Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "äänenkäyttö"

Sort by: Order: Results:

  • Markkinen, Eeva (2019)
    Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää puheterapeuttisen äänihygieniaintervention vaikutuksia puheammattilaisten äänihäiriöiden ehkäisyssä sekä äänihäiriöisten kuntoutuksessa. Aihetta on tutkittu eniten opettajilla, joiden ensisijainen työväline on ääni. Äänihygieniaa on käytetty osana äänihäiriöiden puheterapeuttista kuntoutusta ja myös äänier-gonomiaa. Halusin selvittää, miten äänihygieniainterventio vaikuttaa työikäisten äänihäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen. Toiseksi halusin selvittää, miten äänihygieniainterventioita toteutetaan. Menetelmät. Tutkimus oli integroiva kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoitus oli löytää jo olemassa olevasta tutkimustiedosta laadullisia vastauksia tutkimuskysymyksiini ja pohtia tiedonhaulla saatuja tuloksia. Hakulausekketta (”voice disorders” AND (vocal AND hygiene) AND intervention) käyttäen valitsin tutkimukseeni viisi tutkimusartikkelia. Käytin erilaisia ulossulkukriteerejä, niin että aineisto koostui työikäisille toteutetuista interventioista. Analysoin aineiston tutkimuskysymyksien perusteella relevantteihin osioihin ja taulukoin ne. Olettamukseni oli, että äänihygienian tiedostaminen vähentää jossain määrin puheammattilaisten äänihäiriöiden esiintyvyyttä. Tulokset ja johtopäätökset. Äänihygieniainterventiot tuottivat hyvin erisuuntaisia tuloksia. Tulokset paranivat lähinnä koettua äänenlaatua ja äänihygieniatiedostamista mittaavissa itsearvioinneissa. Äänihuulissa muutoksia ei havaittu. Myös äänihygieniainterventioihin käytetty aika ja toteutukset poikkesivat toisistaan. Äänihygieniainterventioiden pitkäaikaista vaikutusta pitäisi tutkia, jotta saataisiin tietoa äänihygienian äänihäiriöitä ennaltaehkäisevistä vaikutuksista. Äänihygieniakoulutusta voisi sisällyttää mm. opettajien ja sotilasammattihenkilöiden koulutukseen, jotta näissä ammattiryhmissä työkykyä rajoittavien äänihäiriöiden oireisiin voitaisiin puuttua ajoissa.
  • Kola, Aino (2018)
    Tavoitteet. Homeongelmat ovat viime vuosikymmeninä olleet merkittävä terveyshaitta niille, jotka altistuvat homeelle pitkiä aikoja esimerkiksi työssään tai kotonaan. Homevaurioisista rakennuksista monet ovat puhetyöläisten työpaikkoja, kuten kouluja ja päiväkoteja, ja siksi on tarpeen tutkia myös homeen vaikutusta äänenkäytölle. Huonon sisäilman on todettu ole-van yhteydessä moniin sairauksiin ja terveydellisiin sekä äänellisiin oireisiin. Koska sisäilma-ongelmat koostuvat muistakin tekijöistä kuin homeesta, on homeen osuutta oireisiin kuitenkin vaikea määritellä sisäilmatutkimuksista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella eri-tyisesti homeen vaikutusta äänenkäyttöön sekä sitä, kuinka yleisiä ääniongelmat ovat ho-meelle altistuneilla. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää kliinisessä työssä ääniergonomisessa tiedottamisessa sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineisto koottiin kolmesta sähköisestä tietokannasta seuraavalla hakulausekkeella: (voice OR vocal OR hoarseness) AND (symptom OR problem OR risk) AND (mould OR mold OR moisture). Lopulliseen tutkimusaineistoon valikoitui yhdeksän vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Aineis-tosta koottiin keskeiset äänenkäyttöön liittyvät tulokset sekä laskettiin erilaisten ääniongel-mien yleisyys keskimäärin. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta nousi äänenkäyttöön liittyvinä oireina käheys (keski-määrin 29 % altistuneista), kurkkukipu (39 %) ja yskä (36 %). Lisäksi homealtistus oli yhdes-sä laadullisessa tutkimuksessa yhdistetty toiminnallisen äänihuulisalpauksen esiintymiseen. Tulokset kertovat lähinnä äänen laadusta ja äänenkäytön ongelmien taustatekijöistä, eikä äänenkäytön ongelmista. Tulevaisuudessa tarvitaan siis tarkempaa tutkimusta monipuoli-semmilla mittareilla homeen vaikutuksista äänenkäyttöön.