Browsing by Subject "Ympäristökasvatus"
Now showing items 1-8 of 8
-
(2019)During the last few years the concern of the condition of our surroundings has risen. Climate change is no more a problem of the future, but a real concern for people living in the present day. The goal of this study is to find out how the school institution can help grow environmentally conscious adults. The study pays extra focus on how one’s human-nature relationship can affect how they act and feel in relation to nature, and what could be the concrete possibilities environmental education could have in school life. This study is a literature review based on past studies, educational literature, and the 2016 Finnish curriculum for basic education. During the research process, it became clear that further research on the subject is necessary, especially from the point of view of the school. Based on the findings of the study it’s evident that human-nature relationship has a crucial role in driving for improved environmentally conscious behavior. Especially if that relationship is founded on past experiences and acts, then an individual’s emphatic bond with nature and its inhabitants is strengthened. This in turn promotes environmentally conscious behavior. School’s role as environmental educator was also emphasized by the results of the study. In school the students get to create experiences about nature and acting in it. This idea is also backed by the curriculum for basic education where school education is described to be responsible for nurturing behavior which promotes a more sustainable lifestyle.
-
(2020)Esiopetuksella on tärkeä rooli ympäristökasvatuksessa, sillä varhaislapsuudessa omaksutut arvot, asenteet, käyttäytyminen ja taidot vaikuttavat mahdollisesti ympäristöön suhtautumiseen myös myöhemmin elämässä (Pramling Samuelsson & Kaga, 2008, 9). Ympäristökasvatus pitää sisällään monia ulottuvuuksia, joiden kautta näitä asioita omaksutaan. Palmerin (1998) puumalli tiivistää nämä ulottuvuudet ja on yksi käytetyimmistä ympäristökasvatuksen kokonaisuutta kuvaavista teoreettisista malleista. (Raittila, 2016, 213.) Mallin kolme osaa ovat oppiminen ympäristössä, oppiminen ympäristöstä ja toimiminen ympäristön puolesta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavoin Palmerin puumalli toteutuu Helsingin esiopetusyksiköiden toimintasuunnitelmissa ja millä tavoin esiopetusyksiköiden sijainti vaikuttaa ympäristökasvatukseen toimintasuunnitelmien perusteella. Tutkimusaineistona oli yhteensä kymmenen Helsingin esiopetusyksikön toimintasuunnitelmaa. Puolet esiopetusyksiköistä sijaitsi luontoympäristössä ja puolet kaupunkiympäristössä. Tämä tutkimus oli laadullinen ja aineiston analyysissä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Aineistosta analysoitiin lauseita, joissa kuvattiin ympäristökasvatuksen mukaista toimintaa. Analyysirunkona tuomi Palmerin puumalli, jonka tasoista muodostui kolme pääluokkaa. Sekä oppiminen ympäristöstä että toimiminen ympäristön puolesta tasoille sijoitettavia lauseita oli kahdeksassa esiopetusyksikön toimintasuunnitelmassa. Oppiminen ympäristössä tasolle lauseita löytyi jokaisesta toimintasuunnitelmasta, joista kaikissa mainittiin retket. Tämä voi kertoa siitä, että retkeilyllä on tärkeä merkitys ympäristökasvatuksen sisältönä esiopetusyksiköissä. Luontoesiopetukset kuvailivat ympäristökasvatukseen liittyvää toimintaa toimintasuunnitelmissaan kaupunkiesiopetuksia laajemmin. Myös Palmerin puumallin tasot toteutuivat useammin yhtä aikaa luontoesiopetusten toimintasuunnitelmissa. Ympäristössä oppimisessa kaupunkiesiopetukset hyödynsivät retkikohteina merenrantoja ja puistoja luontoesiopetuksia enemmän. Luontoesiopetuksissa hyödynnettiin taas enemmän lähimetsiä. Tämä kertoo siitä, että toimintasuunnitelmissa esiopetusyksikön sijainti ja lähiympäristön kohteet vaikuttavat retkikohteisiin. Ympäristöstä oppimisessa selkeimmäksi eroksi muodostui se, että luontoesiopetuksissa painottuu enemmän sään ja vuodenaikojen havainnointi. Huomattava ero kaupunki- ja luontoesiopetusten välillä oli myös ympäristön puolesta toimimisessa. Esimerkiksi kestävää kehitystä painotettiin jokaisessa luontoesiopetuksen toimintasuunnitelmassa toisin kuin kaupunkiesiopetusten.
