Browsing by Subject "Työn imu"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2023)Työn imulla (eng. work engagement) tarkoitetaan suhteellisen pysyvää myönteistä motivationaalista ja emotionaalista hyvinvoinnin tilaa, jolloin työntekijällä on paljon energiaa ja myönteisiä tunteita työssä ja työtä kohtaan, jotka toimivat liikkeelle panevana voimana. Työn imun kokemiseen vaikuttavat merkittävästi työn voimavarat ja vaatimukset. Esihenkilöllä on mahdollisuus vaikuttaa näihin. Kandidaatin tutkielmani tavoitteena on selvittää esihenkilöiden käsityksiä työn imusta. Lisäksi selvitetään, että mitä työn voimavara- ja vaatimustekijöitä esihenkilöt tunnistavat, ja kuinka he kokevat voivansa vaikuttaa näihin. Tutkimuksen tuottamia tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa johtamisen kehittämisessä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena henkilöstökonsultointialan organisaatiossa. Aineisto kerättiin haastatteluilla, mitkä toteutettiin videoyhteyden välityksellä kolmelle organisaation esihenkilölle. Aineiston analyysissä hyödynnettiin niin induktiivista kuin myös deduktiivista teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tutkittavien ilmaisuja verrattiin Hakasen sekä Bakkerin ja Demeroutin työn imuun liittyvään kirjallisuuteen, sillä aiempaa vastaavaa vertailukelpoista tutkimusta ei ollut tehty Suomessa. Tapaustutkimusorganisaation esihenkilöt käsittivät työn imun lähes teoriaa vastaavasti. Työn voimavara- ja vaatimustekijöitä tunnistettiin laajasti, ja niihin koettiin voitavan vaikuttaa. Esihenkilöt kokivat merkittävimmäksi työn vaatimuksiin vaikuttamisen, niin este- kuin myös haastevaatimuksiinkin. Kuitenkin myös työn voimavaroihin koettiin voitavan vaikuttaa. Tutkimus tarjoaa tietoa tapaustutkimuksen organisaatiolle johdon käsityksistä, kertoo mahdollisesta koulutustarpeesta sekä antaa pohjustusta jatkotutkimuksille. Esihenkilöiden käsityksillä työn imusta ja kokemuksista vaikutusmahdollisuuksiinsa työn voimavaroihin ja vaatimuksiin liittyen on ensi sijassa merkitystä organisaation työntekijöiden työhyvinvoinnin kannalta. Näiden käsitysten pohjalta rakentuu se, kuinka työhyvinvointia johdetaan organisaatiossa ja millaiseksi työntekijäkokemus rakentuu. Jokaisessa organisaatiossa onkin aiheellista tarkastella johdon käsityksiä niin työn imun kuin myös työhyvinvoinnin suhteen.
-
(2017)Objectives. The purpose of this qualitive study was to find out what practical actions leaders use to increase employees’ work engagement. The research question was ’’How can leader promote employee’s work engagement?’’. Earlier studies concerning work engagement show that work engagement improves individual’s work well-being, work performance and the desire to work for the organization. Job resources and personal resources of work affect essentially how work engagement develops. The leader can have a major positive impact on individual’s work engagement. Methods. This study was conducted as a qualitive case study and the data of this study was collected by semi-structured theme interviews. Five leaders participated in this study and the method used was a group interview. The questions concerned the resources, work engagement and leadership. The role of theory was directional in the analysis. Especially the JR-D model was applied in the analysis. Results and conclusions. The results of this study were categorized into job resources and individual resources. This study showed that leaders use many different actions to promote employees’ experience of work engagement. Through these actions leader can contribute to the factors of personal resources and job resources. Leaders used actions to improve employees’ feeling of competence, autonomy and relatedness. Leaders also used these actions to raise trustful and fair work climate where employees feel safe. This study could be beneficial on the field of work development since it shows the importance of the leader and the positive consequences promoting the work engagement.
