Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "S2-opetus"

Sort by: Order: Results:

  • Lehto, Roosa (2023)
    Tässä laadullisessa tutkimuksessa tarkastellaan tapoja, joilla suomalaisuutta rakennetaan alakoulun S2-opetuksessa käytettävissä oppimateriaaleissa. Kielen opettamisen ohella, S2-opetuksella on vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan myös sosialisaatiota ja kotoutumista edistävä tehtävä. POPS:in mukaan kulttuurinen identiteetti, ja siten myös kansallisuus, on kuitenkin dynaaminen ja yksilön itsensä määriteltävissä. Aiempi tutkimus on osoittanut, että kansallisuus rakentuu diskursiivisesti; kansallisuuden rajoja, sen jaettua historiaa ja homogeenisyyttä uusintavan puheen kautta. Samalla kansallisuuden diskurssi luo toiseuttavia ja rodullistettuja kategorisointeja ja subjektipositioita, joiden kautta kuuluminen johonkin kansallisuuteen estetään. Tutkimukseni kysyy minkälaista ja miltä näyttävää suomalaisuutta tällä hetkellä käytössä olevat S2-oppimateriaalit rakentavat, ja mitä suomalaisuuden ulkopuolelle mahdollisesti suljetaan. Tutkimuksen aineistona toimi Opetushallituksen julkaisema S2-oppikirja Kielikarhu 1 ja siihen kuuluva opettajan materiaali. Aineistoa lähestyttiin diskurssianalyysin kautta; tunnistamalla suomalaisuuden diskursseja oppikirjan kuvista ja oppimateriaalien teksteistä ja erittelemällä suomalaisuuteen eksplisiittisesti ja implisiittisesti yhdistyviä kategorisointeja ja oletuksia. Suomalaisuus rakentui oppimateriaaleissa valkoisuuden normiin yhdistyvän kehollisuuden ja suomalaiseen tapakulttuuriin yhdistyvien rituaalien kautta. Suomalaisuus vertautui usein toi-siin kansallisuuksiin erontekojen ja vastakohtien kautta. Opettajan materiaaleissa suomalaisuus ja ei-suomalaisuus yhdistyivät oletukseen S2-oppilaan suomalaisuuden taidoista, jotka oli sidottu oppilaan maahanmuuttajataustaisuuteen. Oppimateriaalissa kuvailtiin kuitenkin moninaista lasten suomalaisuutta ja yksilön mahdollisuuksia määritellä omaa suomalaisuuttaan ja identiteettiään. Oppimateriaalien ristiriitainen tapa rakentaa suomalaisuutta korostaa koulun ja opetuksen valtaa uusintaa normatiivisia kansallisuuden diskursseja sekä niiden mahdollisuuksia haastaa näitä diskursseja. Sen sijaan, että suomalaisuus rakennettaisiin valmiiksi S2-oppilaille, heidän omaa toimijuuttaan sen rakentamisessa tulisi tukea. Siten myös suomalaisuus voitaisiin tulevaisuudessa rakentaa valtadiskursseja haastavien vaihtoehtoisten diskurssien kautta.
  • Pulli, Iina (2020)
    Tässä tutkimuksessa tutkittiin digitaalisen kielenoppimispalvelun, Moomin Language School -opetusmenetelmän, käyttöä Kouvolan varhaiskasvatuksessa. Opetusmenetelmä on mainittu Kouvolan varhaiskasvatussuunnitelmassa toteutettavaksi monikielisten lasten suomen kielen ja kielen kehityksen erityistarpeiden tukemisessa. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa opetusmenetelmän käytön laajuutta ja tehokkuutta sekä toimintamahdollisuuksia kehittämällä saada se vastaamaan mahdollisimman hyvin rahallista vastinettaan. Lisäksi pyrittiin selvittämään mahdollisia opetusmenetelmän käyttöä estäviä ja mahdollistavia tekijöitä, jotka ovat tärkeitä tietoja kehittämistehtävää varten. Tämä tutkimus on tehty yhteistyössä Promentor Solutions Oy:n kanssa, joka on kyseisen opetusmenetelmän kehittäneen opetusteknologia-alan yrityksen Playvation Ltd:n emoyhtiö ja Suomen yhteistyökumppani. Kyseessä on empiirinen tutkimus, joka toteutettiin monimenetelmällisesti sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Tutkimuksen kohdejoukoksi valikoitui Kouvolan kaupungin kaikki 38 päiväkotia. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselylomaketta, johon vastasi 36 lapsiryhmää 21 eri päiväkodista. Tämän tukena käytettiin Moomin Language School -järjestelmän keräämää dataa, joka sisälsi tietoja kaikkien aktivoitujen lasten (247 kpl) kokonaisedistymisestä oppimissovelluksen parissa. Moomin Language School -opetusmenetelmän oppimissovellus oli melko tehokkaasti käytössä; 87% lisensseistä oli aktivoitu ja 68% lisensseistä oli aktiivisesti käytössä. Käytön tehokkuus ei kuitenkaan ollut yhteydessä lisenssien määrään. Samalla opettajille suunnitellut ominaisuudet ja lisämateriaalit olivat vähemmän hyödynnettyjä. Mahdolliset estävät tekijät ja hyväksi koetut toimintatavat selvitettyä opetusmenetelmän käyttöä ja sen toimintamahdollisuuksia päästiin kehittämään. Selvästi eniten vastauksia nousi esiin aikaan ja henkilökuntaan liittyvissä tekijöissä.