Browsing by Subject "Vuorovaikutus"
Now showing items 1-8 of 8
-
(2020)Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaista on digitaalisissa peleissä tapahtuva vuoro-vaikutus, digitaalisiin peleihin liittyvä vuorovaikutus pelien ulkopuolella sekä miten tätä vuoro-vaikutusta voidaan tukea pelikasvatuksen keinoin. Aikaisempi tutkimus on sivunnut vuorovai-kutusta digitaalisissa peleissä, mutta suoraa tutkimusta vuorovaikutuksesta digitaalisissa peleissä tapahtuvasta vuorovaikutuksesta ja sen tukemisesta pelikasvatuksella on yleisesti vähän var-sinkin Suomessa. Tämän tutkielman tavoitteena on täyttää tämä aukko tutkimuskentässä tarkastelemalla digitaalisissa peleissä tapahtuvaa vuorovaikutusta ja sen tukemista pelikasvatuksen keinoin. Toteutin tutkielman kuvailevana kirjallisuuskatsauksena kirjallisuudesta, joka käsitteli digitaalista pelaamista, vuorovaikutusta ja pelikasvatusta. Hyödynsin tutkielmassa kotimaisia sekä ulkomaisia lähteitä, jotta tutkielman tulos olisi mahdollisimman monipuolinen ja kuvaileva. Käytin tutkielmassa pääosin viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana julkaistua materiaalia tutkittavan ilmiön, eli digitaalisten pelien uutuuden vuoksi. Tutkimuksen tuloksena oli, että digitaalisissa peleissä tapahtuva vuorovaikutus on moninainen kokonaisuus, jota tapahtuu monessa eri muodossa, joka on joko peliin liittyvää tai täysin liittymätöntä sekä sisältää positiivisia sekä negatiivisia näkökulmia. Digitaalisissa peleissä tapahtuvan vuorovaikutuksen tukeminen pelikasvatuksen keinoilla on mahdollista opettamalla digitaalisia pelejä pelaaville pelisivistystä, johon kuuluu hyvien käytöstapojen noudattaminen muita pelaajia kohtaan. Johtopäätöksinä näistä asioista voidaan pitää sitä, että pelikasvatusta tarvitaan, jotta kaikki voivat nauttia digitaalisten pelien pelaamisesta ilman negatiivisia vuorovaikutustilanteita digitaalisia pelejä pelatessa sekä tutkimusta vuorovaikutuksesta digitaalisissa peleissä tarvitaan lisää Suomessa.
-
(2019)The purpose of the study is to orientate four education guides from the 2010s which are meant to challenging educational situations with children. I will search what kind of image they will present about children which have challenging behavior. I didn’t find any previous research, but my research is influenced by thesis of Liisa Ahonen. There she examines what defines interactive and pedagogical practice of educators in relation to children with the need of socioemotional support in challenging educational situations. My research was qualitative. The research material consisted of four education guides for challenging educational situations, which I analyzed with material-based content analysis. With content analysis I used thematizing, which helped to structure concepts from material. Research revealed that three of four education guides, which I analyzed, present very nega-tive and stereotypical image of children which have challenging behavior. Others, except the guide from Ahonen (2017) there are concepts for instance “horrible”,” nuisance” and “naugh-ty”. Also, different kind of doing from children which have challenging behavior guides were describing with negative words like “messing around” and “romping”.
