Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "ääniongelma"

Sort by: Order: Results:

  • Ääniongelmien kustannukset 
    Tiitinen, Taina (2024)
    Tavoitteet. Ääniongelmat ovat yleisiä ja ne ovat lisääntyneet. Niiden on havaittu heikentävän yksilöiden elämänlaatua ja niillä on todettu merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Terveydenhuollon resurssit ovat niukentuneet, mikä on lisännyt kansantaloudellisen analyysin tarvetta terveydenhuollon päätöksenteossa. Ääniongelmien taloudellisia vaikutuksia oli toistaiseksi tutkittu niukasti ja kokoavaa analyysiä kustannuksista ei ollut vielä tuotettu. Onkin perusteltua tarkastella ääniongelmien kustannuksia, jotta saataisiin kokonaisnäkemys niiden taloudellisten vaikutusten laajuudesta. Kustannuksia tarkastellaan tässä tutkielmassa CoI-lähestymistavalla (Cost of Illness), joka käsittää terveystaloustieteellisten kustannusarviointimenetelmien tutkimusperinteen. Kustannusten arvioinnin jälkeen voi edetä tutkimaan esimerkiksi ääniongelmien preventiivisten hoitojen hyötyjen ja kustannusten suhdetta. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Tiedonhaku tehtiin PubMed-, Ovid Medline- ja Scopus-tietokannoista tammikuussa 2024. Hakulausekkeeseen sisällytettiin taloudelliseen arviointiin ja ääniongelmiin liittyviä termejä. Lopulliseksi tutkimusaineistoksi valikoitui tarkastelun jälkeen seitsemän artikkelia ja lisäksi yksi artikkeli otettiin mukaan käsinpoimintana. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2012–2022. Aineisto analysoitiin poimimalla artikkeleista tämän kirjallisuuskatsauksen kannalta tärkeimmät tiedot ja pohtimalla niitä. Aineisto kuvattiin tarkemmin taulukkoon ja tiedoista luotiin tutkielmaan synteesi. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusartikkelit edustivat kolmenlaisia tutkimusasetelmia. Aineistot koostuivat terveys- ja korvaustietokannoista äänihäiriöiden taustadiagnooseilla (ICD-9) haetuista tiedoista, yksittäisen klinikan potilastiedoista ja opettajien, ammatillisen äänihäiriön riskiryhmässä olevien, kyselytutkimusvastauksista. Tutkimusartikkeleissa raportoitujen kustannusten välillä oli vaihtelua. Artikkeleissa oli raportoitu suoria ja epäsuoria kustannuksia erilaisista otoksista. Tuloksista ilmeni, että äänihäiriödiagnoosit ovat kasvussa ja siksi myös hoitojen (suorat) kustannukset ovat kasvaneet. Äänihäiriöiden yleistyminen ja niiden kustannusten nousu selittynee osin hoitojen patoutuneella kysynnällä; hoitoon hakeutuvien osuus on edelleen suhteellisen pieni. Leikkaushoidot kasvattavat suoria kustannuksia ja työpoissaoloja (epäsuoria kustannuksia). Hidas hoitoon pääsy nostaa kustannuksia, koska siihen liittyy sairauden pahenemista, vääriä diagnooseja ja hoitoja sekä elämänlaadun ja työn tuottavuuden heikentymistä. Nopea hoitoon pääsy onkin itsessään preventiivinen toimi. Ääniongelmat ovat opettajilla yleisiä ja niistä aiheutuu paljon epäsuoria kustannuksia, erityisesti työn tuottavuus heikkenee äänihäiriöissä. Ääniongelmien hoitojen tutkimiseen kannattaisi jatkossa panostaa yhä enemmän.
  • Transmaskuliinisten henkilöiden tyytyväisyys ääneensä ja äänessä ilmenevät ongelmat 
    Kiekeben, Julia (2019)
    The aim of this study was to determine which vocal-related factors and characteristics are significant for satisfaction and experience in transmasculine speakers considering their voice. In addition, the goal was to find out what kind of problems transmasculines might encounter with their voice. The research method was an integrative literature review. The research material was collected from two international databases (Pubmed and Web of Science) using a search query (Transsexual OR transgender OR transmasculine OR female-to-male) AND (voice OR voice problems). In accordance with the selection criteria, five research articles on the voice of transmasculine individuals were selected for the thesis. The selection criteria for the articles were: reviewing the voice of transmasculines, in English, peer-reviewed and published after 2000. In addition, the full text had to be available free of charge under license from the University of Helsinki. In all five studies, a significant reduction in the fundamental frequency, ie a lowering of the pitch, had a significant effect on satisfaction. Significant was also compatibility with voice and perceived gender. Problems related to voice were mainly isolated cases and mainly related to the testosterone treatment efficiency and / or the rate of the voice, the lowered pitch, control or other peoples reactions for the detection of sex. Studies 1 and 2 showed that most of the subjects were dissatisfied or not fully satisfied with their current voice. In studies 3 and 4, half or more of the subjects were satisfied with their voices. The study 5 showed that subjects whose voice sounded uniform with the perceived gender, were satisfied with their voices. Low and therefore masculine voice correlates with satisfaction and well-being. Transmasculines satisfaction with their own voice varies. Changes caused by testosterone treatments seem to be sufficient for most transmasculine individuals, but some still report some voice problems.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO