Browsing by Subject "Maahanmuutto"

Tämän tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa suomi toisena kielenä -oppimateriaaleja niiden foneettisen sisällön kautta sekä hyödyntää kontrastiivisen tutkimuksen periaatteita. Kasvanut maahanmuuttajien määrä Suomessa on herättänyt uudenlaisia tarpeita materiaalien sisällön suhteen ja siten nostanut esiin oppilaiden monitasoiset oppimistarpeet sekä ongelmat. Monissa tutkimuksissa on havaittu foneettisen harjoittelun tuottavan parempia tuloksia, mutta niiden soveltaminen käytäntöön on jäänyt vähemmälle. Tämän uskon liittyvän ainakin osittain opetusmateriaaleihin, joiden mukaan opettajat kieltä opettavat. Tutkimusaineistona käytin kolmea suomen kielen oppikirjaa, jotka oli suunnattu alkeistasolle. Aineistoa kävin läpi tutkien kirjan sisältämiä tehtäviä. Löysinkin selvästi viisi erilaista tehtävätyyppiä, joista kaksi luokittelin foneettisiin ilmiöihin. Nämä olivat selkeät ääntämisen- ja kuulemisenharjoitukset. Ennen opetusmateriaaliaineiston tutkimista hain teoriaa havaittuihin ilmiöihin suomen, venäjän ja arabian kielen fonetiikasta. Tulokset vahvistivat ennakko-oletuksiani siitä, että opetusmateriaali ei ole foneettisesti painottunutta. Prosentuaalisesti foneettisten tehtävätyyppien osuudet olivat koko kirjan tehtävistä noin 12–22 % luokkaa. Tästä voi päätellä, että kielitaidossa korostuvat muut osa-alueet kuten lukeminen ja kirjoittaminen. Useissa suomi toisena kielenä -alan teoksissa kuitenkin nostetaan esille vuorovaikutuksen merkitys, jonka saavuttamista vanhoilla opetusmenetelmillä kyseenalaistetaan. Tähän kielitaidon alueeseen olisi mielenkiintoista puuttua entistä syvemmällä tasolla ja kehittää uudenlaisia materiaaleja. Näissä materiaaleissa lähtökohta uuden kielen oppimiseen voisi olla opiskelijan oma äidinkieli, joka otetaan huomioon foneettisesti parhaalla mahdollisella tavalla ja jonka tiedostaminen nähtäisiin opetusta nopeuttava tietona. Uskon foneettisemman lähestymistavan auttavan itse opetusta ja oppimateriaaleja.

The aim of this review is to examine the mental health of immigrants and the riskfactors as well as factors which offer resilience towards mental disorders. The previous studies on immigrants’ mental health have been bringing up elevated risk and healthy immigrant effect. I will get into the examination through these and as themes I’ll have the three-phase trajectory of immigration and heterogeneity of immigrants. The three-phase trajectory includes the following phases: pre-migration, migration and post-migration. Each phase includes specific risks and vulnerabilities. Adversities in these phases have their effects on incidence of specific mental health issues. Factors post-migration can be moderating the effects that pre-migration has. Especially refugees and asylum seekers seem to have high amounts of psychological symptoms. Risk of post-traumatic stress disorder is significantly higher amongst refugees than what it is in general population. The risk can be even ten times higher for them. Other symptoms that can be found in immigrant populations are for example anxiety and depression symptoms. Overall research indicates heterogeneity of immigrants. They differ widely by the reasons and type of immigration, age, sex and socioeconomic status. Therefore mental health of them and their psychological symptoms vary as well. The best way to affect on mental health of immigrants is when they are encountered as individuals, taking into consideration their individual needs.