia. Tuoretta tutkimusta aiheesta ei juurikaan löytynyt, minkä takia koin aiheen tutkimisen mielekkääksi. Peilaan tutkimustani Piaget’n kognitiivisen kehityksen teoriaan sekä Vygotskin sosiokulttuuriseen teoriaan. Piaget’n mukaan ensimmäisen luokan oppilaat ovat sellaisessa kehitysvaiheessa, että heidän ei vielä pitäisi ymmärtää kielikuvien abstrakteja merkityksiä. Vygotskin mukaan ympäristö on merkittävässä roolissa lapsen kehityksessä. Oikeiden ympäristötekijöiden avustamana kielikuvien abstrakti tulkinta olisi jo mahdollista. Ympäristö vaikuttaa pakostikin kielikuvien tunnistamiseen; et voi tunnistaa jotain mitä et ole aiemmin nähnyt. Oman hypoteesini mukaan ensimmäisen luokan oppilaat kykenevät jo tulkitsemaan kielikuvia abstraktisti. Tutkimukseeni osallistui erään kymenlaaksolaisen koulun ensimmäisen luokan 16 oppilasta. Keräsin aineiston tutkimuslomakkeella, johon oppilaat vastasivat anonyymisti. Lomakkeessa oli kahdeksan monivalintakysymystä sekä yksi yhdistelytehtävä, joka osoittautui liian vaikeaksi oppilaille, joten en käsittele sitä tässä tutkimuksessa. Tutkimukseni oli empiirinen ja tarkastelin tutkimuskysymyksiäni kerätyn aineiston kautta. Teoria ohjasi aineistolähtöisen analyysin tekoa. Liitin aineistoni jo valmiiksi luotuihin teorioihin ja teoreettisiin käsitteisiin. Lisäksi käytin aineiston analyysissa deskriptiivisiä menetelmiä (descriptive methods) aineiston statististen arvojen löytämiseksi. Tutkimukseni perusteella ensimmäisen luokan oppilaat olivat kohdanneet kielikuvia jo aiemmin, ja heillä oli jonkinasteinen ymmärrys myös niiden abstraktista merkityksestä. Saatujen tulosten perusteella Piaget’n näkemys tarkkarajaisista kehitysvaiheista ei pitäisi paikkaansa. Sen sijaan ympäristön vaikutus kielikuvien tulkintaan on ilmeinen. Abstrakti kielenymmärrys ei synny itsestään, vaan on aina opittua. Vygotskin teorian mukaan sosiaalinen ympäristö onkin keskeisin tekijä ajattelun ja kielen muokkaajista. Tutkimukseni tulokset tukevat tätä teoriaa.

Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella esi- ja alkuopetuksen opettajien välistä yhteistyötä esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheessa. Tarkempana tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisia yhteistyötoimia esi- ja alkuopetuksen opettajien välillä tarvitaan esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheessa sekä millaisia haasteita esi- ja alkuopetuksen opettajien välisen yhteistyön toteuttamiselle on. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet siirtymän olevan merkittävä hetki, joka on yhteydessä lapsen tulevaan koulumenestykseen. Lisäksi aiemmat tutkimukset osoittavat opettajien yhteistyön siirtymävaiheessa tukevan siirtymän onnistumista. Tämä laadullinen tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistona toimii yhdeksän (9) vuosien 2010-2019 välillä julkaistua englanninkielistä tutkimusartikkelia. Tutkielman aineisto tuotettiin tiettyjen kriteerien mukaisesti systemaattisella aineistohaulla EBSCOhost-tietokannasta. Aineiston analyysi toteutettiin teorialähtöisenä sisällönanalyysinä, jolloin aineistoa tulkittiin suhteessa tutkielmassa esitettyyn teoriaan. Tulosten perusteella yhteistyötoimia esi- ja alkuopetuksen opettajien välillä oli keskustelu, dokumenttien jakaminen, yhteissuunnittelu ja kouluvierailut. Näiden yhteistyötoimien käyttäminen vaihteli kuitenkin suuresti opettajien välillä. Haasteet, jotka vaikuttivat esi- ja alkuopetuksen opettajien yhteistyön toteuttamiseen, liittyivät erilaisten resurssien, siirtymäohjelman tai tiedon puutteeseen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että opettajien yhteistyötä siirtymävaiheessa tulisi lisätä, jotta siirtymän onnistumista voidaan tukea. Opettajien vastuunottamisen ja aktiivisen osallisuuden lisääminen, yhteistyötä koskevan ohjeistuksen luominen sekä tarvittavien resurssien takaaminen ovat keinoja, joilla voidaan lisätä esi- ja alkuopetuksen opettajien yhteistyötä siirtymävaiheessa.