-
(2022)Ympäristökasvatukseen liittyvät asiat ovat kasvavan kiinnostuksen kohteena. Myös varhaiskasvatusta velvoittavat asiakirjat ohjaavat, että varhaiskasvatukseen tulee sisältyä ympäristökasvatusta ja että varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu muun muassa kestävän kehityksen mukaisille ulottuvuuksille. Varhaislapsuudessa koetut ja opitut asiat vaikuttavat läpi yksilön elämän, joten varhaisina vuosinaan lapsen tulisi saada ympäristökasvatukseen liittyen hyviä kokemuksia. Alle 3-vuotiaiden lasten osalta on tehty vasta vähän ympäristökasvatukseen liittyvää tutkimusta, joten oli perusteltua rajata ikäryhmä taaperoita koskevaksi. Alle 3-vuotiaiden lasten pedagogiikassa on todettu puutteita ja henkilöstö ei aina koe osaavansa järjestää riittävästi ikätasolle sopivaa toimintaa esimerkiksi tutkivaan toimintaan liittyen, joka on osa pienten lasten ympäristökasvatusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, millaisia ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen teemoja nousee esille 0–3-vuotiaiden lasten ryhmien pedagogisista suunnitelmista. Havaintoja tarkasteltiin siitä näkökulmasta, miten ne suhteutuvat kestävän kehityksen neljän ulottuvuuden (sosiaalinen, kulttuurinen, ekologinen, taloudellinen) mukaisiin teemoihin sekä Palmerin (1998) ympäristökasvatuksen mallin kolmeen osa-alueeseen (oppiminen ympäristössä, oppiminen ympäristöstä, toimiminen ympäristön puolesta). Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin eri ulottuvuudet ja osa-alueet painottuvat suhteessa toisiinsa näissä ryhmien pedagogisten suunnitelmien kirjauksissa. Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksen aineistona käytettiin valmiita dokumentteja eli 0–3-vuotiaiden lasten varhaiskasvatusryhmien pedagogisia suunnitelmia. Aineistoksi kerättiin kahdeksan ryhmän pedagogista. Aineiston ana-lyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että niin kestävän kehityksen neljän ulottuvuuden kuin Palmerin ympäristökasvatuksen mallin osa-alueidenkin suhteen suunnitelmissa oli epätasaisuutta eri osioiden ilmaantumisen suhteen. Kuitenkin kaikkia ulottuvuuksia ja osa-alueita ryhmissä suunniteltiin kirjallisesti. Eniten suunnitelmallisuutta kestävän kehityksen osalta oli sosiaalisen ulottuvuuden mukaisissa kirjauksissa ja Palmerin ympäristökasvatuksen mallin osalta oppimi-nen ympäristössä osa-alueeseen liittyen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että jatkossa 0–3-vuotiaiden lasten ryhmien suunnitelmissa ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen näkökulmasta katsottuna tulee kiinnittää enemmän huomiota taloudelliseen ulottuvuuteen, moniaistisuuteen, tutkimuksellisuuteen, esteettisyyteen ja lasten aiempien elämänkokemusten hyödyntämiseen. Tutkimuksen tulokset toivat myös positiivista näkökulmaa 0–3-vuotiaiden lasten ryhmien toiminnan suunnitelmien monipuolisuudesta ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen näkökulmista katsottuna
-
(2022)Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella lastenkirjoissa esiintyviä ilmauksia ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Karvin (Räkköläinen et al., 2017) raportista kävi ilmi, että kestävä kehitys ja ympäristöosaaminen on hyvää ylemmillä kouluasteilla, varhaiskasvatuksen ympäristökasvatus osaamisesta tai kestävän kehityksen osaamisesta ei näkynyt mainintoja ollenkaan. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsena koetut positiiviset luontokokemukset ovat yhteydessä aikuisena koettuihin ympäristöhuoliin ja myönteiseen ympäristökäyttäytymiseen (Ardoin & Bowers, 2020; Collado et al., 2020; Rakotomamonjy et al.,2015). Monipuolinen lastenkirjallisuus toimii hyvin oppimisen välineenä, sillä lastenkirjallisuudella nähdään olevan potentiaali vaikuttaa ympäristöystävälliseen käyttäytymiseen (Muthukrishnan & Kelley, 2016). Tämä tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin Helle kirjaston lastenkirjojen valikoimasta hakusanoilla ympäristökasvatus ja kestävä kehitys. Aineiston valintakriteereinä olivat teokset, jotka ovat julkaistu 2000-luvun puolella ja kirjojen tuli olla joko suomen kielellä kirjoitettuja tai suomennettuja. Oleellisena valintakriteerinä oli myös se, että kirjojen tuli sisältää analysoitavaa tekstiä. Tässä tutkimuksessa on käytetty sekä teorialähtöistä- että aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen teoreettisena mallina toimi YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030, johon varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (OPH, 2018) ympäristökasvatuksen tavoitteet osittain perustuvat. Tutkimustuloksista voidaan tulkita, että ympäristökasvatuksella ja kestävällä kehityksellä viitataan useimmiten kestävän kehityksen ekologiseen ulottuvuuteen. Kestävän kehityksen hakusanalla mukaan valikoidut kirjat sisälsivät enemmän ilmauksia sosiaalisesta ja kulttuurisesta sekä taloudellisesta kestävästä kehityksestä. Kirjoissa oli vahva ajatus siitä, että vastuu on meistä jokaisella ja jokaisen toiminnalla ja valinnoilla sekä ajattelutavalla on merkitystä. Aineistona olleiden lastenkirjojen kautta niin lapsi kuin aikuinenkin voi herätä pohtimaan omia valintojaan ja mahdollisuuksiaan vaikuttaa ympäristön tilaan sekä tulevaisuuteen.
-
(2022)Tavoitteet. Varhaiskasvatusikäisten lasten kestävään kehitykseen liittyviä tunteita on tutkittu vähän. Pienten lasten kohdalla kestävän kehityksen kasvatuksessa on keskitytty enemmän toiminnallisuuteen ja pyritty välttämään lasten kuormittamista ympäristö ongelmilla. (Parikka-Nihti & Suomela, 2014). Viime aikoina on kuitenkin tiedostettu ympäristöahdistuksen nousevan yhdeksi keskeiseksi ympäristökasvatuksen haasteeksi (Cantell, Aarnio-Linnavuori & Tani, 2020). Kestävän kehityksen ja tunnekasvatus ovat pinnalla tämän päivän varhaiskasvatuksessa. Tästä syystä halusin tarkastella näitä teemoja yhdessä tässä tutkimuksessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, millaisia tunteita lapsille herää kestävään kehitykseen liittyvien tuokioiden aikana ja miten varhaiskasvatuksen opettaja vastaa näihin tunteisiin. Menetelmät. Tutkimus on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen aineisto on kerätty kuvaamalla viittä eri päiväkodissa toteutettua kestävään kehitykseen liittyvää tuokiota. Tuokiot on kuvattu marraskuun 2021-maaliskuun 2022 aikana. Näistä tuokioista on videomateriaalia havainnoimalla poimittu viisi eri tunneilmaisun kohtaa. Lisäksi videoista poimittiin opettajan vastaukset näihin tunneilmaisuihin. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tunneilmaisujen tulkinnassa käytettiin Nummenmaan (2010) määrittelyä tunteiden ilmaisusta ja niiden havaitsemisesta. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusaineistosta analysoitiin tarkemmin viittä eri tunneilmaisun kohtaa, jossa lapset osoittivat tuntevansa iloa/mielihyvää, surua, ylpeyttä ja inhoa. Lapset osoittivat tunteita sanallisella ilmaisulla, sekä kehonkielen ja ilmeiden välityksellä. Opettaja tulkitsi näitä tunteita sensitiivisesti, vastaamalla niihin yksilöllisesti lapsen tunnetta tukien. Aineiston perusteella opettajan merkitys tunteiden tukemisessa oli huomattava. Tämän tutkimuksen perusteella varhaiskasvatuksen opettajalla olisi hyvä olla taitoa huomioida lasten tunneilmaisuja ja vastata niihin tarvittavalla tavalla, jotta hän voi tukea lasten kasvua kohti ympäristötietoista kansalaisuutta.
