Browsing by Subject "OECD"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2018)I kandidatavhandlingen granskas Finlands biståndspolitik från år 2004 till 2018. Avhandlingen ämnar svara på frågan om vilka Finlands biståndspolitiska mål varit och hur dessa implementerats, samt vilka slags givarmotiv som kan identifieras i de biståndspolitiska programmen och hur de förändrats över tid. Kandidatavhandlingen har upplägget av en empirisk analys, där innehållet i Finlands biståndspolitik granskas både med hjälp av interna och externa dokument. Som interna dokument fungerar de biståndspolitiska programmen från år 2004, 2007, 2012 samt 2016. Externa dokument är bl.a. OECD:s rapporter om medlemsstaternas biståndsarbete. Den teoretiska referensramen bygger på forskning om varför länder ger bistånd, och utifrån denna forskning har fyra kategorier av givarmotiv operationaliserats. Resultaten av den empiriska analysen är att Finlands biståndspolitiska mål hållits relativt lika genom åren, men förverkligandet av målsättningarna har varierat från en regering till en annan. Finland har inte nått alla sina biståndspolitiska mål och det kan sägas att biståndspolitiken utgör en marginal roll i Finland utrikespolitik. Även givarmotiven har varierat mellan regeringar. Allmänna trenden har gått från mera altruistiska givarmotiv till att lyfta fram det instrumentella värdet av att ge bistånd.
-
(2020)Kansainvälisillä organisaatioilla on kasvava vaikutus Suomen koulutukseen. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on yksi merkittävimmistä Suomen koulutukseen vai-kuttavista kansainvälisistä organisaatioista. OECD:n painoarvo koulutusasioissa tunnuste-taan globaalisti. Järjestöllä on ollut esimerkiksi keskeinen rooli koulutuksen kansainvälisen vertailtavuuden kehittämisessä. Tämän tutkielma arvioi OECD:n vaikutusta Suomen koulutusasioihin. Tutkielmassa selvitettiin, miten OECD on vaikuttanut Suomen koulutusasioihin ja koulutuspolitiikkaan ja miten Suomessa on reagoitu OECD:n toimiin. Lisäksi tutkielmassa tarkasteltiin sitä, mitä vaikutuskanavia OECD:n vaikutukselle Suomen koulutusasioihin ja koulutuspolitiikkaan tunnistetaan tutkimuskirjallisuudessa. Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka kautta aineistoksi valikoitui viisi tutkimusta. Tutkielmaan valikoitujen tutkimusten tuli olla vertaisarvioituja ja tieteellisessä julkaisussa julkaistuja. OECD:n vaikutus Suomen koulutusasioihin näkyi siinä, miten koulutusta on Suomessa kehitetty eri osa-alueilla OECD:n näkemykset huomioiden. Vaikutus havaittiin myös koulutusta koskevissa diskursseissa. OECD:n olennaisimmiksi vaikutuskanaviksi koulutusasioissa havaittiin PISA-tutkimukset (Programme for International Students Assessment) sekä maakohtaiset ja teemakohtaiset raportit. Tutkielman perusteella OECD:lla on ollut vaikutus Suomen koulutuksen ja koulutuspolitiikan kehitykseen. Aihepiiriä koskevaa tutkimusta voisi jatkojalostaa kansainvälisen vertailun suuntaan, niin että Suomen lisäksi OECD:n vaikutuksia arvioitaisiin muissa järjestön jäsenmaissa. Lisäksi OECD:n vaikutuksia voisi tutkia rajatummilla koulutuksen osa-alueilla kuten erityispedagogiikassa.
Now showing items 1-2 of 2