Browsing by Subject "SAK-työaika"

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisena varhaiskasvatuksen opettajille kuuluva opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun, arviointi- ja kehittämistehtäviin tarkoitettu työaika eli SAK-työaika näyttäytyy varhaiskasvatuksen opettajien käsityksissä. Samalla tutkittiin opettajien kokemuksia SAK-työajan toteutumiseen vaikuttavista tekijöistä ja käytännöistä varhais-kasvatuksen toimintakulttuureissa. SAK-työajan ohjeistukset ovat muuttuneet 2018 vastaa-maan varhaiskasvatuksen uudistuneita yhteiskunnallisia ohjaavia ja velvoittavia asiakirjoja. Varhaiskasvatuksen pedagogiikan suunnittelu ja opettajan pedagoginen vastuu ovat entisestään korostuneet. Samalla tutkimuksellinen kiinnostus varhaiskasvatuksen opettajien suunnittelua ja työnkuvaa kohtaan on heräämässä, joten aihe on hyvin ajankohtainen. Tutkimuksen teoreettisessa taustassa aikaisempien tutkimusten lisäksi perehdytään uudistuneeseen varhaiskasvatuslakiin (L 540/2018), Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (VA-SU, 2018) sekä kuntatyönantajien (KVTES 2018-2019) ohjeistuksiin. Tutkimuksessa tarkastellaan, minkälaisia pedagogisen vastuun, suunnittelun, arvioinnin sekä kehittämisen vaati-muksia eri asiakirjat ja lait asettavat koko varhaiskasvatuksen henkilöstölle, ja miten nämä vaatimukset ohjaavat varhaiskasvatuksen opettajien SAK-työaikaa? Varhaiskasvatuksen kontekstissa kuvataan SAK-työaikaan liittyviä käsitteitä: suunnittelu, arviointi sekä kehittäminen. Lisäksi tarkastellaan näkökulmia jaetusta pedagogisesta johtajuudesta sekä opettajajohtajuudesta, jotka liittyvät työyhteisöjen toimintakulttuuriin ja vastuisiin. Tutkimuksessa sovelletaan erityisesti Fonsénin tutkimuksen position mukaisesti laajenevien pedagogisen johtajuuden vastuualueiden -ajatusmallia sekä pedagogisen johtajuuden menetelmiä. Laadullisen tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. 20 varhaiskasvatuksen opettajaa vastasi kyselylomakkeen avoimiin kysymyksiin keväällä 2020. Tutkimuksen aineisto analysoitiin käyttäen abduktiivista eli teoria-ohjaavaa tutkimustapaa soveltaen fenomenografista lähestymistapaa. Varhaiskasvatuksen työyhteisöissä erottui kolme hyvin erilaista toimintatapaa lähestyä SAK-työaikaa ja sen ohjeistuksia: Säännöllisesti, tarvittaessa sekä välinpitämättömästi. Tuloksia SAK-työajan toteutumiseen vaikuttavista tekijöistä on tarkasteltava ottamalla huomioon SAK-työajan mahdollisuuksiin, ja toteutumiseen vaikuttavat makro- ja mikrotason vastuualueet ja eri toimijoiden roolit. Tuloksien mukaan organisaatiohallinnon, yksiköiden johtajien, työyhteisön, kasvattajatiimien sekä varhaiskasvatuksen opettajien itsensä vastuunotto ja näkökulmat vaikuttavat merkittävästi SAK-työajan toteutumisessa.