Browsing by study line "Kasvatustiede"

Tavoitteet. Tämän kirjallisuuskatsauksena toteutetun kandidaatin tutkielman tavoitteena oli tutkia erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opettaja-oppilassuhteen ja opintomenestyksen välisiä yhteyksiä alakoulussa opiskelevilta oppilailta. Tämän lisäksi tavoitteena oli tarkastella millaisena valittujen tutkimusartikkelien valossa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opettaja-oppilassuhde näyttäytyy sen eri ulottuvuuksissa (konflikti, läheisyys ja riippuvuus). Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielmaan valitut artikkelit olivat vertaisarvioituja empiirisiä tutkimusartikkeleja vuosilta 2016–2021, jotka käsittelivät aihetta ainakin osin tutkimuskysymyksiin vastaten. Artikkelien tutkimustulosten analyysin ja vertailun pohjalta saatiin tutkimustulokset tämän tutkielman kysymyksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielmani tulosten mukaan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opettaja-oppilassuhteen ja opintomenestyksen välillä näyttää olevan yhteys kouluun kiinnittymisen kautta. Kouluun kiinnittyminen on yhteydessä opintomenestykseen erityistä tukea tarvitsevilla oppilailla, ja koska opettaja-oppilassuhteen laatu on merkittävä tekijä kouluun kiinnittymisessä, voidaan todeta välillisesti yhteys myös opintomenestykseen. Kuitenkin tarvittaisiin lisää tutkimusta juuri opintomenestykseen peilaten, jotta voitaisiin puhua selvemmistä yhteyksistä. Opettaja-oppilassuhteen laadussa erityistä tukea tarvitsevan oppilaan ja opettajan välillä konfliktin määrä oli suurempi verrattuna yleisen tuen oppilaisiin, ja ADHD-oireet olivat yhteydessä suurempaan konfliktin määrään. Aiheen tutkimuksesta löytyi paljon aukkoja, joten aihetta olisi syytä tutkia lisää tulevaisuudessa niin kansainvälisestä kuin suomalaisestakin kontekstista käsin.

Mål. Syftet med denna forskning är att genom kvalitativa intervjuer utreda vilken kännedom lärare inom den grundläggande utbildningen har om psykisk ohälsa bland elever i den grund-läggande utbildningen. Syftet är även att utreda vilka redskap lärare använder då de bemöter elever med psykisk ohälsa samt hurdana resurser lärarna har tillgängliga i sitt arbete då det handlar om elever med psykisk ohälsa. Det finns en del forskning om psykisk ohälsa bland elever samt hur det påverkar klasslärares yrkesroll och medför framtida utmaningar. Det finns dock lite kunskap om lärare upplever att de får tillräckligt stöd för att bemöta elever med psykisk ohälsa särskilt då det gäller resurser och de rätta redskapen. Metoder. Forskningen genomfördes med halvstrukturerade intervjuer med fyra lärare som jobbar inom den grundläggande utbildningen. Intervjuprocessen började genom att utifrån forskningsfrågorna skriva den teoretiska bakgrunden till kandidatavhandlingen och genom detta utforma intervjufrågor som både besvarar forskningsfrågorna, kopplas ihop med den teoretiska bakgrunden och genomsyrar syftet med undersökningen. Intervjuerna transkribera-des inför analysskedet. Resultat och slutsatser. Resultaten visar att lärare som har ett intresse för ämnet psykisk ohälsa hos elever har kunskapen eftersom de och på egen tid har läst på samt deltagit i fort-bildningar som berör ämnet. Mångprofessionellt samarbete visar sig vara ett starkt och välanvänt redskap för lärare inom den grundläggande utbildningen då det handlar om att hitta de rätta redskapen i mötet med elever som har psykisk ohälsa. Lärarna anser att det gärna skulle ha redskap om hur man skall bemöta elever med psykisk ohälsa men att tidsbristen och alltför krävande undervisningsskyldighet inte ger utrymme för detta. Enligt lärarna kunde en minskning av undervisningsskyldighet ge mer resurser för lärare att hinna och orka implementera redskap och metoder att jobba hälsofrämjande och på rätt sätt möta elever med psykisk ohälsa. Det visade sig också att skolpsykologerna i skolorna inte hinner stöda elever på tillräcklig nivå och att det endast finns tid för akuta fall. Lärarna önskar mer resurser till elevvården eftersom det är deras främsta samarbetspartner i stödet av elever och en viktig faktor till elevernas välmående.