Objectives. The purpose of this thesis is to study the use of the See the Good! digital application and its effects on classroom climate. I study how a class teacher uses the application and how it has affected the classroom climate. The theory of my research is based on See the Good! digital application developed by Positive Learning Oy and the five dimensions of school climate by Amrit Thapa, Jonathan Cohen, Shawn Guffey and Ann Higgins-D’Alessandro (2013). Methods. This study was conducted as a qualitative descriptive case study. It does not pursue to give general results but instead it provides a description of the examinee´s overall personal experience of the subject. The study material is based on interview conducted with a semi-structured theme interview. The study consists of 1 subject who has been teaching for over 25 years and has used the See the Good! application over a year. The responses of the interview were transcribed and analyzed by data driven qualitative content analysis. Results. The examinee used the application irregularly as a part of many positive pedagogy applications along with actual schoolwork. The use of the application was based on examinee´s own interest and motivation towards the topic of the application. Examinee used the application as a teaching material and as an assistance in planning lessons. Examinee had used all the sections in the application, of which the Teach section was the most used. The use of the application didn´t affect every dimension but it had effect on most of the dimensions. The most significant effects of using the application were on the dimension of relationships and social skills. The use of the application had positive effects on students´ social skills and it improved class spirit and respect for diversity. The use of the application had also positive impact on teacher´s work and it improved students´ work in the classroom.

Tavoitteet. Kasvun ajattelutapa liittyy Carol Dweckin kehittämään teoriaan älykkyyteen kohdistuvista ajattelutavoista. Teoriassa puhutaan kasvun ajattelutavasta ja muuttumattomasta ajattelutavasta, ja niiden väitetään vaikuttavan merkittävästi oppimiseen. Teoria on kuitenkin saanut myöhemmin kritiikkiä muissa tutkimuksissa. Tämän tutkielman tavoitteena oli tehdä aikaisempia tutkimuksia yhteenkokoava kirjallisuuskatsaus, jossa perehdyttiin kasvun ajattelutavan vaikutuksiin matematiikan oppimisessa ja opetuksessa. Tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin kasvun ajattelutapa vaikuttaa matematiikan oppimiseen, ja mitä toimintamalleja matematiikan opetuksessa olisi hyvä käyttää kasvun ajattelutavan näkökulmasta. Tutkielmassa kootaan yhteen näitä toimintamalleja matematiikan opetuksessa sekä aikaisempien tutkimusten tuloksia liittyen kasvun ajattelutavan vaikutuksiin matematiikan oppimisessa. Menetelmät. Tutkielma oli kuvaileva, integroiva kirjallisuuskatsaus kasvun ajattelutavan ja matematiikan oppimisen ja opettamisen välisiin yhteyksiin perehtyneistä aikaisemmista tutkimuksista. Aineistonhaussa oli käytössä neljä eri tietokantaa: Helka, ERIC, EBSCO ja Google Scholar. Tutkimusaineistossa oli mukana 12 artikkelia, joista yksi oli kirjallisuuskatsaus ja loput monimenetelmällisiä empiirisiä tutkimuksia. Tulokset ja johtopäätökset. Kasvun ajattelutavalla näytti olevan positiivinen vaikutus matematiikan oppimiseen osassa artikkeleista. Osassa aineistoa väitettiin, ettei ajattelutavalla olisi juurikaan vaikutusta oppimiseen. Eniten hyötyä