Browsing by Subject "Työhyvinvointi"
Now showing items 1-11 of 11
-
(2019)Tutkimuksessani tarkastelen ADHD-diagnosoitujen aikuisten kokemuksia työn sisäisitä työhyvinvointia edistävistä tekijöistä. ADHD on paljon tutkittu häiriö lasten keskuudessa, mutta aikuisilla häiriö on vielä jäänyt huomattavasti vähemmälle huomiolle. Myös aikuisiän ADHD:ta ja ADHD-diagnosoitujen toimimista työelämässä olisi tärkeää tarkastella tarkemmin, sillä sen on yksi yleisimmistä neuropsykiatrisista häiriöistä. Sen on myös todettu aiheuttavan suuria vaikeuksia työelämässä. Työhyvinvointi on merkittävä työssä pysymistä edellyttävä tekijä, ja siihen tulisi panostaa erityisesti aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön omaavien keskuudessa. Tarkastelen tutkimuksessani nimenomaan työn sisäisien osa-alueiden merkitystä työhyvinvoinnille. Nämä osa-alueet ovat työympäristö, työtehtävät, työyhteisö ja esimiehen toiminta. Keräsin aineiston haastattelemalla neljää ADHD-diagnoosin omaavaa aikuista. Keskiössä oli tutkimushenkilöiden kokemukset, ja tutkimusmenetelmänä sovelsin fenomenografiaa. Aineiston analysoin myös käyttäen fenomenografista analyysia. Tulosten mukaan ADHD-diagnosoitujen aikuisten työhyvinvointia tukee joustavatyöympäristö. Työympäristö oli esiintynyt kuitenkin myös kuormittavana tekijänä. Hyvinvointia edistäviä työtehtäviä kuvasti työtehtävien hallittavuus ja työn imu. Työyhteisö taas nähtiin suurena työhyvinvoinnin voimavarana, mutta myös työhyvinvointia kuormittavana tekijänä. Esimiestoiminnan osalta tärkeänä pidettiin työntekijän ja esimiehen kohtaamista, osaamista kehittävää esimiestoimintaa ja luottamusta esimiestä kohtaan. Tutkimukseni ei luo yleistettävää tietoa ADHD-diagnosoitujen aikuisten työhyvinvoinnista, sillä aineistona toimii vain neljän aikuisen haastattelut eikä kaikkia ammattialoja ole saatu tutkimukseen mukaan. Tulokset toivat kuitenkin esille mielenkiintoisia asioita, jotka on syytä huomioida kun työskennellään ADHD-diagnosoitujen kanssa.
-
(2021)Tavoitteet. Opettajien työhyvinvointi on viimeisimpien tutkimusten mukaan heikentynyt. Kotitalousopettajan näkökulmasta tutkimusta ei juurikaan ole. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat kotitalousopettajien työn kuormittavuuteen ja kuinka tulokset näyttäytyvät työhyvinvoinnin eri osa-alueilla. Tutkielman avulla tuodaan esille kotitalousopettajien kokemuksia heitä kuormittavista tekijöistä etenkin kotitalouden oppiaineen erityispiirteiden näkökulmasta. Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä muun muassa opettajankoulutuksessa tai opettajien jatko- ja täydennyskoulutuksissa. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin haastattelemalla neljää kotitalousopettajaa marraskuussa 2021. Haastattelut litteroitiin ja aineiston analyysissä hyödynnettiin teemoittelua osana aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkielman tulosten analysoimisessa hyödynnettiin Virolaisen (2012) työhyvinvoinnin neljää osa-aluetta; fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja henkistä työhyvinvointia. Tulokset ja johtopäätökset. Analyysi tuotti kolme kuormittavia tekijöitä kuvaavaa pääluokkaa. Tutkimuksessa selvisi, että kotitalousopettajat kohtaavat työssään oppilaslähtöisiä, työympäristölähtöisiä ja työnkuvaan liittyviä kuormitustekijöitä. Kotitalouden oppiaineen erityispiirteiden kannalta merkittäviä kuormittavia tekijöitä olivat muun muassa oppilaiden heikentyneet motoriset taidot, kotitalousluokan siivoushaasteet sekä ennakointi tukkutilausten ja suunnitelmien teon osalta. Tulokset heijastivat pääosin psyykkisen työhyvinvoinnin heikentymistä, mutta kaikkien työhyvinvoinnin osa-alueiden heikentymistä oli tunnistettavissa.
