Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "Early childhood education and care + Specialisation studies leading to the qualification of special education teacher"

Sort by: Order: Results:

  • Vesteri, Anu (2021)
    Tavoitteet. Kosketus on tärkeä osa suomalaista varhaiskasvatusta, jonka merkitys korostuu erityisesti alle 3-vuotiaiden kasvatuksessa, opetuksessa ja hoidossa. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, millaisia kosketuskäytäntöjä varhaiskasvatuksen henkilöstö kuvaa esiintyvän taaperoryhmien lepohetkillä ja kuinka näistä kosketuskäytännöistä keskustellaan työyhteisöissä. Kosketusta kasvatustieteen kentällä on tutkittu runsaasti, kuitenkaan taaperoryhmien lepohetkien kontekstissa tutkimusta ei ole juurikaan tehty, eikä kosketuskäytäntöihin liittyvää keskustelua ole myöskään tutkittu. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin illustroivana tapaustutkimuksena. Tutkimuksen aineisto ke-rättiin Helsingin kaupungin yhdeltä varhaiskasvatusalueelta anonyyminä verkkokyselynä. Ky-selyyn vastasi 13 henkilöä, jotka kaikki työskentelevät päiväkodin taaperoryhmässä. Analyysi toteutettiin sekä teoriaohjaavana, että aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä, jonka lisäksi tut-kimuksessa on mukailtu merkityskokonaisuuksien kuvailun periaatteita. Tulokset ja johtopäätökset. Taaperoryhmän lepohetkillä esiintyi vastaajien kuvaileman mukaan runsaasti erilaisia kosketustapoja. Yleisimmät raportoidut kosketustavat olivat silittäminen ja käden pitäminen lapsen keholla. Kosketustavat luokiteltiin neljään pääluokkaan, jotka olivat lempeä, lohduttava, kontrolloiva ja lempeästi kontrolloiva kosketus. Yleisin kosketuksen muoto oli lempeä kosketus. Tämän lisäksi tulokseksi nousi myös ehdollinen kosketus. Lasten välistä kosketusta ei esiintynyt ollenkaan. Tilanteet, jotka johtivat kosketukseen, olivat moninaiset. Yleisin tilanne oli lapsen sanallinen pyyntö. Tämän lisäksi monenlaiset non-verbaalia viestintää sisältävät tilanteet johtivat kosketukseen. Myös lasten suostumus kosketukseen oli merkittävä löytö. Työyhteisöissä kosketuskäytännöistä keskusteleminen oli vaihtelevaa. Osa vastaajista kuvasi, kuinka kosketuskäytännöistä keskustellaan säännöllisesti, kun taas osa vastaajista ku-vasi, ettei niistä keskustella koskaan.