Browsing by Subject "äänentuotto"

Tavoitteet. Ehlers-Danlos oireyhtymät (EDS:t), ovat joukko monimuotoisia ja harvinaisia sidekudossairauksia, joissa kollageenin tuotanto on häiriintynyt. Sairauden ydinoireita ovat nivelten epävakaus ja sijoiltaanmeno, ihon elastisuus sekä kudoshauraus. Aiemmissa tutkimuksissa EDS-potilailla on raportoitu olevan normaaliväestöön verrattuna enemmän äänihäiriöitä ja hengitykseen liittyviä ongelmia, mutta niiden taustasyitä on kuvattu niukasti. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, millaisia rakenteellisia ja toiminnallisia poikkeavuuksia EDS-potilailla esiintyy ja millaisia vaikutuksia niillä on äänentuottoon ja hengitykseen. Työssä halutaan myös selvittää vaikuttaako puheterapeuttinen kuntoutus oireisiin. Menetelmät. Kandidaatintutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Hakulausekkeena oli ((Ehlers-danlos syndrome*) AND (larynx OR laryng*)). Tiedonhaku tehtiin Scopus ja Ovid Medline -tietokannoissa tammikuussa 2023. Tutkimukseen valikoitui tar-kastelun jälkeen seitsemän artikkelia ja lisäksi yksi artikkeli otettiin mukaan käsinpoimintana. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2008–2022. Tulokset ja johtopäätökset. Ehlers-Danlos oireyhtymässä esiintyi moninaisia ja yksilöllisiä kurkunpään rakenteellisia ja toiminnallisia poikkeavuuksia. Poikkeavuuksia esiintyi eniten äänihuulitasolla esimerkiksi arpien ja kyhmyjen muodostumisena sekä rustotasolla. Osalla kurkun-pään alueen rustojen yliliikkuvuus johti niiden sijoiltaanmenoon. Suurimmalla osalla poikkeavuudet olivat aiheuttaneet äänihäiriön. Äänihäiriön vakavuus vaihteli vakavista äänikadoista lievempiin oireisiin, kuten lievään äänen käheyteen. Myös hengitysvaikeudet olivat yleisiä ja ne vaihtelivat vakavuusasteeltaan lievistä ongelmista jopa henkeä uhkaaviin hengityskatkoksiin. Puheterapia oli yleisin kuntoutusmuoto oireiden hoitoon, ja sen vaikutukset vaihtelivat vähäisestä oireiden lievittymisestä merkittävään apuun. Tulosten perusteella Ehlers-Danlos oireyhtymä voi altistaa kudosherkkyyden sekä nivelten epävakauden ja yliliikkuvuuden vuoksi potilaat äänihäiriöille sekä hengitysvaikeuksille. Tulokset puoltavat puheterapeuttisen kuntoutuksen olevan tärkeässä ja hyödyllisessä asemassa niiden hoidossa. Näyttöä aiheesta on kuitenkin vielä vähän, minkä vuoksi tuloksia voidaan pitää vain suuntaa antavina. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta empiirisen tiedon laajentamiseksi, kuntoutusmenetelmien kehittämiseksi ja kliinisten sovellusten luomiseksi.