Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Itsearviointi"

Sort by: Order: Results:

  • Horttanainen, Sallamari (2022)
    Tämän tutkielman lähtökohtana on kiinnostus siitä, voiko itsearvioinnin lisääminen matematiikan oppiaineeseen lisätä matemaattista osaamista. Tutkielman tutkimusongelmana ovat: ”Miten 10–13-vuotiaiden oppilaiden itsearvioinnin vaikutusta matemaattiseen osaamineen on tutkittu?” ja ”Mitä tutkimukset 10–13-vuotiaiden oppilaiden itsearvioinnin vaikutuksesta matemaattiseen osaamineen osoittavat itsearvioinnin vaikutuksesta matemaattiseen osaamiseen?”. Ensimmäiseen ongelmaan vastataan tarkastelemalla, miten tutkimusaineistot on tutkimuksissa kerätty, mitkä ovat tutkimuksien tutkimusstrategiat, millaisia itsearvioinnin menetelmiä tutkimuksissa käytetään, kuinka pitkiä tutkimuksien itsearvioinnin ajanjaksot ovat ja liittyykö tutkimuksiin itsearvioinnin ohjausta. Toiseen ongelmaan vastataan tarkastelemalla, mitä aineisto osoittaa itsearvioinnin vaikutuksesta matemaattiseen osaamiseen taulukoimalla aineistot niiden tulosten tilastollisen merkityksen perusteella, joko osoittamaan, että itsearvioinnilla on positiivinen suhde matemaattiseen osaamiseen tai, että tilastollista merkitsevyyttä ei löytynyt. Yhden tutkimuksen tulokset tulkitaan matemaattisen osaamisen ajallisen kasvun perusteella, sillä tutkimuksessa ei ollut kontrolli tai kohortti ryhmää, johon kehitystä voidaan verrata. Tutkielman menetelmänä käytetään systemaattista kirjallisuuskatsasta. Aineiston tutkimusten aineistot on pääsääntöisesti kerätty alku- ja loppukokeilla, poikkeuksena tästä on kurssiarvosanojen hyödyntäminen. Tutkimukset ovat tutkimusasetelmaltaan kvasikokeellisia yhtä tutkimusta lukuun ottamatta, joka on tapaustutkimus. Aineistossa käytetään pääsääntöisesti formatiivista itsearviointia ja vähiten käytetään summatiivista itsearviointia. Itsearvioinnin ajanjaksot vaihtelevat tutkimuksissa kahdesta päivästä 17:ään viikkoon, ja puolessa aineiston tutkimuksista oppilaille tarjottiin itsearvioinnin ohjausta. Tutkimusten tulokset itsearvioinnin vaikutuksesta matemaattiseen osaamiseen ovat ristiriitaisia.
  • Hautamäki, Mia (2019)
    Objectives. The aim of this Bachelor’s thesis was to find out what kind of connections are there between pupils’ self-assessment skills and self-regulation skills and to collect information about student’s experiences and perceptions about self-assessment as a part of one’s learning process based on earlier studies in the field. The purpose was to examine the impact of the child’s age on their self-assessment skills and self-regulation skills. Theoretical framework for this study was constructed on Inhelder’s and Piaget’s (1977) theory of cognitive development. According to them, universal stages and features can be found in cognitive development. Every stage of cognitive development is always connected to the previous and following stages. According to Inhelder and Piaget (1977), the cohorts of the target group are on two different stages depending on their age. These stages are concrete operational stage and formal operational stage. Methodology. The study was implemented as a narrative literature review. Target Group consisted of elementary school students aged 9-13 who studied in grades 3-6. The material of this study was collected from the internet using carefully selected keywords in five different data bases. The material consisted of five research articles. One of these articles was published in Finland, two in Australia, one in the Netherlands and one in New Zealand. All these articles were published within five years and they were peer reviewed. Results and conclusions. Pupils’ experiences about self-assessment varied a lot. Some students thought that self-assessment had positive impacts on their learning. Others, on the other hand, felt that self-assessment didn’t have any significant impacts on their learning. With some students the attitude was more like careless. They filled out the self-assessment forms only because they were compulsory tasks. However, studies showed a clear link between pupils’ self-assessment skills and self-regulation skills. Self-assessment appears to be a significant contribution to the development of pupils’ self-regulation. The results point out that pupils can improve their self-regulation skills and raise academic performance through self-assessment. This research showed that pupils have difficulties to understand the structure of a learning process. They were not able to understand different parts of it, for instance self-assessment, and benefits of these individual parts. This might explain why many of these pupils felt that self-assessment didn’t have any significant impacts on their learning.
  • Miikki, Aino (2022)
    Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitä on itsearviointi. Tutkielmassa esiteltiin myös tekijöitä, jotka liittyvät itsearviointiin. Tutkielman tutkimuskysymykset muodostettiin siten, että itsearvioinnista saataisiin mahdollisimman kattava kuva. Aihe oli tärkeä koulutuksen kentällä, sillä arviointi pystyi vaikuttamaan oppilaan käsitykseen itsestä. Itsearvioinnista ei oltu tehty paljon tutkimusta Suomessa, joten tutkielma täydentää tätä kenttää. Tutkielmassa kerättiin yhteen tietoa, jota eri koulutustasojen opettajat voivat käyttää itsearvioinnin tukena. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui kansainvälisistä tutkimuksista ja artikkeleista, mutta tutkielma sisälsi myös muutamia suomalaisia tutkimuksia. Aineisto haettiin Helsingin yliopiston kirjaston hakupalvelusta. Aineiston hankinnassa käytettiin etenkin hakusanoja itsearviointi, minäpystyvyys, itsesäätely, motivaatio ja oppiminen. Tieteellisiä julkaisuja haettiin niin suomeksi, kuin englanniksi. Itsearviointi oli luonteeltaan ja määritelmältään moninainen. Itsearviointi oli määritelty usein tuotoksen tekijän arvioksi omasta työstä. Itsearvioinnin luonne pystyttiin erittelemään sen oppilaslähtöisyyden ja tavoitteiden kautta. Tutkielmassa selvitettiin myös itsearvioinnin tarkkuutta arviointimenetelmänä, josta löytyi paljon ristiriitaisia tutkimustuloksia. Itsearviointi oli positiivisessa yhteydessä minäpystyvyyden tunteeseen, itsesäätelyyn, motivaatioon ja oppimiseen. Itsearviointi siis tuki näitä oppimista edistäviä taitoja ja ominaisuuksia.