Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Työn merkityksellisyys"

Sort by: Order: Results:

  • Seppälä, Jasmin (2020)
    The purpose of the study is to understand, describe and analyze the factors related to the experience of mean-ingfulness in context of the work of teachers, that is, both the factors positively related to experience and those that threaten the experience. In addition, the aim of the study is to find out how the experience of meaningful-ness in work is related to the interviewees' attitudes towards factors influencing well-being factors at work. Teachers' well-being at work has decreased over the last few years, the number of hours worked have increased and the stress experienced is more than in other industries on average. Nonetheless, the work is perceived to be mainly meaningful. Particularly interesting is what factors are associated with the teachers' experience of mean-ingfulness in work and whether the experience of meaningfulness is positively associated on teachers' attitudes toward resources of well-being at work. The research is based on next theories: meaningfulness in work, the resource-based well-being model and the three-component model of attitudes. The most essential of these is the experience of meaningfulness in work, which in this study consists of three dimensions: significance, purpose and meaning, including experience of coherence. The study is phenomenologically hermeneutic in nature and consists of four semi-structured interviews of el-ementary school teachers on meaningfulness in work and the meaning of experience in attitudes towards well-being at work. From the results of the research can be concluded that the experience of meaningfulness of work is strongly in-tertwined with student encounters. In addition, the results show that experience of meaningful work is im-portant for teachers' work motivation and desired work attitudes. It is important that teachers are given the conditions to experience the meaning of the work by providing sufficient resources so that they have time for the core task of meeting, educating and teaching students.
  • Malinen, Sanni (2022)
    Monet työntekijät kaipaavat työtä, joka tarjoaa jotain muutakin kuin tavan ansaita palkkaa. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että yli puolet vastanneista arvosti työn merkityksellisyyttä ennemmin kuin sen rahallista arvoa. Lisäksi merkityksellisen työn on todettu johtavan useisiin yksilö- ja organisaatiotason hyötyihin, kuten työtyytyväisyyteen ja hyvinvointiin sekä kohentuneeseen tehokkuuteen. Työn merkityksellisyys on kuitenkin ollut käsitteellisesti sekä menetelmällisesti monimuotoinen ja siksi tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tutkia, millaisia työn merkityksellisyyttä tukevia tekijöitä aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa esiintyy sekä millä tavoin työn merkityksellisyyteen voidaan organisaatioiden toimesta vaikuttaa. Toteutin tutkielman integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valitsin kymmenen vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, jotka ovat sekä määrällisiä että laadullisia. Artikkelit olivat englanninkielisiä yhtä lukuun ottamatta ja ne löytyivät EBSCOhost sekä Google Scholar -tietokannoista. Aineiston analyysimenetelmänä toimi ohjattu sisällönanalyysi, jossa teoria määritti alustavat kategoriat, joiden mukaan koodasin aineistoa eri värein. Ohjatun sisällönanalyysin avulla sain ryhmiteltyä tulokset samankaltaisuuden mukaan ja luotua yhteyksiä erilaisista teoreettisista lähtökohdista olevien tutkimusten välille. Kirjallisuuskatsaukseen valittujen artikkelien perusteella työn merkityksellisyyttä tukevat tekijät voitiin jakaa neljän psykologisen perustarpeen; omaehtoisuuden, kyvykkyyden, yhteisöllisyyden sekä hyväntahtoisuuden alle. Ainoastaan hyväntahtoisuus oli aineiston perusteella suoraan yhteydessä työn merkityksellisyyteen. Muiden perustarpeiden kohdalla ilmeni myös epäsuoria yhteyksiä merkitykselliseen työhön. Aineistosta löytyi jokaista psykologista perustarvetta kuvaavia työn merkityksellisyyttä tukevia käytännön esimerkkejä. Organisaation näkökulmasta työn merkityksellisyyteen voidaan vaikuttaa ottamalla nämä neljä psykologista perustarvetta interventioiden kohteeksi, sillä työn merkityksellisyys itsessään on haasteellinen abstrakti käsite, jota jokainen yksilö rakentaa itse omassa kontekstissaan.
  • Fasta, Rosanna (2020)
    Tutkielmassa tarkastellaan työn merkityksellisyyttä, joka on erityisesti 2010-luvulla suosiota saanut tutkimusaihe. Koska työn merkityksellisyyden kokemus on moniulotteinen ilmiö, eikä käsitteelle ole vielä yleisesti hyväksyttyä määritelmää, on lisätutkimus aiheen tiimoilta tarpeen. Työn merkityksellisyyttä käsitellään tässä tutkimuksessa elämän merkityksellisyyden psykologisesta näkökulmasta käsin, eli mikä tekee elämästä merkityksellistä ja mielekästä. Tavoitteena on tarjota tietoa työn merkityksellisyydestä niin yksilölle kuin organisaatiollekin. Lisäksi tavoitteena on löytää konkreettisia keinoja esihenkilöille sen edistämiseen. Tutkimuskysymykset ovat 1) mitkä työhön liittyvät tekijät ovat yhteydessä työntekijän kokemaan työn merkityksellisyyteen? sekä 2) millä keinoilla esihenkilö voi edistää työntekijän kokemusta työn merkityksellisyydestä? Tutkimus toteutettiin kuvailevana, integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto hankittiin Helka-, JYKDOK- ja Google Scholar -tietokannoista sekä löytyneen aineiston lähdeluetteloiden pohjalta. Aineiston haussa käytettiin ennalta määriteltyjä hakusanoja, mutta olennaisin kriteeri aineistoa valittaessa oli sen anti tutkimuskysymysten kannalta. Aineistoksi valikoitui kahdeksan tutkimusartikkelia, yksi kokoomateoksessa julkaistu artikkeli sekä yksi diplomityö. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineiston löydöksiä ryhmiteltiin, ja löytyneistä ryhmistä muodostettiin alaluokkia vastaamaan tutkimuskysymyksiin. Tulokset tarjoavat kahdeksan työhön liittyvää tekijää, jotka ovat yhteydessä työntekijän kokemaan työn merkityksellisyyteen. Tekijöitä ovat työtehtävien piirteet, oman osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen, itsenäisyys, yhteisöön kuuluminen, vaikuttaminen muihin ihmisiin, hengellisyys, subjektiiviset käsitykset sekä palkka. Lisäksi katsauksen tulokset tarjoavat esihenkilöille kahdeksan keinoa, joilla työn merkityksellisyyden kokemusta voi edistää työntekijöiden keskuudessa. Näitä keinoja ovat niin organisaation tarkoituksen, yksilön työn merkityksen kuin myös laajan kokonaisvaltaisen tarkoituksen viestiminen. Lisäksi sosiaalisten suhteinen tukeminen työyhteisössä, vastuun antaminen yksilölle omasta työstään, suunnannäyttäjänä toimiminen, työntekijöiden huomioiminen yksilöinä, sekä riittävien resurssien ja palkan tarjoaminen ovat keinoja edistää työn merkityksellisyyden kokemusta.