Tavoitteet. Myötätuntokulttuurin ilmenemisestä on tehty tutkimusta esimerkiksi työyhteisöissä, kuten korkeakouluissa ja sairaaloissa, mutta varhaiskasvatuksessa myötätuntokulttuurin muodostuminen toimintakulttuurien valossa on melko tutkimaton alue. Lapsen yksi perustarpeista on kuulua sosiaaliseen verkostoon, jonka ytimessä on toisesta välittämisen ilmaiseminen. Tämän tutkimuksen tavoit- teena on selvittää millä tavoin päiväkodin arjessa ilmenee myötätuntoa ja saada selville varhaiskasvattajien ja lasten huoltajien näkemyksiä päiväkotiryhmän toimintakulttuurista myötätuntokulttuurin näkökulmasta. Menetelmät. Kvalitatiivisen tutkimuksen aineiston hankinnan suoritin eräässä pääkaupunkiseudun 3-5- vuotiaiden päiväkotiryhmässä etnografisena haastattelututkimuksena käyttäen puolistrukturoitua haastattelua ja osallistuvaa havainnointia tutkimusmenetelminä. Tutkimukseen osallistui 17 lasta ja kahdeksan aikuista. Viisi päivää kestäneen havainnointijakson aikana havainnointitunteja kertyi noin 30 tuntia. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä haastatteluista litteroitua tekstiä kertyi 11 sivua, joista pyrin tunnistamaan myötätunnon ilmenemistä teoreettisen viitekehyksen kanssa. Tutkimustulokset ja johtopäätökset. Myötätuntoa ilmeni aineiston pohjalta päiväkotiryhmässä aikuisen ja lapsen välillä, sekä lasten välisenä. Myötätuntotekoja ilmentyi lohduttamisen, lohdun osoittamisen ja auttamisen muodossa, esimerkiksi syliin ottamisena, auttamalla kaverin kenkien riisumisessa ja pudonneiden tavaroiden keräämisenä lattialta. Päiväkodin henkilöstö olivat enimmäkseen lohduttajan roolissa. Lasten huoltajat kokivat olevansa osana myötätuntokulttuuria. Henkilöstön ja huoltajien väliset suhteet pohjautuvat runsaaseen kommunikointiin ja avoimuuteen. Päiväkodin myötätuntokulttuuri on luonteeltaan myötätuntoinen ja päiväkotiyhteisössä osoitetaan myötätuntoa aktiivisesti.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema on yhteiskunnassa parantunut, mutta liikunnan ja urheilun parissa on edelleen suuria haasteita, ja niihin liittyvät tilat ovat tavanomaista haastavampia. Yksilön seksuaalisuudella ja sukupuolella on tavanomaista suurempi merkitys urheilussa ja liikunnassa, sillä koko ympäristö on alun perin miesten miehille perustama heteronormeja tukeva tila, jossa maskuliinisia piirteitä pidetään korkeassa arvostuksessa. Liikunnan ja urheilun kenttä on kuitenkin kehittynyt tasaiseen tahtiin, ja yksilön seksuaalisuus tai sukupuoli ei ole samalla tavalla ongelma kuin aikaisempina vuosina, mutta parannettavaa vielä on. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää aikaisemman tutkimuksen perusteella seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyviä rakenteellisia ja käytännöllisiä ongelmia liikunnan ja urheilun kontekstissa. Lisäksi aineistosta haetaan teemoja, jotka näyttävät kehityskohtia, joihin liikunnassa ja urheilussa tulee keskittyä. Tutkimus suoritettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, jossa pyrittiin kuvaamaan monipuolista ilmiötä laajasti eri näkökulmista. Näin saimme laajan yhteiskunnallisen käsityksen ilmiöstä, jossa otettiin mukaan kotimaista, sekä