Browsing by Subject "ääni"

Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, voidaanko äänen akustisten piirteiden mittausta käyttää apuna masennustilan havaitsemisessa. Tutkimusongelmana on selvittää, voidaanko muutokset tietyissä äänen akustisessa piirteessä, kuten esimerkiksi perustaajuudessa ja voimakkuudessa, yhdistää masennukseen. Aiheesta tehdyn tutkimusten pohjalta on havaittu, että masennuksen vaikutus näkyy mm. puhenopeudessa, äänen voimakkuuden vaihtelussa ja tauotuksessa. Tutkimuksen avulla pyritään saamaan selville, voidaanko akustisten piirteiden mittausta käyttää apuna masennuksen diagnosoimisessa. Masennus on merkittävästi yhteydessä itsemurhariskiin. Tämän vuoksi on tärkeää kehittää keinoja sen havaitsemiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta masennuksen kielteiset vaikutukset yhteiskuntaan ja yksilön elämänlaatuun saadaan minimoitua. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusartikkeleita haettiin kolmesta tietokannasta, joita ovat Ovid Medline, Scopus ja Web of Science. Hakulausekkeeksi muodostui (speech acoustics OR voice) AND depressive disorder. Tutkimusartikkeleita karsittiin valitsemalla tarkasteltaviksi artikkeleita, jotka abstraktinsa perusteella sopivat aineistoksi. Lopullinen aineisto valikoitui sen perusteella, kuinka hyvin ja ymmärrettävästi tutkimusartikkelin sisältö vastasi tutkittavaa aihetta. Masennuksen ja äänen akustisten piirteiden yhteyttä ei ole tutkittu kovin paljon, minkä vuoksi tutkielmaan soveltuvia tutkimusartikkeleita ei löytynyt paljon. Aineiston analyysissä hyödynnettiin sisällönanalyysiä eli tutkimusartikkelit käytiin läpi moneen kertaan ja niistä saadut vastaukset tutkimuskysymyksiin kirjattiin ylös. Tulokset ja johtopäätökset. Masentuneilla koehenkilöillä todettiin heikompi äänenvoimakkuus, korkeammat jitter-arvot sekä enemmän energiaa äänen spektrin korkeilla taajuuksilla verrattuna terveisiin henkilöihin. Masennuksen vaikeusasteen kasvaessa henkilön puhenopeus hidastui entisestään, tauoista tuli pidempiä ja ne vaihtelevat enemmän, myös perustaajuuden epäsäännöllinen vaihtelu lisääntyi. Tulosten perusteella on näyttöä siitä, että äänen akustisia piirteitä tutkimalla on mahdollista havaita masennus ja sen vaikeusaste.

Tavoitteet. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tutkia Parkinsonin taudissa esiintyvien puheen ja äänen muutosten vaikutusta kommunikaatioon ja elämänlaatuun. Parkinsonin tauti vaikuttaa kognitiivisten muutosten ohella laajasti kehon motorisiin toimintoihin, ja puheen ja äänen muutokset ovat tavallisia. Parkinsonin taudin vaikutuksia elämänlaatuun on tutkittu, mutta tutkimuksia yksinomaan puheen ja äänen muutosten vaikutuksista on vähemmän. Logopedisesta näkökulmasta tärkeää on myös näiden muutosten vaikutus koettuun kommunikaation sujuvuuteen. Tämän tutkimuksen tuloksia voi tulevaisuudessa soveltaa kuntouttavaan puheterapiatyöhön. Menetelmät. Menetelmänä tässä kandidaatintutkielmassa käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineisto kerättiin tietokannoista Ovid Medline ja Scopus, ja aineistoon valittiin seitsemän alkuperäistä vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Hakulauseke muodostettiin aiheeseen liittyvistä asiasanoista Parkinson (Parkinson), speech (puhe), voice (ääni), quality of life (elämänlaatu) ja communication (kommunikaatio). Aineistoon valituissa tutkimuksissa oli tutkittu joko kommunikoinnin sujuvuutta Parkinsonin taudissa, puheen ja äänen muutosten vaikutusta elämänlaatuun, tai molempia. Tulokset ja johtopäätökset. Parkinsonin tautia sairastavat henkilöt kokivat kommunikoinnin sujuvuuden heikentyneen erityisesti hiljaisen puheäänen ja puheen epäselvyyden vuoksi. Myös elämänlaadun raportoitiin heikkenevän Parkinsonin taudin myötä ja sitä heikensivät erityisesti äänenlaadun muutokset ja puheen vaikea ymmärrettävyys. Tutkimustulokset viittaavat puheterapian roolin tärkeyteen Parkinsonin tautia sairastavien henkilöiden kuntoutuksessa. Erityisesti tarvetta vaikuttaisi olevan äänentuoton kuntouttamisen keinoille ja puheen selkeyttämisen harjoituksille. Tulokset nostivat esiin myös Parkinsonin tautia sairastavan henkilön kommunikointiroolin muuttumisen taudin edetessä, mikä voi asettaa puheterapeutit tärkeään asemaan myös sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen tukijoina.

The aim of this study was to determine which vocal-related factors and characteristics are significant for satisfaction and experience in transmasculine speakers considering their voice. In addition, the goal was to find out what kind of problems transmasculines might encounter with their voice. The research method was an integrative literature review. The research material was collected from two international databases (Pubmed and Web of Science) using a search query (Transsexual OR transgender OR transmasculine OR female-to-male) AND (voice OR voice problems). In accordance with the selection criteria, five research articles on the voice of transmasculine individuals were selected for the thesis. The selection criteria for the articles were: reviewing the voice of transmasculines, in English, peer-reviewed and published after 2000. In addition, the full text had to be available free of charge under license from the University of Helsinki. In all five studies, a significant reduction in the fundamental frequency, ie a lowering of the pitch, had a significant effect on satisfaction. Significant was also compatibility with voice and perceived gender. Problems related to voice were mainly isolated cases and mainly related to the testosterone treatment efficiency and / or the rate of the voice, the lowered pitch, control or other peoples reactions for the detection of sex. Studies 1 and 2 showed that most of the subjects were dissatisfied or not fully satisfied with their current voice. In studies 3 and 4, half or more of the subjects were satisfied with their voices. The study 5 showed that subjects whose voice sounded uniform with the perceived gender, were satisfied with their voices. Low and therefore masculine voice correlates with satisfaction and well-being. Transmasculines satisfaction with their own voice varies. Changes caused by testosterone treatments seem to be sufficient for most transmasculine individuals, but some still report some voice problems.