-
(2018)Objectives. The purpose of this research was to examine kindergarten teachers’ perceptions of the concept of well-being at work and the factors which increase their well-being at work. The main research questions are: 1. How do kindergarten teachers perceive the concept of well-being at work? 2. Which factors increase kindergarten teachers’ well-being at work? Well-being at work has a significant impact on the satisfaction, motivation and commitment of an employee. Well-being at work is a multidimensional concept which can be understood in many ways and which has been modelled in various ways. This research focuses on job resources; the factors which increase well-being at work. Kindergarten teachers’ well-being at work has significant impacts on the well-being of the child group and the quality of early childhood education, and therefore it is important to examine this subject. Previous research shows that kindergarten teachers’ main job resources include children, support from work community and chief, possibilities to have an impact on the job, variability of the job and positive feedback from the parents. Methods. This research is a qualitative study. The used data collection method was theme interviewing. The participants of the study were three people who had completed kindergarten teacher education and had over ten years of work experience in the field of early childhood education. The approach of the study was phenomenographical, and the data analysis method was the use of themes. Results and conclusions. Kindergarten teachers included in the concept of well-being at work the responsibility of an individual employee, both physical and mental well-being, a healthy lifestyle and the importance of well-being at work in relation to the quality of life. The job resources which increase the well-being at work for kindergarten teachers were according to the participants of this study: children, benefits of team work, support from chief, possibilities to educate oneself, variability of the job and possibilities to have an impact on the job. The results of this study were very similar with the results of previous research. The field of early childhood education should pay active attention to job resources, so that the level of kindergarten teachers’ well-being at work would be as high as possible and they could experience work engagement as well.
-
(2021)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on saada yleiskuvaa siitä, millaisena varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointi näyttäytyy luonnossa kotonaan toimintaa toteuttavassa päiväkodissa. Tämän lisäksi tutkimuksessa pyritään myös hahmottamaan, millainen yhteys työympäristöllä ja työyhteisöllä on työhyvinvointiin. Tässä kandidaatin-tutkielmassa tarkastelen työhyvinvointia Maslowin (1998) motivaatioteorian kautta. Tämän lisäksi kerron myös luonnossa kotonaan toiminnasta teoria osioissa. Tutkimukseni on kvalitatiivinen eli laadullinen ja toteutin tutkimukseni puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Haastattelin kolmea varhaiskasvatuksen opettajaa luonnossa kotonaan päiväkodista. Kaikki haastateltavat valikoituivat samasta päiväkodista. Käytin tutkimushaastattelussani kolmea eri teemaa, joita olivat työympäristö, työyhteisö ja työhyvinvointi. Tutkimuksen analyysissa teemoitin aineiston tutkimushaastattelussa käytettyihin teemoihin. Tarkoituksenani oli tarkastella haastatteluvastuksien välillä olevia yhteyksiä ja eroavaisuuksia kunkin teeman kohdalla. Työhyvinvointia lisääviksi tekijöiksi työympäristössä mainittiin luonnon läheisyys ja toiminnan suunnittelu luontoon sekä vaihtelevat maastot. Tuloksissa työhyvinvointia heikentävinä tekijöinä työympäristössä ilmeni hieman eri asioita kunkin haastateltavan kohdalla. Työhyvinvointia heikentävinä tekijöinä työympäristössä mainittiin viestintään liittyvistä väärinymmärryksistä, suunnittelu ja toimintotilojen vähyys sekä kiire ja stressi. Työyhteisöön liittyvästä työhyvinvoinnista kerrottiin positiivisesti. Hyvä ryhmähenki, toisten kunnioittaminen, sitoutuneisuus ja yhteiset kiinnostuksen kohteet sekä arvot manitiin työhyvinvointia lisäävinä tekijöinä työyhteisössä. Kaikki haastateltavat kokivat voivansa hyvin työssään. Toisin sanoen kaikkien haastateltavien vastauksista ilmeni eri asioita, joita korostettiin, mutta yhteistä kaikille oli kokemus hyvästä työhyvinvoinnista omassa työssään.
