Browsing by Subject "Musiikki"

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää musiikin ja laulamisen vaikutuksia 0–3-vuotiaiden lasten kielenkehitykseen. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on tarjota käytännön vinkkejä var- haiskasvatuksen opettajille kielenkehityksen tukemisessa. Tutkimuksen taustalla on käytetty aiempaa tutkimustietoa, joka osoittaa musiikin ja laulamisen merkityksen lapsen kehitykselle. Tutkimuksessa on käytetty kirjallisuuskatsausta menetelmänä. Aineisto on kerätty aiemmista tutkimuksista ja kirjallisuudesta, jotka käsittelevät musiikin ja laulamisen vaikutuksia lapsen kielenkehitykseen. Kirjallisuuskatsauksen avulla arvioidaan ja vertaillaan erilaisia tutkimustu- loksia sekä teorioita musiikin ja kielen välisestä yhteydestä. Aikaisempien tutkimusten perusteella näyttää siltä, että musiikilla ja laulamisella on positiivisia vaikutuksia lapsen kielenkehitykseen, erityisesti varhaislapsuudessa. Aktiivinen musiikillinen vuorovaikutus, kuten laulaminen ja musisointi, lisää esisanaisten kommunikatiivisten eleiden määrää ja edistää kielenkehitystä. Lisäksi musiikillinen vuorovaikutus vahvistaa kielenkehi- tyksen lisäksi emotionaalista sidettä hoitajaansa, parantaa vauvan kykyä kiinnittää huomiota ja olla vuorovaikutuksessa. On kuitenkin myös tutkimuksia, jotka kyseenalaistavat musiikin ja laulamisen vaikutukset kielenkehitykseen. Esimerkiksi Mehr ym. (2013) ja Franco ym. (2021) ovat löytäneet tutkimuksissaan ristiriitaisia tuloksia musiikin vaikutuksista kielenkehitykseen. Johtopäätöksenä voidaan kuitenkin todeta, että musiikki ja laulaminen voivat olla arvokkaita työkaluja varhaislapsuuden kielenkehityksen tukemisessa, ja varhaiskasvatuksen opettajien tulisi hyödyntää niitä osana pedagogista toimintaansa.

The purpose of this study was to examine how music appears as a part of kindergarten-specific curriculums for preschool education. The aim of this study was to find out what are the methods in which musical activities are planned and described in the curriculums. Another aim was to examine how the discovered mentions compare to the national core curriculum for pre-primary education (2014) and the goals for music it describes as a part of early childhood education. This study was carried out as a qualitative research. The material used for this study was 288 kindergarten-specific curriculums for preschool education found available online on the official Helsinki city’s web page. All of the kindergartens were Finnish speaking. The material was analyzed using content analysis and an analysis matrix was formed based on the themes found in the material. In the kindergarten-specific curriculums for preschool education, music was found in many contexts. 47 of the curriculums did not specify music-related activity. The goals found in the curriculums based on the analysis were music education, supporting language development and multiculturalism, multi-media literacy, supporting cognitive development and increasing overall well-being. Methods for musical activity found in the material were deploying themes and project-based activities, collaboration with external agents and the inclusion of children in planning the activities. Music was seen as a part of everyday life and musical activity was often combined with other subjects such as physical education, drama and visual arts. The kindergarten-specific curriculums described goals that were in line with the national core curriculum (2014) and added more detailed goals based on the needs of each preschool group.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä viimeaikainen tutkimus sanoo musiikkikasvatuksen yhteydestä varhaiskasvatusikäisten lasten kielen kehitykseen, miten aihetta on tutkittu, millaisilla tutkimusasetelmilla, millaisia tutkimustuloksia on jo saatu ja mitä aiheesta ei olla vielä tutkittu. Asiaa tarkastelemalla tutkimuksen tavoitteena oli myös nostaa esille relevantit näkökulmat käytännön varhaiskasvatuksen työn kannalta ja selvittää voidaanko musiikkikasvatusta hyödyntää yhtenä keinona kehittää varhaiskasvatusikäisten lasten kielen kehitystä. Tutkimuksen tarkoitus, tutkimustavoitteet sekä aineistotutkimuksissa ilmenevät asiakokonaisuudet ohjasivat tutkimuskysymysten muodostumista. Lopulta muodostui kaksi tutkimuskysymystä: Millainen yhteys tutkimuksissa on havaittu musiikkikasvatuksen ja kielen kehityksen välillä varhaiskasvatusikäisillä lapsilla? sekä Millaisilla tutkimusasetelmilla on havaittu myönteistä yhteyttä musiikkikasvatuksen ja varhaiskasvatusikäisten lasten kielen kehityksen välillä? Tutkimuksen tutkimusmetodina toimi systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkimuksessa on pyritty noudattamaan systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkkoja etenemisvaiheita. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen etenemisvaiheet olivat: aihepiirin rajaus, seulontakriteerien valinta, tietokantojen ja hakusanojen valinta, aineistotutkimusten valikointi sekä valikoituneiden tutkimusten raportointi (Metsämuuronen, 2011, s. 47–49). Aineistotutkimusten analyysin apuna tutkimuksessa on käytetty sisällönanalyysia. Tutkimuksen tarkempaan tarkasteluun valikoitui lopulta kuusi aineistotutkimusta. Aineistotutkimuksiksi valikoituneet tutkimukset olivat viimeisen kymmenen vuoden (2011–2021) aikana julkaistuja, englannin kielellä kirjoitettuja, vertaisarvioituja akateemisia julkaisuja. Kaikissa aineistotutkimuksissa tutkittiin musiikkikasvatuksen ja kielen kehityksen välistä yhteyttä varhaiskasvatusikäisillä lapsilla. Aineistotutkimusten kohderyhmän ikä vaihteli 2 ja 6 vuoden välillä. Tutkimustulokset osoittivat, että viimeaikaisten tutkimusten valossa musiikkikasvatuksella on ollut myönteistä yhteyttä varhaiskasvatusikäisten lasten kielen kehitykseen. Erityisesti musiikkikasvatus oli myönteisesti yhteydessä varhaiskasvatusikäisten lasten fonologisen tietoisuuden kehitykseen. Lisäksi tutkimustulokset antoivat näyttöä tutkimusasetelmista, joiden surauksena musiikkikasvatuksen myönteinen yhteys varhaiskasvatusikäisten kielen kehitykseen, on havaittavissa. Näitä tutkimusasetelmia olivat: tutkimuskohderyhmä, musiikkikasvatukseen osallistuneiden koeryhmien koot, musiikkikasvatukseen käytetty aika, musiikkikasvatuksellinen toiminta ja musiikkikasvatuksellisen toiminnan toteuttajat. Tutkimustulosten pohjalta voidaan päätellä, että musiikkikasvatusta on mahdollista hyödyntää yhtenä keinona kehittää varhaiskasvatus-ikäisten lasten kielen kehitystä.

In this research I described and analyzed music as an element in characterization in Tove Jansson’s moomin books. My purpose was to figure out how music appears in moomin books and how characters are constructed with music. There was lots of previous researches considering the moomin but there wasn’t any researches about music as element in characterization. My aspect to the field of research was recent. I chose three moomin books which included clearly most of descriptions about music. My material were Muumipeikko ja pyrstötähti, Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia and Muumilaakson marraskuu. I found out all descriptions about music from these books. In this research music was considered as elements that contrasts music. Most of descriptions appeared in characterization of Nuuskamuikkunen and Vilijonkka, so I focused on these characters. I made themes from these descriptions. Themes came out from material and my analysis. My method was literature scientific close reading. In this research it came out that music appears in the moomin books interacting with plots and characterizations. Music appears as an element in characterization in two levels: instrument’s level and melodies and tone’s level. Both elements were connected with characterization describing feelings and inner conflicts of Nuuskamuikkunen and taking identity of Vilijonkka to new level. The division came out from the material and from my analysis. This is called the hermeneutic circle: the material leads reading and analysis, that still leads to growth of understanding.