Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Tyttöjen ADHD"

Sort by: Order: Results:

  • Lind, Julia (2022)
    ADHD on yleisimmin diagnosoitu lapsuuden psykiatrinen sairaus maailmanlaajuisesti. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli ADHD (Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder) on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, joka heikentää yksilön arjen toimintakykyä. Monien vuosien ajan yliaktiiviset ja impulsiiviset pojat ovat jättäneet varjoonsa ADHD-tytöt. Halu ymmärtää yhtäläisyyksiä ja eroja ADHD:n esiintyvyyden, oireiden, perheriskin, liitännäissairauksien ja hoidon välillä on lisännyt keskustelua ja tutkimuksia aiheeseen liittyen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tyttöjä lähetetään tutkimuksiin poikia vähemmän. Tutkimusten mukaan siihen voi vaikuttaa ainakin osaksi opettajien tekemät arvioinnit. Tässä tutkimuksessa selvitän varhaiskasvatuksen opettajien asenteita ja ajatuksia tyttöjen ADHD-oireiden tunnistamisessa varhaiskasvatuksessa ja siihen liittyviä haasteita. Toteutin tutkimukseni laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimus kohdistui varhaiskasvatuksessa työskenteleviin varhaiskasvatuksen opettajiin sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajiin. Aineisto kerättiin puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla (N=9) ja sitä analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Kysely toteutettiin netissä helmikuussa 2022 Google Forms –alustan avulla. Tulosten perusteella tutkimukseen osallistuneiden varhaiskasvatuksen opettajien tietoisuus tyttöjen ADHD:n oireista vaikutti lisääntyneen aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna, mutta tietoa kaivataan edelleen lisää. Edelleen tulosten perusteella korostuu se, että poikien oireet ovat näkyvämpiä ja siksi helpompi tunnistaa. Varhaiskasvatuksen opettajat korostivat vastauksissaan sitä, että varhaiskasvatuksessa ei anneta diagnooseja vaan tiedonkulku ja havaintojen jakaminen ovat avainasemassa oikean tuen saamisessa. Varhaiskasvatusten opettajien näkemysten mukaan tyttöjä myös ohjattiin poikia vähemmän tutkimuksiin. Jatkotutkimuksien välityksellä olisi mielenkiintoista selvittää muuttuisivatko opettajien näkemykset tyttöjen ADHD:sta tiedon lisääntymisen myötä.
  • Ylikopsa, Venla (2019)
    Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli ADHD (Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder) on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaiset tekijät vaikuttavat tyttöjen ADHD:n tunnistamiseen ja miksi tyttöjen ADHD jää useammin tunnistamatta ja hoitamatta kuin poikien. Aiheena tyttöjen ADHD on ajankohtainen, sillä hoitamaton ADHD voi haitata opintojen ja työllistymisen lisäksi myös sosiaalisia suhteita. ADHD:n on myös todettu olevan yhteydessä masennukseen, syrjäytymiseen ja lisäävän riskiä päihteiden käytölle. Varhainen tunnistaminen ja tukitoimien oikea kohdentaminen vähentää terveysriskejä ja parantaa elämänlaatua. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistoksi valikoitui tarkoin rajauskriteerein neljätoista vertaisarvioitua artikkelia, joiden tutkimukset on toteutettu kahdeksassa eri maassa vuosina 2004–2019. Aineistoon hyväksyttiin metodisilta lähtökohdiltaan toisistaan eroavia tutkimuksia. Tutkimuksessa keskityttiin tarkastelemaan, millaisilla tekijöillä artikkeleissa pyritään selittämään tyttöjen ADHD-oireiden tunnistamisen vaikeutta. Lisäksi tarkasteltiin, millaiset menetelmät on havaittu toimiviksi tyttöjen ADHD-oireita tutkittaessa. Katsauksessa tiivistettiin ja koottiin yhteen tutkimustehtävän kannalta keskeisimpiä kansainvälisiä tutkimustuloksia tyttöjen ADHD-oireiden tunnistamiseen liittyvistä haasteista. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tyttöjen ADHD:n tunnistamisen vaikeutta kuvataan hyvin heterogeenisillä selitysmalleilla. Aiemman tutkimuksen perusteella tytöt ovat olleet aliedustettuina ADHD-tutkimuksissa, mikä on nostanut esiin huolen nykyisen tutkimustiedon sovellettavuudesta tyttöjen ADHD-oireita mitattaessa. Oireiden tunnistamisen hankaluutta on perusteltu diagnostisen raja-arvon mukaan tarkasteltuna oireiden liian myöhäisellä alkamisiällä, oireiden liittämisellä muihin häiriöihin sekä liitännäishäiriöiden puuttumisella. Lisäksi ADHD-tyttöjen on arveltu sopeuttavan käytöstään ADHD-poikia enemmän, jolloin oireet saattavat ilmetä ADHD:lle epätyypillisenä pidetyllä tavalla. Tutkittaessa tyttöjen ADHD-oireita eri tutkimusmenetelmien yhdisteleminen ja monipuolisuus näyttivät takaavan luotettavimmat tulokset. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että tyttöjen aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä ymmärretään edelleen liian vähän, mikä kertoo ajankohtaisesta tarpeesta lisätutkimukselle varhaisen tunnistamisen mahdollistamiseksi.