Browsing by Subject "FASD"

Sikiöaikainen alkoholialtistus voi aiheuttaa lapselle kognitiivisia, kielellisiä sekä käyttäytymisen ongelmia, joiden kirjoon viitataan kattotermillä FASD (fetal alcohol spectrum disorders). FASD-lapsilla ja -nuorilla on monenlaisia puheen ja kielen vaikeuksia, ja puheterapia on heidän yleisin kuntoutusmuotonsa Suomessa. Tutkimusta kielellisten taitojen arvioinnin ja kuntoutuksen pohjaksi on kuitenkin vasta vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä yhteen 2000-luvun tutkimustieto FASD-lasten ja -nuorten puheen ymmärtämisen taidoista ja näin tarkentaa FASD-ryhmän kielellisten taitojen profiilia puheen ymmärtämisen taitojen osalta. Tutkimuksessa verrataan FASD-lasten ja -nuorten puheen ymmärtämisen taitoja heidän älykkyyteensä sekä tyypillisesti kehittyvien verrokkien puheen ymmärtämisen taitoihin. Näin saadaan tietoa siitä, ovatko FASD-ryhmän puheen ymmärtämisen taidot ikätasolla ja toisaalta vastaavatko ne FASD-lapsen tai -nuoren yleistä kognitiivista taitotasoa. Tutkimus toteutettiin integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Hakulauseke ((”prenatal alcohol exposure”) OR (”fetal alcohol spectrum disorders”)) AND language AND (receptive OR comprehension OR IQ-matched) poimi neljästä tietokannasta yhteensä viisikymmentä artikkelia. Lopullisen aineiston muodostivat kuusi vuosina 2006–2013 julkaistua tapaus-verrokkitutkimusta, joissa puheen ymmärtämisen taitoja oli tutkittu osana laajempia kielellis-kognitiivisia tutkimuksia. 5–16-vuotiaiden FASD-lasten ja -nuorten puheen ymmärtämisen taidot olivat tyypillisesti kehittyviä verrokkeja heikommat sekä sanojen että lauseiden ymmärtämisen tehtävissä. Tutkimustulokset FASD-lasten ja -nuorten puheen ymmärtämisen taitojen ja älykkyyden yhteydestä olivat ristiriitaisia. Menetelmältään laadukkaimmassa tutkimuksessa puheen ymmärtämisen taidot ja älykkyys olivat yhteydessä, mutta aiheesta tarvitaan vielä lisää tutkimusta. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella puheen ymmärtämisen taidot eivät todennäköisesti ole FASD-lasten ja -nuorten erityinen heikkous vaan linjassa heidän älykkyystasonsa kanssa, joten ymmärtämistaitoja ei voida suositella muita kielen osa-alueita tärkeämmäksi kuntoutuksen kohteeksi.