Browsing by Subject "Nuoret"
Now showing items 1-7 of 7
-
(2020)Purpose of the Review: Climate change is not a new thing. Global warming and climate change pose environmental problems and increasing risks for mental health of individuals as well as generally among people. Children and adolescents are at risk of a range of climate-related mental health stressors due to their limited adaptive capacity and still developing understanding of the climate change. They are exposed to the negative effects of climate change for their whole lifetime. In this study, I reviewed the latest research on the psychological effects of climate change on children and adolescents. This study included research that addressed children and adolescents' awareness of climate change, their emotions and anxiety towards climate change and future. Methods: Literature searches were made in PubMed with mixed words 1) climate change or global warming, 2) mental health, anxiety, eco-anxiety, distress or fear and 3) children, child or adolescent. Language was English. In addition, the bibliographies of the selected articles were manually browsed and some of the literature was selected from there. 19 articles covering the effects of climate change for children and adolescents were selected for this study. Findings and summary: Children and adolescent of all ages are aware of climate change. They are worried and afraid of climate change and the future all around the world. Awareness of climate change arose emotions and eco-anxiety. Children and adolescents will be the future decision-makers, so they need skills and the capacity to adapt to the climate change. More research is needed on mental health and adaptation effects of climate change for children, adolescents and adults.
-
(2020)Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella kaupallista sisältöä ja sen esiintymistä nuorten suosimien suomalaisten YouTube-sisällöntuottajien videoilla. Aikaisempi aiheesta tehty tutkimus oli tehty enimmäkseen markkinatutkimuksena. YouTube on ilmiönä melko uusi ja se on saa-vuttanut valtavan yleisön varsinkin nuorten keskuudessa. Tästä syystä kaupallisiin sisältöihin lähdettiin etsimään tulkintaa kuluttajakasvatuksen näkökulmasta keskittyen juuri mainontaan, markkinointiyhteistyöhön, tuotesijoitteluun ja kuluttamiseen. Tarkoituksena oli siis tunnistaa videoilta edellä mainittuja ilmiöitä ja löytää sieltä mahdollisesti sellaista sisältöä, josta sekä kasvattajien että nuorten tulisi olla tietoisia. Tutkimuksen aineistoksi valikoitui kahden suomalaisen tubettajan Roni Backin ja mmiisaksen julkaisemia videoita. Tutkimus toteutettiin aineistolähtöisenä aineistoanalyysina, jossa videoi-den kaupallisesta sisällöstä tehtiin erilaisia havaintoja. Aineisto koostui lopulta yhteensä kym-menestä YouTube-videosta, jotka ovat kaikki ajalta ennen koronaviruksen aiheuttamaa maa-ilmanlaajuista pandemiaa. Pandemian jälkeinen analyysi voisi mahdollisesti tuottaa erilaisia tuloksia. Lopputuloksena aineistosta voidaan todeta, ettei videoilla esiinny ainakaan tarkoituksellista negatiivista vaikuttamista tai piilomainontaa. Silti joitakin huolestuttaviakin ilmiöitä nousi esiin. Aineistosta löytyi esimerkiksi sisältöä, jossa ulkonäköpaineita lievitettiin ulkonäköön kulutta-malla. Tutkimustulosten perusteella laajemmalle jatkotutkimukselle olisi tarvetta.
-
(2022)Tämän tutkielman tavoite oli pohtia, millainen on minäpystyvyyden ja yläkoulun ilmapiirin välinen yhteys. Minäpystyvyys on Albert Banduran sosio-kognitiiviseen teoriaan sisältyvä käsite, jolla tarkoitetaan, että ihmisen toimintaan ryhtymistä ja sinnikästä ponnistelua ohjaa tunne omasta kyvykkyydestä, jolla on edelleen vaikutusta motivaatioon, hyvinvointiin ja elämänkulkuun. Tutkielman tarkoitus oli tuoda esiin yläkouluikäisen nuoren minäpystyvyyden merkitys, sillä kyseisessä elämänvaiheessa nuori joutuu tekemään ensimmäisiä tärkeitä koulutusvalintojaan. Lisäksi sosiaalisesti tukeva kouluilmapiiri on tärkeä huomioida, kun COVID19-pandemia on lisännyt nuorten yksinäisyyttä ja mielenterveyden ongelmia. Tutkimusten mukaan nuorten kokemus kouluilmapiiristä koskee heidän havaintojaan koulun ihmissuhteista. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valikoitui kolme kansainvälistä tutkimusartikkelia, joissa käsiteltiin kouluilmapiirin ja minäpystyvyyden välistä yhteyttä sekä vaihtelevasti myös muita kouluun tai hyvinvointiin liittyviä muuttujia. Aineistoa analysoitiin erittelemällä sen keskeisimpiä tuloksia. Tutkimusaineisto ei ollut kovin suuri, joten sen antamia tuloksia pohdittiin suhteuttamalla niitä monipuolisesti aihepiiriin liittyvään muuhun ajankohtaiseen tutkimukseen. Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että nuorten motivaation ja hyvinvoinnin tukemiseksi yläkouluissa tulisi panostaa aikuisten mahdollisuuteen solmia nuoreen sellainen läheinen ja kannustava suhde, joka luo minäpystyvyydelle ja osallisuudelle suotuisan alustan.
