Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Vaikutelman hallinta"

Sort by: Order: Results:

  • Höykinpuro, Kirsi (2024)
    Ihminen pyrkii esiintymään edukseen kaikilla elämänsä osa-alueilla erilaisten sosiaalisten tai aineellisten etujen saavuttamiseksi. Tätä edukseen esiintymistä kutsutaan vaikutelman hallinnaksi. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että vaikutelman hallintaa käytetään erityisen paljon työhaastattelussa, ja sen käyttö vaikuttaa haastatteluarviointiin sekä palkkauspäätökseen. Työhaastattelussa menestyminen ei kuitenkaan aina korreloi positiivisesti myöhemmän työsuorituksen kanssa, joten palkatuksi ei välttämättä tule pätevin työnhakija, vaan henkilö, joka on taitavimmin käyttänyt vaikutelman hallinnan taktiikoita. Tässä tutkielmassa tarkastelen sitä, mitkä eri tekijät vaikuttavat vaikutelman hallinnan taktiikoiden käyttöön työhaastattelutilanteessa. Tutkielmani teoreettinen viitekehys rakentuu sosiologi Erving Goffmanin sosiaalisen vuorovaikutuksen mallin sekä siihen liittyvän vaikutelman hallinnan käsitteen ympärille. Toteutin tutkielman integroivana kirjallisuuskatsauksena, joka on tutkimusmenetelmänä kuvailevan kirjallisuuskatsauksen yksi suuntaus, ja jonka tavoitteena on kuvata tutkittavaa ilmiötä mahdollisimman monipuolisesti ja laajasti. Aineistoksi valitsin yhdeksän vertaisarvioitua englanninkielistä tutkimusartikkelia, jotka käsittelevät vaikutelman hallinnan käyttöä työhaastattelun tai rekrytoinnin kontekstissa. Analysoin artikkelit aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysin pohjalta tunnisin kolme tekijää, jotka ovat yhteydessä vaikutelman hallinnan käyttöön työhaastattelutilanteessa: hakijan ominaisuudet, tilannetekijät sekä työhön liittyvät tekijät. Tämän kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että tunnistetuista tekijöistä erityisesti hakijan ominaisuudet ja tilannetekijät vaikuttavat työnhakijan vaikutelman hallinnan käyttöön. Hakijan ominaisuuksista korostuivat erityisen usein tunnollisuus, ekstroversio, kilpailuhenkisen maailmankuva, persoonallisuuden synkkä kolmikko, sekä rehellisyys-nöyryys. Tilannetekijöistä puolestaan korostuivat haastatteluahdistus sekä kysymystyyppi.