-
(2021)Vuosituhannen vaihteen jälkeen työhyvinvointia on alettu tarkastella yhä enemmän voimavarakeskeisyyteen sekä positiiviseen psykologiaan nojaten. Muutoksen myötä työn imun käsite on tullut keskeiseksi työhyvinvoinnin saralla. Tämän opinnäytetyön keskeisinä käsitteinä olivat työhyvinvointi, työuupumus sekä työn imu ja sen kolme eri ulottuvuutta eli tarmokkuus, omistautuneisuus sekä uppoutuneisuus. Kolme pääasiallista tutkimuskysymystä olivat siten: 1) Missä määrin Ohjaamon työntekijät kokevat työn imua ja sen eri ulottuvuuksia? 2) Millä tavoin työuupumusta aiheuttavat ja työhyvinvointia edistävät tekijät ovat yhteydessä Ohjaamon työntekijöiden työn imuun? 3) Minkälaisia haasteita Ohjaamon työntekijät näkevät työssään työn imun kannalta, sekä miten he kokevat voitavan kehittää mahdollisuuksia kokea työn imua? Tämä tutkielma toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Kyselyn keskeisenä menetelmänä hyödynnettiin Hollannissa kehitettyä ja maailmalla asemansa vakiinnuttanutta työn imun mittaamiseen tarkoitettua Utrecht Work Scale Engagement -työkalua (UWES). Lisäksi kyselylomake sisälsi väittämiä ja kysymyksiä, joilla pyrittiin selvittämään mitkä eri tekijät ovat positiivisesti tai negatiivisesti yhteydessä Ohjaamon työntekijöiden työn imuun. Viimeisenä kyselylomakkeessa esitettiin avoimia kysymyksiä koskien vastaajien näkemyksiä työn imun kokemisen haasteista sekä siitä, kuinka työn imua voisi edistää. Kyselyssä saadut tulokset osoittivat Ohjaamon työntekijöiden kokeman työn imun olevan aiemmissa työn imua koskevissa tutkimuksissa havaittua hieman korkeampi. Samalla kuten aiemmissa työn imun tutkimuksissa, myös tässä tutkimuksessa uppoutuneisuuden kokemukset osoittautuivat harvinaisemmiksi kuin tarmokkuuden ja omistautuneisuuden. Työ hyvinvointia edistävät tekijät olivat tilastollisesti merkitsevästi positiivisessa yhteydessä työn imuun ja työuupumusta aiheuttavat tekijät taas negatiivisessa. Avointen kysymysten vastaukset nostivat esiin paljon jo entuudestaan työn imuun haasteisiin ja mahdollisuuksiin liittyviä teemoja, minkä voidaan nähdä lujittaneen työn imua käsitteenä.
-
(2023)Viime vuosien myötä on herännyt huoli opettajien työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta. Opettajien työhyvinvoinnin on havaittu heikentyneen. Kuitenkin opettajat kokevat työssään myös työhyvinvoinnin positiivisia piirteitä, kuten työn imua. Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella opettajien kokemaan työn imuun vaikuttavia tekijöitä vaatimusten ja voimavarojen näkökulmista. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia opettajien kokeman työn imun vaikutuksia. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat 1) Minkälaiset voimavarat vaikuttavat opettajien kokemaan työn imuun tutkimusartikkelien perusteella?, 2) Minkälaiset vaatimukset vaikuttavat opettajien kokemaan työn imuun tutkimusartikkelien perusteella? ja 3) Minkälaisia vaikutuksia on opettajien kokemalla työn imulla tutkimusartikkelien perusteella? Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoni koostui kolmestatoista tieteellisestä tutkimusartikkelista, jotka valikoituivat tarkkojen hakukriteerien avulla Scopus-tietokannasta. Analyysimenetelmänä käytin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia ensimmäisen ja toisen tutkimuskysymyksen kohdalla. Kolmannessa tutkimuskysymyksessä käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tekemistäni analyyseista muodostin taulukot, jotka auttoivat hahmottamaan analyysin kulkua pelkistetyistä ilmauksista kohti pääkäsitteitä. Analyysitaulukot auttoivat jäsentämään saatuja tutkimustuloksia. Tutkielman tulokset osoittivat, miten opettajien kokemaan työn imuun vaikuttivat monet eri työn voimavarat, kuten esimiehen toiminta, sosiaaliset tekijän, osaamisen kehittämisen mahdollisuudet sekä työn ominaisuudet. Työn imuun vaikuttavia yksilöllisiä voimavaroja olivat opettajien asenteet ja käsitykset omista kyvyistä. Myös erilaisilla työn vaatimuksilla, jotka liittyivät psyykkisiin, sosiaalisiin ja organisatorisiin tekijöihin, oli vaikutusta työn imun kokemiseen. Tuloksissa korostui, miten työn imun kokemisen kannalta oli tärkeää, että opettajien voimavarat ja vaatimukset olivat hyvässä tasapainossa. Opettajien työn imulla havaittiin myös olevan vaikutuksia työn tekijään itseensä, sosiaalisiin suhteisiin, organisaatioon sekä oman osaamisen kehittämiseen. On tärkeää huomioida opettajien työn imun kokeminen, koska sillä on monia myönteisiä vaikutuksia. Työn imun kokemista voidaan edistää kiinnittämällä huomiota erilaisiin voimavaroihin ja vaatimuksiin.