kasvun ajattelutavasta vaikutti olevan matematiikassa heikosti suoriutuville oppilaille, ja suurimman osan aineistosta mukaan ainakin pitkällä aikavälillä kasvun ajattelutapa näytti johtavan parempiin tuloksiin matematiikan oppimisessa. Osassa tutkimuksista taustatekijöillä, kuten sukupuolella, oli merkittävä vaikutus, kun taas osassa taustatekijät joko sivuutettiin kokonaan tai niillä ei ollut merkittäviä vaikutuksia oppimisen ja ajattelutavan kannalta. Hyväksi todettuja toimintamalleja tai huomioitavia seikkoja opetuksessa olivat ainakin seuraavat: kasvun ajattelutavan opettaminen, kehuminen, ryhmäjako, keskusteleminen tunnilla, oppilaslähtöisyys, jatkuva palaute, tehtävien haastavuus, opettajan puhetapa ja positiivisen ilmapiirin tukeminen. Vaikka kasvun ajattelutavan ja matematiikan oppimisen yhteyden vahvuudesta ei ole täyttä varmuutta, kasvun ajattelutapa vaikuttaa hyödyttävän matematiikassa heikosti suoriutuvia ja yhteiskunnassa heikossa asemassa olevia oppilaita. Taustatekijöihin liittyviin ennakko-oletuksiin kannattaa tuloksista päätellen kiinnittää huomiota. Opettajan toiminnalla matematiikan tunneilla näyttää olevan merkitystä opetuksen laadun, oppilaille muodostuvien ajattelutapojen ja tasa-arvon kannalta.

Tavoitteet. Sosiaalisen median käyttö on kasvanut tiiviiksi osaksi nuorten arkea. Nuoret muo-dostavat käsityksen itsestään ja ulkonäöstään osittain pohjautuen sosiaalisen median sisältöihin, jotka painottuvat pitkälti ulkonäköpainotteisiin julkaisuihin ja epätodellisiin ulkonäköihanteisiin. Ihanteille altistumisen lisäksi sosiaalinen media toimii uutena väylänä nuorten vertailulle ja ul-konäön kommentoinnille. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella sitä, millä tavoin sosi-aalinen media vaikuttaa nuorten kehonkuvaan ja mitkä tekijät selittävät näitä sosiaalisen median vaikutuksia nuoriin. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto rajattiin 2010–2020-luvuilla julkaistuihin vertaisarvioituihin tutkimuksiin ilman maantietteellistä rajausta. Tut-kielman aineisto käsittelee sekä tyttöjen että poikien sosiaalisen median käyttöä ja sen vaikutuk-sia, jotta aiheesta saadaan mahdollisimman laajaa ja yksityiskohtaista tietoa. Aineistoa on etsitty tietokannoista: Google Scholar, Helka ja Eric. Aiheesta ei löytynyt suomalaisia vertaisarvioituja tutkimuksia, joten aineistoa on haettu englanninkielisillä hakusanoilla: body image, social me-dia, social network site, body dissatisfaction, adolescent. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusaineistosta ilmenee, että sosiaalinen media vaikuttaa nuor-ten kehonkuvaan ja sen vaikutukset nuoriin ovat lyhyt- ja pitkäkestoisia. Sosiaalinen media vaikuttaa yleisimmin nuoriin vähentämällä heidän kehotyytyväisyyttään. Sosiaalisesta mediasta johtuviin kehonkuvan ongelmiin vaikuttavia tekijöitä havaittiin olevan muun muassa sosiaalisen median käyttöaika ja -tapa, vertaiset sekä mediassa esillä olevat sosiokulttuuriset ulkonäköihan-teet. Tulosten perusteella voi todeta, että nuoret tarvitsevat laajempaa ohjausta sosiaalisen medi-an käyttöön ja sen sisältöjen kriittiseen tulkitsemiseen. Aineiston perustella kehonkuvan on-gelmat johtavat usein vakaviin mielenterveyden ongelmiin, kuten syömishäiriöihin ja masen-nukseen, joten kehonkuvan ongelmien ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää nuorten koko-naisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseksi

