Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Työkierto"

Sort by: Order: Results:

  • Pikkarainen, Paavo (2021)
    Työelämän murros, sekä kiihtyvä digitalisaatio asettavat sekä organisaatioille, että yksittäisille työntekijöille muutospainetta. Samalla kun rutiinityön määrä laskee, niin monipuolisia taitoja vaativat työnkuvat ovat kasvavassa trendissä. Työkiertoa on hyödynnetty ja tutkittu aiemmin etenkin työkykyä ylläpitävänä menetelmänä, jonka avulla työntekijälle voidaan tarjota vaihtelua monotonisiin työnkuviin. Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella työkierron käsitettä, sekä sen havaittuja vaikutuksia asiantuntijaorganisaatiossa. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat 1) Millä tavalla työkierto määritellään käsitteenä yksilö- ja organisaatiotasolla ja 2) Minkälaisia vaikutuksia työkierrolla on havaittu olevan asiantuntijaorganisaatiossa tutkimusartikkelien perusteella? Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena ja aineisto koostui kymmenestä tieteellisestä tutkimusartikkelista. Artikkelit olivat englanninkielisiä, ja valikoituivat tutkielmaan etenkin tutkimuskysymyksiin soveltuvien luonteidensa perusteella. Lisäksi painotin aineiston valinnan kriteerinä tutkimusjoukon sopivuutta asiantuntijatyöhön. Artikkelien tutkimuskohteet olivat jaettavissa karkeasti kolmeen toimiala luokkaan: hoitoala, rahoitus sekä IT. Aineiston analysoinnissa vertailin artikkelien sisältöjä, sekä yhdistelin samankaltaisuuksia ryhmiin. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tuloksista muodostui nelikenttä, jonka pohjalta rakentui synteesi. Tulosten perusteella työkierron käsitettä lähestyttiin eri näkökulmista. Käsitteenmäärittelyiden pohjalta muodostui nelikenttä, jossa dimensioina oli yksilö–organisaatiotaso, sekä hyöty–haitat. Näin ollen aineistossa korostui työkierron määrittäminen joko yksilö- tai organisaatiotasolla vaikuttavaksi ilmiöksi, jota väritti joko positiivinen, tai negatiivinen sävy. Empiiristen tutkimusten havainnot jakautuivat karkeasti kahteen luokkaan: organisatorisiin- sekä psykologisiin vaikutuksiin. Organisatoriset vaikutukset linkittyivät vahvasti organisaatiotasolle, kun taas psykologiset vaikutukset koskettivat lähinnä yksilöitä. Tutkimusten empiiriset havainnot näyttivät sisältävän enemmän hyöty–haitta akselin vaihtelua, kuin käsitteenmäärittely antoi odottaa.