Browsing by Subject "Yhdessä syöminen"

Tavoitteet. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten yleistä perheateriointi Suomessa on ja kuinka säännöllinen perheateriointi vaikuttaa nuorten fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Työssä etsittiin vastausta näihin kysymyksiin useista lähteistä ja tutkimuksista. Työn lähtökohtana oli huoli perheaterioinnin merkityksen vähentymisestä Suomessa. Tarkoituksena oli lisäksi tutkia ja pohtia keinoja, millä eri tavoin perheateriointia voi tukea sekä lisätä sen yleisyyttä. Menetelmät. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineistoon valikoitui sekä suomalaisia että kansainvälisiä tutkimuksia, joista suurin osa oli vuoden 2014 jälkeen julkaistuja. Aineisto muodostui tieteellisistä artikkeleista, pro gradu -tutkielmista ja muista opinnäytetyöstä sekä muusta kirjallisuudesta. Aineisto oli poikkitieteellinen; siinä käytettiin suurimmaksi osaksi kotitaloustieteen ja terveystieteen julkaisuja. Tulokset ja johtopäätökset. Käytetyn aineiston perusteella perheateriointi oli todennäköisesti vähentynyt Suomessa muun muassa individualismin lisääntyessä, teknologisen kehityksen myötä ja välipalakulttuurin kasvaessa. Suurimpina syinä perheaterioinnin puuttumiselle mainittiin kiire ja ajanpuute. Tässä työssä näyttää siltä, että perheaterioinnilla oli selvästi useita myönteisiä vaikutuksia, jotka koskettavat niin fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalista hyvinvointia. Myönteisten vaikutuksien vuoksi olisi tärkeää, että perheateriointiin kannustetaan ja saadaan edistettyä sen yleistymistä. Perheet ja nuoret tulisi tehdä tietoisiksi perheaterioinnin myönteisistä vaikutuksista. Kotitalousopettajilla on otollinen asema tietoisuuden lisäämisessä.