Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "VR"

Sort by: Order: Results:

  • Kasteenpohja, Kaisla (2019)
    The aim of this review is to examine current literature on virtual reality exposure in the treatment of social anxiety disorder. It is essential to combine previous research because using virtual reality has been found to be effective in treating other anxiety disorders. In addition, only few people with symptoms of social anxiety disorder seek treatment. Virtual reality exposure could be a cost-effective way to provide treatment for also those who haven’t sought help before. Successful exposure requires sensory inputs which help in guiding attention to a virtual environment. Typically, virtual exposure requires at least a head-mounted display and sound to support visual cues. Additionally, the virtual environment should react to the user’s actions. These methods help in achieving presence, which is also connected to the emotional response caused by the exposure. Presence can be divided into spatial and social presence or spatial presence, involvement and realness. Virtual human beings are constantly evolving, but they are not yet able to produce speech by themselves. This makes virtual exposure to social anxiety disorder technically more difficult compared to other anxiety disorders. On the other hand, delivering virtual exposure might be more efficient and pleasant than in vivo-exposure for both clients and professionals. Current research on effectiveness is promising. It seems that virtual exposure works as well as in vivo-exposure. Virtual exposure causes stronger emotional responses and feelings of presence for those who meet the diagnostical criteria of social anxiety disorder. Virtual exposure attrition rates are not larger than in other types of exposure, and the exposure does not seem to have more adverse effects. However, more neutral research is still needed. Also, the rules for virtual reality research should be unified.
  • Mäkinen, Iiris (2022)
    Teknologian kehitys on nopeaa ja koulutuksen on pysyttävä mukana viimeisimmissä inno vaatioissa. Virtuaalitodellisuus on peleihin pohjautuva teknologia, joka on ajankohtainen tut kimusaihe koulutuksen kentällä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet virtuaalitodellisuuden käytöstä hyötyvaikutuksia, kuten motivaation ja sitoutumisen lisääntymistä ja avaruudellisen hahmottamisen kehittymistä. Informaatioteknologian nopea kehittyminen voi johtaa siihen, että virtuaalitodellisuus tulee osaksi opetusta ympäri maailmaa. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa tietoa virtuaalitodellisuuden käytöstä peruskoulun oppimisympäristöissä ja siitä, miten ilmiö jo tunnistetaan peruskoulun kontekstissa. Tarkoituksena on myös selvittää, onko virtuaalitodellisuus muuttamassa oppimisympäristöjä tulevaisuudessa. Tutkimuskysymykset ovat 1) minkälaisia virtuaalisen todellisuuden sovellutuksia peruskouluissa on käytetty, ja 2) minkälaisia vaikutuksia virtuaalitodellisuudella on oppimiseen ja siihen liittyviin tekijöihin pe ruskoulussa? Tutkielma on systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkielman aineistona oli 12 tarkoin kritee rein valittua vertaisarvioitua artikkelia, jotka olivat peräisin Eric-tietokannasta. Analyysimene telmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysia. Analyysin tuotoksena aineisto käytiin tiivistäen läpi ja sitä poimittiin tutkimuskysymysten kannalta olennaiset kohdat. Lopulta poimitut kohdat ryhmiteltiin tutkimustuloksiksi. Tulokset osoittivat, että virtuaalitodellisuutta on mahdollista käyttää peruskoulun opetuksessa monin erilaisin sovellutuksin ja monessa eri oppiaineessa. Virtuaalitodellisuudella havaittiin olevan useita positiivisia vaikutuksia oppimiseen liittyen. Virtuaalitodellisuuskokeilut paransi vat oppilaiden akateemista suoriutumista, ääntämis-, kirjoitus- ja lukemistaitoja, lisäsivät op pilaiden motivaatiota ja kehittivät kognitiivisia kykyjä. Virtuaalitodellisuus paransi erityistar peisten oppilaiden keskittymiskykyä sekä abstraktien objektien hahmottamista. Etiikka ja tur vallisuus vaativat enemmän huomiota. Huonoja vaikutuksia olivat motivaation heikentyminen, epämukavuuden tunteet ja asentotajun ymmärtämisen väheneminen. Johtopäätelminä virtu aalitodellisuudella on potentiaalia tulla osaksi luokkaopetusta. Lisää tutkimusta tarvitaan tek nologian soveltumisesta erityistarpeisille lapsille.