-
(2020)Valtaosa suomalaisista käyttää älylaitteita joka päivä ja kerryttää ruutuaikaa useita tunteja päivässä. Ilmiönä tämä on uusi ja koskettaa koko maailmaa. Varsinkin nykyajan lapset ja nuoret ovat eläneet pelkästään ruutuajan ja älylaitteiden valloittamassa maailmassa. Siksi onkin tärkeää tutkia millaisia vaikutuksia ruutuajalla ja sen sisällöllä voi olla terveyteen. Ilmiö on koko ajan kehittyvä, joka myös lisää tarvetta tutkimukselle. Tämän työn tarkoituksena on käsitellä ruutuajan mahdollisia vaikutuksia lasten ja nuorten terveyteen. Lisäksi tarkoituksena on tarkastella ruutuajan sisältöä osana terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena helmi-toukokuussa 2020. Kirjalli-suuskatsauksen materiaali on kerätty Helsingin yliopiston kirjastosta, Helsingin kaupungin kirjastosta sekä verkkomateriaalina Finna-, Google- ja Google Scholar -hakukoneista. Kirjalli-suuskatsauksessa käytetty materiaali valikoitui hakusanojen ehdottaman materiaalin perus-teella. Hakusanoina työssä käytettiin ruutuaika, terveys, älylaitesovellukset sekä lapset, nuo-ret ja media. Ehdotetuista materiaaleista rajattiin tieto koskemaan kouluikäisiä lapsia, ruutu-aikaa, älylaitteita ja terveyttä. Tämän vuoksi osa kirjastojen materiaalista jouduttiin sulke-maan pois lopullisesta aineistosta. Tilalle ei saatu materiaalia kirjastojen sulkemisen vuoksi, joten materiaali jouduttiin etsimään pääosin verkosta. Kirjallisuuskatsaukseen pohjautuvana tuloksena todettiin, sekä ruutuajan, että lasten ja nuor-ten ruutuajan määrittelevän sisällön vaikuttavan jokaisella terveyden osa-alueella. Vaikutuk-sista löytyi sekä terveyttä tukevia, että terveydelle haitallisia tekijöitä. Ruutuajan passiivisuu-desta löydettiin yhteys fyysisiin ongelmiin, kuten liikkumattomuudesta johtuvaan ylipainoon ja lihaskipuihin. Älylaitesovelluksista huomattiin sisällön vaikuttavan etenkin sosiaaliseen ter-veyteen. Sisällöillä oli myös vaikutusta siihen, kulutettiinko ruutuaikaa passiivisesti vai aktiivi-sesti. Tuloksista ilmeni ruutuajan haittavaikutuksien syntyvän, silloin kun se vie liikaa aikaa päivästä. Haittavaikutuksia esiintyi etenkin silloin, kun ruutuajan vuoksi muut terveyssuosi-tukset eivät toteutuneet.
