Browsing by Subject "ADD"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2024)Mitt syfte med avhandlingen var att reda ut hur individer med neuropsykiatriska utmaningar bemötts i barnskyddet, med tanke på hur det individuella behovet besvarats och vilka erfarenheter som kommer fram. Genom semistrukturerade intervjuer fick informanter besvara frågor som berör temat, och berätta om sina egna erfarenheter. Det framkom, att de i allmänhet upplevde, att deras individuella behov inte möttes. Informanterna mötte i olika sammanhang, såsom i socialtjänsterna eller skolan, okunnighet, vilket bidrog till den färdigt existerande upplevelsen av belastning och utsatthet. Det framkom bristfälligt eller oändamålsenligt stöd och bristande delaktighet, och erfarenheter av okunnighet hos professionella samt oändamålsenliga socialtjänster lyftes fram. Informanterna upplevde att de inte blivit hörda såsom Barnskyddslagen tryggar att de borde bli hörda. Men det framkom också positiva och ersättande upplevelser, där en informant upplevt sig vara väl bemött och förstådd - av dessa var det professionella som ansvarade för placeringsplatserna, en del av skolpersonalen, och eftervården. Det bör beaktas att klienterna vid barnskyddet inte haft en diagnos eller diagnoser på neuropsykiatriska utmaningar, men informanterna upplevde, att gott bemötande inte borde kräva en diagnos, och att de ansvariga borde ha förstått, att reda ut grundorsakerna till olika symptom. Som slutsatser av denna studie kan man säga, att individernas erfarenheter varit blandade, men i allmänhet har informanterna upplevt bemötandet och förfarandet som negativt på olika sätt, på systemnivå och individuell nivå, speciellt med tanke på sina neuropsykiatriska utmaningar. Utgångspunkten för social arbete är att en diagnos inte borde behövas för klienter att få ett gott bemötande.
-
(2023)Tavoitteet. Positiivinen psykologia on ollut tämän vuosituhannen uusi suuntaus. Pahoinvoin- tinäkökulman rinnalle on noussut onnellisuuden, kukoistuksen ja hyvinvoinnin näkökulma. Positiivisuus ja hyvän valokeila on saanut jalansijaa myös kasvatuksen alalla. Tämän kirjalli- suuskatsauksen tehtävänä on analysoida sitä, miten positiivista pedagogiikkaa hyödynnetään nimenomaan ADHD-diagnosoitujen oppilaiden koulunkäynnin tukena, ja mitä vaikutuksia tällä on näiden oppilaiden koulunkäyntiin. Koska positiivinen pedagogiikka pohjaa vahvasti positii- viseen psykologiaan, on tutkimuksen taustateoriassa avattu Martin Seligmanin (2011) PERMA+-mallia sekä alan aikaisempaa tutkimusta luonteenvahvuuksista. Läpi taustateorian kuljetetaan myös mukana ADHD-näkökulmaa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana ja narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto sisälsi viisi vertaisarvioitua julkaisua viimeisten 10 vuoden sisältä. Artikkelit löydettiin EbscoHostin, Heldan, Ericin ja Google Scholarin tietokannoista ADHD:hen ja positiiviseen psykologiaan/pedagogiikkaan liittyvillä hakusanoilla (liite1). Julkaisut käsittelivät kaikki sekä positiivista pedagogiikkaa että ADHD:ta. Koulukonteksti ei esiintynyt kaikissa artikkeleissa, mutta ne olivat sovellettavissa siihen. Neljä artikkelia oli englanniksi ja yksi suomeksi. Niistä löytyi tapaustutkimus, kirjallisuuskatsauksia, haastatteluita sekä kyselytutkimuksia. Analyysi- menetelmäksi valikoitui kuvaileva synteesi. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta erottui neljä teemaa: vahvuudet, positiiviset ja vahvis- tavat tunteet ja uskomukset, oppilas yksilönä sekä positiiviset lähiympäristöt. Luonteenvah- vuusopetusta, tuen yksilöllistämistä, onnistumisten luomista ja oppilaan mielenkiinnon kohtei- den hyödyntämistä käytettiin positiivisen pedagogiikan tukikeinoina. Lisäksi positiivisella pe- dagogiikalla oli luokan ilmapiiriä parantava vaikutus, se kasvatti oppilaiden resilienssiä, pa- ransi koulumenestystä, loi vahvistavamman ja myönteisemmän koulukokemuksen, tasapai- notti ADHD-oireita sekä auttoi soveltamaan strategioita muihin elämäntilanteisiin ja koulun ulkopuolisiin ympäristöihin. Positiivisella pedagogiikalla on tasapainottava ja eheyttävä paik- kansa ADHD-diagnosoitujen oppilaiden koulunkäynnin tuessa. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa pohjana laajemmalle ADHD:n ja positiivisen pedagogiikan tukikeinojen tut- kimukselle.
Now showing items 1-3 of 3