-
(2023)Tavoitteet. Pieni lapsi havainnoi ja harjoittelee vertaisten kanssa toimimista päivittäin. Arjen erilaisten vuorovaikutustilanteiden pohjalta tehtyjen havaintojen ja kokemusten perusteella lapsi kopio toimintamalleja. Lapsen tunneälyn kehittymistä on tärkeä tukea varhaiskasvatuksessa, koska varhaislapsuus on tunneälyn kehittymiselle otollisinta aikaa. Tunneälyn kehittymiseen vaikuttaa suuresti lapsen vuorovaikutustaidot. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 1. Millaisia tunteiden ympärille rakentuvia vuorovaikutustilanteita syntyy 1-3- vuotiaiden ja 2-5- vuotiaiden lasten varhaiskasvatusryhmissä? ja 2. Mitä keinoja aikuinen käyttää osallistuessaan tunteiden ympärille rakentuneisiin vuorovaikutustilanteisiin? Tutkimuksen teoriapohjana käytin Mayer- Salovey -Caruson nelihaaraista tunneäly -mallia (1997). Oletukseni oli, että lasten ikä vaikuttaa tunteiden ympärille rakentuneiden vuorovaikutustilanteiden luonteeseen, koska lapsen kasvaessa hän kohtaa enemmän tilanteita, joissa hän joutuu säätelemään toimintaansa ja sitä myöten tunteitansa tilanteeseen sopivalla tavalla. Mirja Köngäs (2018) on tehnyt etnografisen väitöskirjatutkimuksen aiheesta aiemmin. Hänen tutkimuksensa tarkasteli lasten vertaiskulttuurin erityispiirteitä ja tunneälyä osana päiväkoti arkea. Menetelmät. Toteutin laadullisen tutkimukseni havainnoimalla Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen videokirjaston materiaaleja. Videokirjaston materiaaleissa esiintyi kaksi eri päiväkotiryhmää: 1-3 -vuotiaiden ryhmä (6 videota) ja 2-5 -vuotiaiden ryhmä (7 videota). Videoita oli yhteensä 13:sta (381 minuuttia) joista 1-3 -vuotiaiden ryhmässä kuvattuja videoita oli kuusi (133 minuuttia) ja loput seitsemän videota (248) oli kuvattu 2-5 -vuotiaiden ryhmässä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusaineiston analysoinnin tuloksena ilmeni, että aikuisen ja lapsen välisiä tunteiden ympärille rakentuvia vuorovaikutushetkiä löytyi enemmän 2-5- vuotiaiden lasten ryhmässä kuvatuista videomateriaaleista kuin 1-3 -vuotiaiden videomateriaaleista. Tunteiden ympärille rakentuneissa hetkissä aikuisella oli monipuolisia keinoja osallistua tilanteisiin. Tämä ilmeni siten, että aikuinen havaitsi lasten tunnetiloja, sanoitti niitä ja auttoi lasta ymmärtämään kokemaansa tunnetilaa. Vuorovaikutus oli suuressa roolissa kummankin ryhmän videoissa. Kummallakin videolla näyttäytyvät aikuiset kohtasivat lapsia sensitiivisesti ja lapsilähtöisesti, mikä vaikutti positiivisesti ryhmän ilmapiiriin. Köngäs (2018) on saanut samankaltaisia tuloksia väitöskirjatutkimuksessa.
-
(2023)Tavoitteet. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä alle 3-vuotiaiden lasten toimijuuden tukemisesta ja sensitiivisestä kohtaamisesta varhaiskasvatuksen kontekstissa. Kirjallisuuskatsaus tarkastelee viimeaikaisen tutkimuksen tuloksia opettajan roolista suhteessa lasten aloitteisiin vastaamiseen. Lisäksi tavoitteena on tarkastella mitä keinoja tutkimuksen pohjalta voidaan tunnistaa, joilla opettaja voi kohdata lasten aloitteita paremmin sekä priorisoida sensitiivisen kohtaamisen. Menetelmät. Menetelmänä käytetään kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimuksen aineisto koostuu kahdeksasta kotimaisesta 2009–2022 vuoden tieteellisestä julkaisusta, joissa tutkitaan alle 3-vuotiaiden lasten toimijuutta sekä lapsen ja opettajan välistä aitoa kohtaamista varhaiskasvatuksessa. Aineisto analysoitiin laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Tulokset ja johtopäätökset. Pienten lasten toimijuus oli yhteydessä opettajien jakamaan lapsikäsitykseen lapsesta aktiivisena toimijana. Toimijuutta tuettiin myös aktiivisella toiminnan rikastuttamisella. Sensitiivinen ja aito kohtaaminen taas oli yhteydessä opettajan pedagogiseen arvopohjaan sekä siitä nousevaan toimintaan.