-
(2017)Objectives: Mindfulness-based interventions hve shown positive effects on adult’s mental health and well-being. In recent times, interest in application of mindfulness-based interventions with adults has increased and spread to developing and studying mindfulness-based approaches with children and youth. However, the research is in its infancy. Objectives of this bachelor degree was to go though mindfulness-based interventions of children and adolescents and review preliminary research base of approaches’ effects on mental health of children and youth, as well as generally well-being of schoolchildren. Methods: The study was an overview of the current research literature. Materials and published articles were collected by the searches of the following electronic data bases: Google Scholar and PubMed. The literature review was examined mindfulness-based interventions of children and youth. Specifically, the concentration was on two methods: Mindfulness-based cognitive therapy for children (MBCT-C) and Mindfulness-based stress reduction for teens (MBSR-T). These methods are adaptions for children and youth based on two most popular mindfulness-based interventions of adults. In addition, effects of interventions were reviewed. Results were divided in two: elementary school aged children and high school aged adolescents. Main focuses were on mental health and well-being of school-aged children and adolescents both in clinical and non-clinical school settings. Results and Discussion: Current research results show that mindfulness-based interventions are feasibility and acceptability among children and adolescents. Interventions were well-tolerated by the participants and studies did not report adverse effects. Results were also in line with similar results of adult’s population. Tentatively, research findings showed beneficial effects of mindfulness in different age groups and in clinical and school settings. However, the research field is still in its infancy and many studies had a lot of methodological weaknesses. As a results of empirical evidence, the final general conclusion cannot be made of interventions’ efficacy and effects.
-
(2021)Kandidaatintutkielmassani tarkastelin työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ja nuorten aikuisten toimijuutta sekä tätä tukevia ja heikentäviä tekijöitä. Vaikka nuorten ja nuorten aikuisten osallisuudesta ja sen edistämisestä on oltu kiinnostuneita jo jonkin aikaa, on esimerkiksi yli 18-vuotiaiden toimijuuden tutkiminen jäänyt vähemmälle. Toimijuutta tutkimalla voidaan saada kuvaa siitä, millaisia osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia nuorilla on vaikuttaa omaan elämänkulkuun ja näin saada ymmärrystä nuorten kokemuksista ja osallisuuteen liittyvistä tarpeista. Toteutin tutkielmani systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jossa aineiston analyysiani ohjaa Jyrki Jyrkämän toimijuuden kuuden modaliteetin malli. Jäsensin myös tulokseni kyseisen mallin pohjalta. Aineistoni koostuu yhdeksästä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, jotka on julkaistu vuoden 2010 jälkeen. Tutkimukset kohdistuivat työn ja koulutuksen ulkopuolella oleviin nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Luin aineistoani useamman kerran ja näiden lukukertojen myötä hahmotin vähitellen toistuvia säännönmukaisuuksia, joita nuorten toimijuuden kuvauksissa esiintyi. Nuoret tavoittelivat pääsääntöisesti aikuisuuteen liitettyä itsenäisyyttä hakemalla koulutukseen tai työelämään ja toivoivat arkeensa hyvinvointia tuottavia rutiineja. Itsenäisyyden tavoitetta rajoittaa kuitenkin muodollinen osaaminen, sillä nuorilla ei useimmiten ole ammatillista tutkintoa. Tämän myötä nuoriin kohdistuu aktivointipoliittisia velvoitteita, jotka eivät aina näytä antavan tilaa nuorten omille näkemyksille ja toiveille, vaan tuottavat pettymyksen ja riittämättömyyden tunnetta. Nuorten kokemuksissa korostuu, kuinka he kokevat paineita saavuttaa yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita ja kokevat alisuoriutuvansa, jos eivät saavuta näitä. Toimijuuteen vaikuttavat tekijät liittyivät keskeisesti sosiaalisiin resursseihin, sillä osallisuuden ja tunnustetuksi tulemisen kokemus tuki toimijuuden tunnetta, kun taas päinvastoin kokemus osattomuudesta heikensi toimijuuden tunnetta.
-
(2016)The purpose of this study was to examine high school students’ social networks from perspectives of friendship, helping others in school and social-digital participation as well as compare potential differencies in networks between girls and boys and between different profiles of socio-digital participation by using social network analysis. The subject of the study was first year students of a high school in Helsinki (N = 82). The data was collected by using a social networking questionnaire and a questionnaire for social-digital participation. According to the results students had 8 friends on average and everyone helped at least one peer with schoolwork. Instead, there was relatively low amount of connections between students in network of socio-digital participation which represents helping others with information and communication technology (ICT) as well as shared activity in internet. There were differences in networking between genders thus on average girls had more friends and school related helping relationships than boys who had more ICT related activity with other peers than girls. However, the results were distorted by the low number of boys (n = 21) in respect of girls (n = 49). Instead, students’ profiles of socio-digital participation did not have a clear influence on their networks. In fact, in this study the homophily of students’ personal networks came out mostly through gender in all described networks.
Now showing items 1-7 of 7