-
(2018)The purpose of this bachelor’s thesis was to examine the meaning of environmental education, education for sustainable living and child’s participation in early childhood education. One part in the content of environmental education is action for environment which emphasizes child as an active participant. The research is conducted by examining the National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care 2016 in relation to Kestävä kehitys päiväkodissa 2010 - a booklet aimed to promote environmental education - and to reflect the meanings of environmental education and education for sustainable living. Furthermore, my goal is to examine how child’s participation is portrayed and endorsed in these materials. The research was conducted by qualitative research and the research method used was theory-based content analysis. In the material analysis I compared the chosen documents and sought similarities and differences relating to environmental education, education for sustainable living and child’s participation. Finally, I compared my study’s findings to my thesis’ theoretical frame of reference. The study indicated that the meanings of environmental education and education for sustainable living were different from each other. In environmental education learning environments and nature were emphasized while education for sustainable living concentrated on acting on nature’s behalf and global concerns. Kestävän kehityksen opas 2010 was published before the child’s participation was defined more precisely and still child’s participation emphasizes as a part of education for sustainable development very clearly. I came to the conclusion that education for sustainable development demands certain value-based thinking from the educator. There should be more common discussion related to values in sustainable development in early childhood education in order to create sustainable development as a community.
-
(2017)Nature provides children an intriguing environment for learning and playing and it can also help improve motor skill development and concentration (Fjørtoft, 2001; Wells, 2000). Childhood nature experiences have also been associates with the formation of a positive relationship with nature (Wells & Lekies, 2006). The aim of environmental education is to increase understanding of and appreciation for the environment. Evironmental education should follow the Head, Heart and Hands model which takes into accordance the holistic develompent of the child physically, emotionally and cognitively. The aim of the study is to find out how environmental education is described in the early education plans of daycare centres and how the location of the daycare center influences the environmental education given. The subject of the research was the description of environmental education as stated in the daycare centres’ early education plans. The research material consisted of the early education plans of 20 daycare centres in Helsinki. Half of the daycare centres were located in urban settings and the other half in close proximity to natural environment such as a forest. The study was qualitative and the material was analyzed by a deductive approach. The Head, Heart and Hands model worked as the theoretical framework for the analysis. All early education plans included mentions that could be placed in the Head and Hands categories. The Heart category came to hold fewer mentions, in some early education plans there were none. This might suggest that the faculty of the daycare centres find it difficult to place objectives that have to do with emotional development in environmental education or that they don’t find it significant. The environmental education parts of the early education plans of daycare centres located near nature were on average longer than those of the urban daycare centres. The so called forest daycare centres visited the forest more often than the urban daycare centres. In turn, the urban day care centres went on field trips to built environment and near bodies of water and also familiarized with traffic behavior more often. From the equality perspective the forest daycare centres should make more use of the built enviroment and the urban daycare centres of forests. The location of the daycare centres did not have an effect on sustainable development mentioned in the early education plans.
-
(2017)Meaning of this systematic literary research is determine how sustainable environmental education has been researched in Finnish early childhood education and preschool. And what are the most common form of activity in environmental education. For the first time, goals have been set In Finnish early childhood education curriculum which will go in effect in the fall of 2017. The goals of environmental education have been specified in three item which are based on Palmer`s theory. Second research question focuses on Palmer`s theory and how it seems to be the most common form in environmental education: Learning in environment, learning about the environment and action for the environment. This systematic literary research has been elaborate, focusing in 12 different researches which concentrated in Finnish early childhood education or preschool. Researches are from year 2004 to year 2015. Results has been analysing by theory based analysis. The second research question has been divided into three parts based on Palmer`s theory. This literally research has been focus on two doctoral theses, one interview research and nine master`s theses. This field of environmental education will need more research information. All of these researches utilized the three parts of Palmer`s tree model theory. Learning in environment on outdoor field trips, Learning from the environment by observing of natural phenomenons, vegetation and animals. For the environment realise recycling and collecting and sorting litter. All of these sectors support environmental accountability.
Now showing items 1-8 of 8