-
(2017)The purpose of this study was to find out the causes and factors that make a newly graduated kindergarten teacher change the line of work. I started to look at the issue based on previous research in the context of well-being at work and work motivation. There is a continuing shortage of qualified nursery teachers in the Helsinki metropolitan area. Against this background, I found the research topic current and interesting. The study aims to give a voice for two early-stage early childhood education professionals who have settled upon other jobs or towards new studies soon after graduation. The research approach was qualitative. The study material was collected by theme interviews. Two graduated kindergarten teachers from the University of Helsinki were interviewed for research, both of which no longer work in the kindergarten teacher's profession. The interviews were analyzed using data-driven content analysis. The results of the research showed that the most disadvantaged features of kindergarten teacher's profession are low appreciation of the society and the low pay which, in the opinion of the interviewees, is insufficient in relation to the demands of the work. Both interviewees considered the profession to be socially valuable. They also felt that the working life did not meet their personal expectations. They felt that they did not get to put their teaching into practice strongly enough, because the focus of the work seemed too often to be elsewhere, such as in helping the colleagues in their mental support or solving everyday problems. They felt that the human resources were inadequate and the treatment of employees was unfair at times. The work of the kindergarten teacher is, in their opinion, versatile and valuable. It's appeal could be enhanced by structural changes and with a more motivating pay system. From the results of the study it can be concluded that it is possible to increase the attractiveness of the profession, for example by raising the value of work and raising the salary level.
-
(2021)Vuoden 2019 lopussa leviämään lähtenyt COVID-19 sai pandemian määritelmän maaliskuussa 2020 ja tämän myötä etätöihin siirtymistä suositeltiin Suomessa kaikille, joilla oli tähän työnsä puolesta mahdollisuus. Suomen kerrottiinkin olevan Työterveyslaitoksen (2020) mukaan Euroopan kärjessä etätöiden tekemisessä yli miljoonan työntekijän siirryttyä koronavirustilanteen vuoksi etätöihin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää pandemia-aikana nopeasti lisääntyneen etätyön vaikutuksia työhyvinvointiin asiantuntijatyössä. Aiemmat työhyvinvoinnin tutkimukset ovat osoittaneet, että työhyvinvointi voidaan nähdä fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin kattavana kokonaisuutena. Tämä tutkimus perustuu nämä osa-alueet huomioivaan Maslowin (1954) tarvehierarkiaan työelämään ja erityisesti työhyvinvointiin sovellettuna. Vaikka motivaatioteoriana tunnettua Maslowin (1954) tarvehierarkiaa ei alun perin ole tarkoitettu käytettäväksi työelämäkontekstissa, on se vakiinnuttanut asemansa etenkin työmotivaatioon liittyvässä tutkimuksessa ja sitä on sovellettu myös työhyvinvoinnin tutkimuksessa. Tutkimusongelmaan pyrittiin vastaamaan puolistrukturoidulla haastattelulla kerätyllä aineistolla. Aineisto kerättiin sähköpostitse viideltä (N=5) pääkaupunkiseudulla kolmessa eri organisaatiossa työskentelevältä, asiantuntijatyötä tekevältä henkilöltä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jota analysoitiin sisällönanalyysilla Maslowin (1954) tarvehierarkiaan perustuvien työhyvinvoinnin portaiden avulla. Tutkimuksen tulosten mukaan etätyön nopean lisääntymisen positiivisin vaikutus havaittiin fyysisessä hyvinvoinnissa. Tätä selitti ajankäytön vapautuminen ja työaikojen joustavuus. Negatiivisin vaikutus puolestaan havaittiin sosiaalisessa ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, sillä yhteisöllisyyden ja arvostuksen kokemukset köyhtyivät kommunikaation vähennyttyä etätyössä merkittävästi. Etätyön nopealla lisääntymisellä voidaan siis todeta tämän tutkimuksen pohjalta olevan sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin. Negatiivisia vaikutuksia selittää muun muassa ilmiön äkillisyys ja sen vuoksi riittämättömiksi jääneet suunnittelutoimenpiteet mahdollisimman toimivan etätyöhön siirtymisen mahdollistamiseksi. Ilmiö tuo esiin myös ihmisten yksilölliset erot etätyöhön sopeutumisessa.
