Browsing by Subject "S2"

Musiikilla on lukuisissa tutkimuksissa todettu olevan monenlaisia hyötyjä ja merkityksiä kaiken ikäisille. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu muun muassa näyttöä musiikin ja vieraan kielen oppimisen yhteydestä ja jopa kausaalisuhteesta. Tutkimuksia aiheesta on kuitenkin tehty pääosin aikuisikäisillä kielenoppijoilla sekä suoritettu laboratorio-olosuhteissa ja valtaosasta niistä puuttuu empiirinen perusta. Käsillä oleva tutkimus on luonnollisissa olosuhteissa järjestetty kokeellinen tutkimus interventioasetelmalla. Tutkimustehtävänä on selvittää, miten laulun käyttäminen opetus/oppimisvälineenä hyödyttää puheen käyttämiseen verrattuna toisen/vieraan kielen sanaston oppimista erään kaksikielisen esikoulun oppilailla. Tutkimuksen nollahypoteesina on, että kaksikielisen esikoulun oppilaat oppivat vieraan/toisen kielen sanastoa paremmin laulun kuin puheen avulla. Vaihtoehtoinen hypoteesi puolestaan on, etteivät tulokset eroa toisistaan opetustilanteiden välillä. Tutkimukseen osallistujiksi valittiin erään kaksikielisen esikoulun 55 oppilaasta karsinnan jälkeen ne lapset, jotka eivät olleet selkeästi kaksikielisiä ja joiden lähtötaso tutkimuksen opetusaineiston suhteen oli riittävän matala. Lopullisiksi otoskoiksi muodostui suomenkielisten osalta 17 ja vieraskielisten osalta 6. Tutkimuksessa opetus- ja testimateriaalina käytettiin suomalaisia metsän eläimiä. Tutkimus toteutettiin toistomittauksena, jossa jokainen koehenkilö toimi itsensä verrokkina osallistumalla molempiin koetilanteisiin. Puheen ja laulun avulla toteutettujen opetuskertojen testitilanteiden tuloksia verrattiin toisiinsa ryhmien (suomenkieliset ja vieraskieliset) sisäisesti. Aineiston analyysimenetelminä käytettiin epäparametrisia testejä, Friedmanin testiä sekä Wilcoxonin testiä. Tutkimustulokset eivät yllättäen tukeneet asetettuja hypoteeseja. Suomenkielisten ryhmässä tulokseksi saatiin, että sanastoa opittiin tilastollisesti merkitsevästi paremmin puheen avulla. Lisäksi puheen avulla esitettyjä eläimiä tunnistettiin tilastollisesti merkitsevästi enemmän. Vieraskielisten ryhmäkoko oli niin pieni, että tämän ryhmän kohdalla tilastollisten testien tuloksia tuli tulkita varoen ja lopputuloksena päädyttiin siihen, ettei eri koetilanteiden suorituksien voida katsoa eronneen toisistaan. Mahdollisia syitä tuloksille pohdittiin aiempien tutkimusten koeasetelmiin, kuten vieraan kielen sanoille altistumisen määrään, verraten. Loppupäätelmänä todetaan, ettei musiikin hyödyllisyyttä vieraankielen opetuksessa ole syytä lähteä hylkäämään tämän tutkimuksen tulosten pohjalta ja lisäksi tuodaan esille musiikin käytön muita hyötyjä pedagogisessa toiminnassa, joita ovat esimerkiksi musiikin positiiviset vaikutukset osallistumisen ja osallisuuden kokemiseen sekä sosiaaliseen käyttäytymiseen.