-
(2024)Tässä tutkielmassa tarkastellaan esiopetusikäisten lasten keskinäistä vuorovaikutusta ja vertaissuhdetta vapaan leikin aikana laadullisen tutkimuksen menetelmin. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa lasten välisestä multimodaalisesta vuorovaikutuksesta verbaalia ja non-verbaalia viestintää tutkimalla. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia verbaalin ja non-verbaalin viestinnän vaikutusta ja yhteyttä lasten väliseen vertaissuhteeseen, joko sitä edistävänä tai rajoittavana tekijänä. Tutkimustani on ohjannut erityisesti Vermilän (2023) ja Syrjämäen (2019) väitöskirjat, jotka kummatkin käsittelevät lasten välistä vuorovaikutusta ja vertaissuhdetta. Aineistonkeruu suoritettiin Suomessa sijaitsevassa esiopetusryhmässä videoimalla lasten välistä vuorovaikutusta vapaan leikin aikana kahtena peräkkäisenä päivänä tammikuussa 2024. Aineistonkeruun aikana tutkija ei ottanut kontaktia lapsiin tai ohjannut lainkaan lasten välisiä leikkejä tai leikkikavereiden valitsemista, jotta tilanne säilyisi mahdollisimman todenmukaisena. Videokuvattua aineistoa muodostui yhteensä 26 min. Videokuvattujen lasten määrä oli n=9, mutta tutkielmaan analysoitavaksi päätyi kahden (2) lapsen välinen leikkitilanne. Lasten välistä multimodaalista vuorovaikutusta tutkittiin käyttäen vuorovaikutusanalyysiä menetelmänä. Aineistoa analysoitiin kahden asetetun kategorian kautta: 1. verbaalinen ilmaisu ja 2. kehon asento ja eleet. Tutkimuksessa todettiin lasten esittävän paljon verbaalisia ehdotuksia leikin kulusta leikkikaverille, mutta ehdotuksiin verbaalisesti vastaaminen oli kuitenkin vähäistä. Lasten non-verbaalin vuorovaikutuksen todettiin olevan keino täydentää verbaalista vuorovaikutusta. Positiivisia kokemuksia ilmennettiin non-verbaalisesti muun muassa hymyilemällä ja innosta hyppimisellä, sekä negatiivisia kokemuksia vetäytyneellä katseella ja lyyhistyneellä kehon asennolla. Myönteistä vertaissuhdetta lasten välillä todettiin ylläpitävän tunteiden, reaktioiden ja käyttäytymisen onnistunut säätely. Rajoittavana tekijänä vertaissuhteen ylläpitämisessä todettiin leikkikaverin esittämien ehdotusten sivuuttaminen sekä leikin omaehtoinen ohjaaminen.
-
(2022)Tiivistelmä - Referat – Abstract Objective of this thesis is to study the discussions that parents have with the daycare professionals, when the parents child has temperament features that make him/her active and impulsive. Early childhood education is an instance that is structured to support of the families. It bases heavily on interactions among the families. The objective is to create a environment that supports the children growth and development, so that a positive advancement can occur. Co-operation with the parents is necessary to secure that goal. Parental partnership term was first introduced in the 2000s and later in 2003 it was registered on to the early childhood education law. The definition says that the parents are the best experts of their own child and are overall responsible for the child upbringing. The personnel in early childhood education are the specialist in child development and education. The law obligates early childhood education personnel to maintain the parental partnership. Interactions between the early childhood education personnel and the parents is in key position when making sure that childrens growth environment is safe and favorable to learning and developing. Earlier studies have shown that parents feel that the discussions with the early childhood educations personnel are important and they will make conclusion off of them. Parents might even rehears their children according to the feedback that they get concerning their child. Positive feedback and interactions will also effect the child's relationships towards the early childhood education personnel positively. In this thesis we study does the inside traits of a child (temperament) affect the content of the discussions between early childhood education personnel and the parents. And what would the parents wish the discussions would improve. This study was accomplished by using an internet questionnaire. The participants were seeked from socialmedia (Facebook) groups. The study had 22 answers and twenty of them made it into the study. The study was concluded using both qualitative and quantitative research methods. The study found that the quality (positive/negative) of the discussions between parents and daycare professionals influences in the parents negative experience of the discussions. The positive feedback that the parents got concerning their child was associated with the child's individual development and quality as well as the standard care that they are getting. The negative feedback that parents got concerning their child was associated with the child inner quality such as activity, concentration or the child's actions with in the group such as quarreling, hurting someone. Parents wished more constructive feedback and positivity in the discussionsere content with the current situation.