-
(2020)Kandidaatin tutkielmani tavoitteena on tarkastella tekijöitä, jotka ennustavat työn imua sekä työn imun seurauksia. Tutkimukseni tarkoituksena on tunnistaa aikaisempien tutkimusten perusteella keinoja, joilla organisaatio voisi edistää työn imua työntekijöiden keskuudessa. Tutkimukset ovat osoittaneet työn imun myönteisiä vaikutuksia työntekijöiden työhyvinvointiin. Tutkimuskysymykseni ovat 1) mitkä tekijät ennustavat työn imua? ja 2) mitä seurauksia työn imulla on? Toteutin tutkielmani kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja käytin menetelmänä sisällönanalyysiä etsiessäni valitsemistani tutkimuksista vastauksia tutkimuskysymyksiini. Keräsin aineistoni vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit Helka- ja JYKDOK-tietokannasta sekä Google Scholarista käyttämällä hakusanoja ”työn imu” ja ”work engagement”. Osa artikkeleista löytyi vertaisarvioitujen artikkeleiden lähdeluetteloita selailemalla. Valitsin yhteensä 9 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia tutkielmani aineistoksi. Työn imua ennustavia tekijöitä tarkasteltaessa ilmeni, että työn hallinnan lisääminen ennustaa työntekijöiden työn imua. Tämän lisäksi ihmisläheinen organisaatiokulttuuri ja työn ja perheen välisten ristiriitojen vähentäminen ennustavat työn imua. Näiden lisäsi eri työn voimavarat, kuten hyvä, innovatiivinen työilmapiiri, esihenkilön tuki ja oppimismahdollisuudet, ennustavat työn imua. Aineiston mukaan työn imulla on erilaisia seurauksia työntekijöiden keskuudessa. Niiden mukaan työn imun kokeminen on yhteydessä tyytyväisyyden tunteeseen elämää kohtaan, yleiseen hyvinvointiin sekä alhaisempaan masentuneisuuteen. Lisäksi työn imun kokemisesta seuraa, että työelämässä pysytään pidempään, työpaikkoja vaihdellaan harvemmin ja organisaation sisällä ylennytään todennäköisemmin. Työn imua kokevat henkilöt pystyvät myös hyödyntämään työn voimavaroja paremmin.
-
(2022)Vuoden 2020 keväällä koronapandemian myötä työelämässä tapahtui muutos, jonka vaikutuksesta monilla työpaikoilla siirryttiin etätyöskentelyyn. Tämä nopea muutos on vaatinut organisaatioilta sekä työntekijöiltä sopeutuvaisuutta ja joustavuutta. Työn imu on tunne, jonka aikana työntekijä kokee positiivisia tunteita työtään sekä työskentelyään kohtaan (Schaufeli ym., 2004). Työn imua ylläpitävät työn voimavarat (Bakker & Demerouti, 2017). Bakker ja Demerouti (2007) toteavat, että jokaisen työn ominaisuudet voidaan jakaa kategorioihin: vaatimukset ja voimavarat. Tavoitteenani on selvittää integroivan kirjallisuuskatsauksen avulla minkälaisia työn voimavaroja ja vaatimuksia etätyöntekijät kokevat sekä kuinka nämä voimavarat ja vaatimukset heijastuvat koettuun työn imuun. Toteutin kirjallisuuskatsauksen integroivana kirjallisuuskatsauksena, joka koostui kahdeksasta (8) Google Scholarista poimitusta vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Aineiston purkamisen ja analyysin tueksi hyödynsin perinteistä sisällönanalyysia. Analyysi eteni perinteisen sisällönanalyysin mukaisesti lähtien aineiston nopeasta silmäilystä kohti yksityiskohtaisempaa lukemista ja aineiston värikoodausta. Koodauksen jälkeen vertailin esiin nousseita tekijöitä ja muodostin yläkäsitteet, joiden alle piirteet sulautuivat. Kirjallisuuskatsaukseen valikoituneiden artikkeleiden perusteella nousi esille kuusi (6) yläkäsitettä, joiden alle työn vaatimukset ja voimavarat jakautuivat. Nämä käsitteet olivat autonomia, teknologia, työympäristö, kommunikaatio, johtaminen ja etätyö. Erityisesti artikkeleissa korostui etätyön mahdollistama autonomia, joka koettiin työn voimavarana. Yksiselitteisiä koetut vaatimukset ja voimavarat eivät kuitenkaan olleet, sillä jokainen työntekijä kokee yksilöllisesti sen, onko ominaisuus voimavara vai vaatimus. Esimerkiksi kommunikointi ja työympäristö etätyössä olivat ominaisuuksia, jotka koettiin sekä työn vaatimuksina että työn voimavarana. Nämä koetut työn voimavarat ja vaatimukset heijastuvat työntekijän työn imuun, joko positiivisesti tai negatiivisesti. Autonomia oli ainoa esille noussut työn ominaisuus, joka suoraan, ilman välittäviä tekijöitä oli positiivisesti yhteydessä työn imuun. Etätyöhön liittyy myös riskejä, kuten sosiaalista eristäytymistä, mihin voimme puuttua tukemalla koettuja työn voimavaroja.
Now showing items 1-6 of 6