Kehonkuva ja sen erilaiset häiriöt ovat nykyään paljon esillä esimerkiksi sosiaalisen median tarjoamien ihanneulkonäköä kuvaavien kuvien ja mainosten takia. Koulukontekstiin liittyvää kehonkuvan tutkimusta löytyy vielä suhteellisen vähän, vaikka kehonkuvasta itsestään löytyy melko paljon tutkimusta. Etenkin lapset ja nuoret ovat alttiita kaikenlaisille kehonkuvaan vaikuttaville tekijöille, minkä vuoksi koulumaailman ja kehonkuvan kehityksen yhteyksien tutkiminen on kiinnostavaa ja hyödyllistä. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, voiko koululiikunnalla olla vaikutuksia oppilaan kehonkuvan muodostumisessa. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona on käytetty ulkomaisia tutkimuksia, jotka sopivat mahdollisimman tarkasti juuri valitsemaani aiheeseen. Aineiston valinnassa kriteereinä pidin tuoreutta ja sitä, että tutkimukset olivat vertaisarvioituja. Oli myös tärkeää, että jokaisessa aineistona käytetyssä tutkimuksessa esiintyy suhde koululiikunnan ja kehonkuvan välillä. Tämän tutkielman tulokset osoittivat, että koululiikunnalla voidaan vaikuttaa oppilaan kehonkuvaan joko kielteisesti, tai myönteisesti. Keskeisiä kehonkuvaan vaikuttavia tekijöitä olivat opettajan toiminta liikuntatunneilla, pukuhuonetilanteissa tapahtuva sosiaalinen vertailu sekä liikuntatuntien koettu mielekkyys ja innostavuus. Tuloksista jäi puuttumaan kuitenkin konkreettisia keinoja, joilla positiivisen kehonkuvan rakentuminen voitaisiin saavuttaa. Lisätutkimusta koululiikunnan ja kehonkuvan välisestä suhteesta olisi siis vielä tarpeellista tehdä, etenkin Suomessa.

Tutkielmani tarkoitus oli tuoda esiin sateenkaarinuorten haastattelujen kautta heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään koulun seksuaalikasvatuksesta. Tutkielmani kannalta olennaiset käsitteet seksuaalisuus ja sukupuoli on nähty aikaisemman teorian mukaan joko sisäsyntyisenä, biologisena ja valmiiksi annettuna tai sosiaalisesti, historiallisesti ja kulttuurisesti rakentuneina konstruktioina. Tässä tutkielmassa seksuaalisuus ja sukupuoli ymmärretään jälkimmäisen näkemyksen mukaisesti jatkuvassa vuorovaikutuksessa olevina prosesseina. Seksuaalikasvatuksenkin sisällöt ja määritelmät ovat vaihdelleet paljon aikojen saatossa, ja pyrin tutkielmassani näyttämään seksuaalikasvatuksen monet muodot ja vaiheet historiasta tähän päivään. Pyrin tuomaan esille, että ennen vallinneilla käsityksillä on merkitystä vielä tämänkin päivän seksuaalikasvatuksessa siitä syystä, että se heijastelee paikoin vanhoja arvoja ja asenteita vieläkin. Tutkielmassani kuvaan, analysoin ja tulkitsen sateenkaarinuorten kokemuksia ja näkemyksiä koulun seksuaalikasvatuksesta. Tutkimuskysymyksenäni on kaksiosainen kysymys: Minkälaisia käsityksiä sateenkaarinuorilla on koulun seksuaalikasvatuksesta ja minkälaisia merkityksiä he antavat sille? Toteutin tutkielmani tapaustutkimuksena ja koostin aineistoni puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Haastattelin viittä sateenkaarinuorta. Aineiston analyysini oli kvalitatiivista analyysia. Tutkielmani tulosten esittelin sateenkaarinuorten käsityksiä koulun seksuaalikasvatuksesta: seksuaalikasvatuksen sisältöjä, opetuksen järjestämistä tietyn oppiaineen mukaan ja erilaisia tiedonlähteitä. Haastateltujen antamia merkityksiä koulun seksuaalikasvatukselle puolestaan olivat kaverisuhteet, identiteetin muodostus ja erilaisten normien (sukupuolinormit, heteronormi) merkitykset. Tutkielmani tuloksia kannattaisi ehdottomasti syventää jatkotutkimuksin paneutuen esimerkiksi identiteetin ja aikuiseksi kasvamisen prosesseihin.