-
(2020)Tämä kandidaatintutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkielman tarkoitus on selvittää, miten tutkimuskirjallisuudessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana käsitelty opettajien työhyvinvointia. Sen lisäksi selvitän tutkielmassani opettajan työn erityispiirteitä eli niitä asioita, jotka ovat ominaisia nimenomaan opettajuudelle. Tutkimuskysymykseni ovat 1. Mitkä ovat opettajan työn erityispiirteet? ja 2. Miten työhyvinvointi näyttäytyy opettajan työssä?. Aihe on viime aikoina ollut pinnalla monissa keskusteluissa ja media on kirjoittanut siitä paljon negatiiviseen sävyyn. Tässä tutkielmassa pyrin tuomaan esiin opettajien työhyvinvoinnineri näkökulmia. Tutkielmani on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Pyrin muodostamaan kokonaiskuvan kolmestatoista opettajan työhyvinvointiin keskittyneistä tutkimusartikkeleista, jotka on julkaistu vuosien 2011 ja 2018 välillä eri maissa. Suuri osa opettajista kokee työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi. Samaan aikaan opettajien uupumus ja loppuun palaminen (burnout) on kuitenkin merkittävä ongelma ja loppuun palamista onkin opettajien keskuudessa enemmän kuin muissa akateemisissa ammateissa, joissa ollaan tekemisissä ihmisten kanssa. Opettajan työstä tekee erityisen sen monipuolinen, toisinaan ristiriitainenkin työnkuva ja vaihtelevat työympäristöt, joilla viitataan muihinkin kuin fyysisiin ympäristöihin. Työhyvinvointiin vaikuttavat positiivisesti voimavarat ja negatiivisesti vaatimukset tai stressitekijät. Merkittävimmät voimavarat liittyvät henkilökohtaisiin voimavaroihin, sosiaalisiin suhteisiin sekä kouluun organisaationa ja vaatimukset työn kuormittavuuteen, kouluyhteisöön ja oppilaisiin.
-
(2020)Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaiset tekijät vaikuttavat opettajien työhyvinvointiin. Tutkielmassa myös määriteltiin työhyvinvointia ja siihen liittyviä käsitteitä kuten hyvinvointia. Tutkielmani tutkimuskysymys muodostui aiheen tärkeydestä itselleni sekä yhteiskunnalle. Aihe herättää tuntemuksia, koska opettajien työssä jaksaminen on niin positiivisessa kuin negatiivisessa mielessä mediassa usein esillä. Tutkimuksia aiheeseen liittyen on tehty jonkin verran, mutta ei ole varmoja tuloksia siitä, millaiset tarkat tekijät ylläpitäisivät juuri opettajien työhyvinvointia tulevaisuudessa. Tämä tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui pääsääntöisesti suomalaisesta kirjallisuudesta ja tutkimuksista, mutta muutamia ulkomaalaisia tutkimuksia, sekä artikkeleita on katsauksessa mukana. Aineistoni on haettu hyödyntäen Googlea, Google Scholaria ja kirjasto Helkan hakupalvelua. Työhyvinvointi on laajalti erittäin tärkeä osa-alue työntekoa. Monet tutkijat ovat määritelleet työhyvinvoinnin, muun muassa työntekijän fyysiseksi ja psyykkiseksi olotilaksi, joka perustuu työn, työympäristön ja vapaa-ajan kokonaisuuteen. Työhyvinvoinnin kokeminen on kuitenkin jokaisen työntekijän subjektiivinen kokemus. Opettajien työhyvinvointiin tutkimusten mukaan vaikuttivat erityisesti esimiehen tuki, kollegat, oppilaiden kanssa tapahtuva vuorovaikutus, oma henkilökohtainen hyvinvointi ja työn mielekkyys. Kirjallisuudesta nousi kuitenkin esille, että opettajan työ on jatkuvassa muutoksessa, mikä aiheuttaa opettajille jatkuvaa uupumusta ja stressiä omasta työstään. Siksi pyrin tutkielman avulla pureutumaan työhyvinvoinnin tekijöihin, jotta opettajat pysyisivät mahdollisimmat pitkään työkykyisinä.
-
(2023)Tavoitteet. Tutkin kandidaatintutkielmassani työhyvinvoinnin ja organisaation suoriutumisen välisiä yhteyksiä sekä henkilöstöjohtamisen roolia tässä suhteessa. Aiempi tutkimus tukee työhyvinvoinnin ja suoriutumisen välistä suhdetta. Henkilöstöjohtamisen roolia ei oltu tutkittu erityisen paljoa, mutta tähän kuuluvia asioita löytyi tutkimuksista, minkä vuoksi tämän roolin tutkiminen on minusta tärkeää. Tehtäväni on selvittää, millainen rooli työhyvinvoinnilla on organisaatiossa ja tämän suoriutumisessa sekä millaisessa roolissa henkilöstöjohtaminen on tässä Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena kirjallisuuskatsauksena. Näin aineistoa oli mahdollista kerätä paljon ja etsiä tarkoituksenmukaisia aineiston osia. Aineistoa kerättäessä valikoitui 4 artikellia 27 artikkelin kokonaisuudesta. Näiden artikkeleiden avulla pyrin vastaamaan tutkimuskysymyksiin pohtimalla kriittisesti ja vertailemalla tuloksia, luomalla synteesiä. Tulokset ja johtopäätökset. Tärkeimpinä tuloksina voidaan pitää työhyvinvoinnin olevan merkityksellinen organisaation suoritumisessa asiakastyytyväisyydelle. Huomioitavaa on myös, että työhyvinvoinnin ollessa puuttellista, moni avainluku organisaation suoriutumista koskien, kuten henkilöstökulut, tehokkuus ja tuottavuus, olivat alhaisempia. Henkilöstöjohtamisen rooli oli huomattavissa, työn resursoinnilla ja työntekijä-johtajasuhteen kehittämisellä työhyvinvointiin oli mahdollista vaikuttaa.