  • Nurminen, Kirsikka (2020)
    Ensimmäiset virtuaalitodellisuutta hyödyntävät lasit patentoitiin 1960-luvulla, jonka jälkeen virtuaalitodellisuus on ottanut suuria teknologisia harppauksia eteenpäin. Nykypäivänä virtuaalitodellisuus tarjoaa jo todella immersiivisen kokemuksen ja virtuaalitodellisuutta hyödynnetään eri aloilla aina lääketieteestä opetuskäyttöön. Virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä opetuskäytössä on tutkittu maailmanlaajuisesti etenevissä määrin, mutta kuvataiteen opetukseen liittyvä virtuaalitodellisuuslaitteiden tutkimus on verrattain vähäistä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä eri tavoin nykyteknologian mukaisia virtuaalitodellisuuslaitteita on hyödynnetty opetuksessa. Tavoitteena on selvittää myös sitä, millä perusteella virtuaalitodellisuuslaitteita voisi hyödyntää nimenomaan kuvataiteen opetuksessa ja mitä lisäarvoa nämä laitteet voivat kuvataiteen opetukseen tuoda. Valitsin tutkielmani toteutustavaksi systemaattisen kirjallisuuskatsauksen, jonka avulla pystyin käymään läpi paljon virtuaalitodellisuuksiin liittyviä aineistoja, rajaten lopullisen aineistoni kuitenkin hyvin tarkkaan. Systemaattiselle kirjallisuuskatsaukselle tyypillisesti pyrin myös asettamaan oman tutkimukseni historialliseen kontekstiin virtuaalitodellisuuslaitteiden kehityksen suhteen. Rajasin aineistoni koskemaan ainoastaan 2010-luvulla julkaistuja tutkimuksia, jotta pystyin helpommin varmistumaan, että tutkimuksissa on käytetty tarkoittamaani virtuaalitodellisuutta nykyaikaisilla virtuaalitodellisuuslaitteilla. Aineistoni koostuu kuudesta opetuskäyttöön liittyvästä virtuaalitodellisuuden tutkimuksesta. Kirjallisuuskatsaus osoitti, että virtuaalitodellisuus toi oppitunneille lisää mahdollisuuksia ja uusia oppimiskokemuksia, joita ei olisi ollut mahdollista saavuttaa ilman virtuaalitodellisuuslaitteita. Virtuaalitodellisuuslaitteiden koettiin lisäävän motivaatiota oppimistehtävää kohtaan, parantavan oppilaiden avaruudellista hahmottamista ja keskittymistä tehtävän tekemiseen. Virtuaalitodellisuuslaitteiden avulla myös kuvataiteen oppitunneilla voi saavuttaa kokemuksia, joita perinteiset menetelmät tai välineet eivät pysty tarjoamaan. Virtuaalitodellisuuslaitteet voivat mahdollistaa oppilaille myös uusia ilmaisutapoja, jotka ovat oleellisia kuvataiteen opetuksessa.
  • Saris, Niklas (2024)
    Syfte: Denna avhandling undersöker effektiviteten av virtuell verklighet (VR) baserade interventioner för att minska stressen bland högskolestuderande. Genom att sammanställa och utvärdera befintliga studier om VR-interventioners påverkan på stressnivåer, syftar avhandlingen att besvara hur effektiva dessa interventioner är, samt analysera vilka specifika typer av VR-interventioner som har använts för att hantera stress och hur dessa skiljer sig åt gällande metodik och resultat. Metoder: Forskningsmaterialet hämtades från databaser som Web of Science, PubMed och Google Scholar med söktermer relaterade till "Virtual Reality", "VR", "Students", "Stress", "Well-being", och "University”. Också referenslistor från relevanta översiktsartiklar användes för att bredda sökresultaten. Resultat och slutsatser: Resultaten visar att VR-interventioner kan lindra stress och förbättra det psykologiska välbefinnandet bland universitetsstuderande. Interventionerna varierar dock i längd, metodik och syfte, vilket påverkar deras generaliserbarhet. Trots lovande resultat krävs ytterligare forskning för att standardisera mätinstrument och interventionsmetoder, vilket skulle förbättra jämförbarheten mellan studier och bidra till en djupare förståelse av VR:s roll i att främja mental hälsa. Framtidens forskning bör inkludera längre studier med randomiserade kontrollerade försök, med en kontrollgrupp, som gör motsvarande aktiviteter som VR försöksgruppen, för att klarlägga effektiviteten jämfört med traditionella interventionsmetoder.