-
(2020)Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää varhaiskasvatuksen opettajien pedagogisia vuorovaikutuskeinoja perushoitotilanteissa monikielisten lasten kanssa. Tutkimuksen pääkysymykseen haetaan vastauksia alaongelmien avulla, joiden avulla halutaan selvittää varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä vuorovaikutuksesta, perushoidosta ja monikielisyydestä. Lisäksi selvitetään varhaiskasvatuksen opettajien käyttämiä pedagogisia keinoja monikielisten lasten kanssa sekä miten keinot opitaan. Tutkimuksessa haastateltiin neljää 3‒5 -vuotiaiden ryhmissä työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa Vantaalta. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina marras- ja joulukuussa 2019 päiväkotien tiloissa. Haastattelut nauhoitettiin litterointia ja analysointia varten. Analyysissa käytettiin sisällönanalyysia.Haastatteluista sovittiin päiväkotien johtajien kanssa ja haastatteluihin osallistuminen oli vapaaehtoista. Keskeisenä pedagogisena keinona vuorovaikutuksessa perushoidontilanteissa monikielisten lasten kanssa haastatellut varhaiskasvatuksen opettajat pitivät kuvien hyödyntämistä arjen eri tilanteissa. Kuvien käyttämisen lisäksi varhaiskasvatuksen opettajat kertoivat käyttävänsä esimerkiksi nopeaa piirtämistä, selkeää puhetta, tukiviittomia, mallintamista sekä pienryhmätoimintaa monikielisten lasten kanssa. Pedagogisten keinojen toteuttamisen haasteita vuorovaikutustilanteissa aiheuttivat opettajien mukaan muun muassa aika- ja resurssipula, suuret lapsiryhmät sekä kielitason myötä ymmärretyksi tuleminen. Pedagogisten keinojen oppiminen tapahtuu pääosin työelämässä kokemuksen myötä. Resurssien osalta lapsen kuulemisen ja kohtaamisen mahdollistamiseksi sekä varmistamiseksi haastateltujen opettajien mukaan ryhmässä tulisi olla tarpeeksi kasvattajia suhteessa lasten määrään ja tarpeisiin.
-
(2022)Pienten lasten vuorovaikutusta kohtaan on viime vuosina kiinnitetty enemmän huomiota. Var- haiskasvatuksen laatu arjessa (2019) nousee esille, kuinka varhaiskasvatuksen henkilökunta tarvitsee tukea rakentaakseen vuorovaikutuksellisesti rikas oppimisympäristö alle 3-vuotiaille lapsille ja kuinka vuorovaikutus käsitteenä jää hyvin kapeaksi. Tämän lisäksi varhaiskasva- tuksen henkilökunta ei välttämättä tartu 1–3-vuotiaiden lasten vuorovaikutusaloitteisiin siirty- mätilanteiden yhteydessä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on saada lisätietoa millaisia verbaalisia ja nonverbaalisia vuorovaikutusaloitteita varhaiskasvatuksen opettajat havaitsevat 1–3-vuotiaiden lasten teke- vän heitä kohtaan pukeutumisen yhteydessä olevissa siirtymätilanteissa. Tämän lisäksi tutki- muksen tarkoituksena on saada lisätietoa millaisia vuorovaikutusaloitteita tukevia toimintata- poja varhaiskasvatuksen opettajat nostavat omissa pohdinnoissaan esille. Tutkimus toteutettiin keväällä 2022 laadullisena tutkimuksena. Tutkimusuunnitelmana tässä tutkimuksessa käytettiin fenomenografista tutkimussuuntausta. Tutkimusmenetelmänä tutki- muksessa käytettiin kyselylomaketta, joka toteutettiin e-lomakkeen muodossa. Kyselylomak- keeseen vastasi kymmenen (10) varhaiskasvatuksen opettajaa. Analyysinä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimustulokset osoittivat kuinka varhaiskasvatuksen opettajat havaitsevat verbaalisen vuo- rovaikutusaloitteen muotona puheen ja nonverbaalisena vuorovaikutusaloitteena varhaiskas- vatuksen opettajat havaitsivat läheisyyden hakemiseen sekä erilaisiin ilmeisiin ja deiktisiin eleisiin. Vuorovaikutusaloitteita tukevia toimintatapoja oli varhaiskasvatuksen opettajan sen- sitiivisyys ja havainnointi taidot.
Now showing items 1-8 of 8