-
(2023)Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, miten lisääntynyt vapaa-ajan teknologinen viestintä työelämässä on yhteydessä työntekijöiden työhyvinvointiin kaupan alalla. Teknologiseen viestintään siirtyminen on verrattain uusi muutos työelämässä, eikä aiheesta ole tehty vielä runsaasti aiempaa tutkimusta. Työntekijöiden hyvinvointi on koko yhteiskunnan toiminnan edellytys, ja kaupan ala puolestaan on merkittävä työllistäjä Suomessa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsitteli teknologista organisaatioviestintää, sekä työnhyvinvoinnin myönteisiä (työn imu) ja kielteisiä (työuupumus) ulottuvuuksia. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia työn imun ja työuupumuksen kokemuksia kaupan alan työntekijöillä esiintyi lisääntyneen vapaa-ajan organisaatioviestinnän myötä. Tutkimusmenetelmänä hyödynsin laadullista, strukturoitua haastattelua. Haastattelin neljää saman vähittäiskauppayksikön työntekijää, joiden tehtävänimikkeenä oli myyjä. Haastattelut nauhoitettiin, ja litteroitiin aineistoksi, josta teoriaohjaavan analyysin keinoin etsin vastauksia asettamiini tutkimuskysymyksiin. Tutkimuskysymysten pohjalta muodostin kaksi kategoriaa: työn imun ja työuupumuksen, joiden alle lajittelin aineistosta löytämäni havainnot. Analysoin aineistoa verraten havaintojani työn imun ja työuupumuksen määritelmiin. Haastatteluaineistosta löytyi sekä työn imuun että työuupumukseen viittaavia havaintoja. Aiempien tutkimustulosten mukaan oli tyypillistä, että teknologisella organisaatioviestinnällä oli sekä myönteisiä että kielteisiä yhteyksiä työhyvinvoinnin kanssa, ja tutkimukseni tuki tätä havaintoa. Tutkimustulokset olivat siis linjassa aikaisempien tutkimustuloksien kanssa. Aineistossa kielteisten hyvinvointiin liittyvien havaintojen määrä oli hieman suurempi. Vaikka tämän tutkimuksen perusteella ei voida vetää selviä syy-seuraussuhteita asioiden välille, tutkimuksen tarkoitus oli lisätä ymmärrystä siitä, kuinka työelämän muutokset ovat yhteyksissä työhyvinvointiin kaupan alalla. Jatkossa aihetta voisi syventää tutkimalla lisääntyneen vapaa-ajan organisaatioviestinnän yhteyksiä esimerkiksi eri alojen työntekijöiden työhyvinvointiin.
-
(2019)Working life has challenged organizations and their employees with new demands on working life competence. Employees have to be more efficient and self-directed. Along the new claims for working life, work-related well-being has become more important than ever. Nevertheless, annual costs caused by work-related ‘unwell-being’ are substantial. Work-related well-being is a complex phenomenon, which consist of many different factors. Using temporary agency work-ers is increasingly popular in today’s working life. There are three parties in to a temporary agency work employment relationship, which can be a challenge when considering the support for work-related well-being. This bachelor’s thesis studies factors of work-related well-being among agency workers (AW) in agency and customer companies, and if they experience work engagement. Research material is collected by interviewing AWs working in the same agency and customer companies. The mate-rial is analyzed with content analysis. The analysis was supported by Marja-Liisa Manka’s mod-el for work-related well-being. Analysis shows that the customer company supports AWs’ well-being widely. The most signifi-cant factor of well-being is reliable and pleasant work community. The agency company doesn’t have any supporting factors of well-being. The AWs also find their relationship with the agency distant and challenging. The AWs don’t experience work engagement. The results show that AWs’ work-related well-being was supported only by the customer com-pany. AWs don’t experience work engagement because they don’t find their work meaningful. The results can be used as a base to develop AWs work-related well-being in the agency compa-ny. Employees’ well-being is the most significant resource for organizations, which is why work-related well-being should be invested in.
Now showing items 1-11 of 11