kansainvälistä tutkimusta aina huippu-urheilun kontekstista, harrasteurheilusta, sekä koululiikunnasta. Monipuolista aineistoa analysoitiin niissä ilmenevien käytäntöjen ja rakenteiden pohjalta, joissa nousi esiin samoja teemoja vaihtelevista konteksteista huolimatta. Tutkimuksessa nousi esiin termit heteronormatiivisuus ja hegemoninen maskuliinisuus, jotka ovat vaikuttavimpia sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä tekijöitä liikunnassa ja urheilussa. Liikunnassa ja urheilussa esiintyvät heteronormit luovat viitekehykset sille, minkälaisia miesten ja naisten tulisi ylipäätään olla. Miesten tulee olla vahvoja ja maskuliinisia, kun taas naisten tulee olla feminiinejä ja elegantteja. Molemmilta oletetaan heteroseksuaalisuutta. Liikunnan ja urheilun maskuliinisuuden hegemonia puolestaan pitää vahvaa miestä ihanteena, johon tulee päästä ja miehuus määritellään asiana, joka itsessään antaa yksilölle urheilullisen edun. Urheilun ja liikunnan rakenteissa painottui etenkin sukupuoleen liittyvät asiat sukupuolijakojen, sukupuolittuneiden asusäädöksien ja sukupuolen testaamisten myötä. Seksuaalisuuden merkitys näkyi urheilun ja liikunnan käytännöissä eri kielenkäyttöön liittyvien normien ja seksuaalisuutta mitätöivien käytäntöjen muodossa. Suoranainen häirintä on vähentynyt, mutta ongelmat ovat muuttuneet rakenteiden muodossa sellaisiksi, joissa ollaan huolestuneita väärin perustein esimerkiksi naisten asemasta urheilussa pitämällä heille omat sarjat ja samalla vastustamalla transnaisten 3 osallistumista sillä perusteella, että heidän syntymänsä yhteydessä määritelty sukupuoli antaa heille epäreilun kilpailuedun. Käytäntöjen kohdalla yksilöitä ei enää samalla tavalla häiritä seksuaalisuutensa pohjalta, mutta heteronormeista poikkeaminen pistää yksilön asemaan, jossa heidän oletetaan pitävän tiedon omanaan.

Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kuudennen luokan historian oppikirjoja tekstilajien näkökulmasta. Tutkielmani taustalla on monimuotoistunut tekstiympäristömme, jossa verbaali teksti on saanut rinnalleen myös muita tiedon esitystapoja. Tämän tutkielman tarkoitus on tunnistaa ja ryhmitellä kolmen eri kustantajan kuudennen luokan historian oppikirjoissa esiintyviä tekstilajeja. Tarkoituksenani on tuoda myös esille tekstilajeihin sisällytettyjä moodeja. Viimeisimpänä jaan tekstilajit ryhmiin sen mukaan, millaisia lähdeaineistoja historian oppikirjojen tekstilajit ovat. Menetelmät. Suoritin tutkielman oppikirja-analyysina. Käytin tutkimusmenetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, joka perustuu tekstilajien tunnistamiseen. Teoria koostuu siitä, että tarkastelen aineistoa tekstilajitutkimuksen avainkäsitteiden kautta. Pyrin systemaattiseen ja objektiiviseen aineiston luokitteluun. Tutkimusaineistona oli kolme kuudennen luokan historian oppikirjaa. Teoreettisena viitekehyksenä toimi sosiaalinen konstruktivismi, jonka mukaan todellisuutemme rakentuu sosiaalisessa ja kielellisessä vuorovaikutuksessa. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset näyttävät, että moninaisia tekstilajeja huomioidaan verrattain paljon tutkituissa oppikirjoissa. Tarkastelluissa oppikirjoissa tekstiympäristö oli monipuolinen ja niissä käytettiin monia eri moodeja. Lähdeaineistotarkastelussa ilmeni, että historian oppikirjojen tekstit ovat historian tietolähteinä suurelta osin niin sanottuja kolmannen käden lähteitä. Esimerkiksi oppikirjan leipäteksti on tyypillistä kolmannen käden lähdemateriaalia. Kaikki kolme oppikirjaa hyödyntävät erilaisia moodeja ja niistä rakentuvia semioottisia resursseja, jotka osaltaan muodostavat tekstilajien kirjon. Kuudesluokkalaisen oppilaan kannalta historian oppikirjojen tekstiympäristö on jo monipuolinen ja täynnä monimuotoisia tekstejä. Historian tekstitaitojen kannalta kuudesluokkalaisella tulisi taata tarkoituksenmukaisia multimodaalisia tekstejä ja eri tekstilajeja monilukutaidon tavoitteiden saavuttamiseen: taidot erilaisten tekstien tulkitsemiseen, tuottamiseen ja arvottamiseen. Tarkastelun perusteella voidaan todeta, että historian oppikirjat harjoittavat oppilaita monilukutaitoon.

Ympäristönmuutos ja siihen liittyvät ongelmat ovat olleet ajankohtainen aihe jo pitkään. Ihmisten kokemiin ympäristötunteisiin, jotka liittyvät ympärsitönmuutokseen, on alettu kiinnittää viime vuosina yhä enemmän huomiota. Tutkielmani tavoittena oli selvittää, millaisia tunteita lapset ja nuoret kokevat ympäristönmuutoksen liittyen ja miten kasvatuksen avulla voidaan eh-käistä lasten ympäristöahdistusta. Tavoitteena oli aikaisempien tutkimusten tarkastelun avulla nostaa esiin lasten kokemia ympäristötunteita ja antaa kasvattajille eväitä lasten ympäristö-tunteiden käsittelyyn. Tässä tutkielmassa menetelmänä on käytetty kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kuvaileva kir-jallisuuskatsaus mahdollistaa ilmiön laaja-alaisen kuvaamisen ilman tarkkoja rajauksia. Tutkielman aineistona on käytetty 13 eri tieteellistä lädettä, jotka olivat kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimuksia sekä kirjallisuuskatsauksia. Tutkimukset on julkaistu vuosina 2005–2021. Aineiston hakua ohjasivat tutkimuskysymykset, sillä valikoidusta aineistosta tuli löytyä vastaus vähintään yhteen tutkimuskysymykseen. Käyttämäni tietokannat aiheiston haussa olivat MDPI, ERIC ja Taylor & Francis Online. Kirjallisuuskatsausksen tuloksista kävi ilmi, että lapset ja nuoret kokevat monenlaisia tunteita ympäristönmuutokseen liittyen. Yleisimpiä tunteita olivat ahdistus, suru ja huoli sekä toivo ja voimaantuminen. Toivon tunne nousi merkittäväksi tekijäksi ympäristöahdistuksen ja huolen ehkäisyssä. Tuloksissa nousi esiin myös lasten pettymys aikuisten toimintaa kohtaan ja useat lapset kokivat, että heidän tunteisiinsa ei suhtauduttu riittävän vakavasti. Kasvatuksella on tärkeä rooli ympäristötunteiden käsittelyssä. Ympäristöahdistusta voidaan lieventää, kun tunteita käsitellään avoimessa ja luotettavassa ilmapiirissä yhdessä turvalliseksi koetun aikuisen seurassa. Lapset kaipasivat tietoa siitä, miten he pystyvät itse vaikuttamaan ympäristönmuutokseen. Vaikutusmahdollisuuksista kuuleminen ja ympäristön hyväksi toimiminen näyttää li-säävän ympäristötoivon tunteita ja sitä kautta se auttaa ehkäisemään ja lievittämään ympäristöahdistusta.