Browsing by Subject "avoin oppimisympäristö"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2020)Viime aikoina avoimet oppimisympäristöt ovat herättäneet paljon keskustelua. Keskustelu on aktiivista ja kantaaottavaa, ja kyse on tärkeästä aiheesta. Pitkäaikaistutkimukselle avoimien oppimisympäristöjen vaikutuksesta on myös kova tarve. Tässä kandidaatintutkielmassa ta- voitteena on tarkastella, kuvailla ja analysoida viime aikoina mediassa voimakkaasti esillä ollutta keskustelua uusien, avoimien oppimisympäristöjen ympärillä. Tärkeitä termejä tutkiel- massa ovat oppimisympäristö ja avoin oppimisympäristö. Tutkielman aineistoa analysoitiin diskurssianalyyttisesti. Diskurssianalyysin aineisto koostui 10:stä Helsingin Sanomissa syksyn 2019 ja kevään 2020 aikana julkaistusta kirjoituksesta, joista yksi oli toimittajan kirjoittama, ja loput 9 mielipidekirjoituksia. Analysoitavaa aineistoa kertyi yhteensä 26 sivua. Aineistosta löytyi kaksi päädiskurssia. Avoimiin oppimisympäristöihin kriittisesti suhtautuva diskurssi ja niitä puolustava diskurssi. Molemmat jakautuivat vielä useampaan aladiskurssiin. Vahvempi, kriittisesti suhtautuva diskurssi jakautui neljään aladiskurssiin: pysyvyys luo tur- vaa, muuttuvuus ei -diskurssiin, lasten etua vaativaan diskurssiin, haittojen diskurssiin ja päät- täjiä kyseenalaistavaan diskurssiin. Heikompi, puolustava diskurssi jakautui puolestaan kah- teen aladiskurssiin: vastuusta vetäytymisen diskurssiin ja hyötyjen diskurssiin. Koska keskus- telu on niin kriittisesti painottunutta, voidaan myös todeta, että tutkimusta avoimien oppimis- ympäristöjen vaikutuksista ja toimivuudesta tarvitaan lisää.
-
(2022)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tutkimuskirjallisuudessa avoimille oppimisympäristöille asetettuja tavoitteita suomalaisissa peruskouluissa vuonna 2016 käyttöön otetun peruskoulun opetussuunnitelman uudistuksen jälkeen. Tutkimuksen aihe on ajankohtainen, sillä avoimet oppimisympäristöt ovat alkaneet yleistyä viimeisten vuosikymmenten aikana huomattavasti niin Suomessa kuin muualla maailmassakin koulurakentamisessa. Samaan aikaan kuitenkin esimerkiksi median välittämä kuva avointa oppimistilasuunnittelua noudattavista koulusta on hyvinkin negatiivissävytteistä. Tämä muodosti tutkimustehtävälleni lähtökohdan; miksi näitä avoimia oppimisympäristöjä viedään peruskouluun - mitä niillä tavoitellaan? Entä miten näitä uudistustavoitteita taustoitetaan tutkimuskirjallisuudessa? Tutkimus on toteutettu integroivana kirjallisuuskatsauksena, ja sen aineisto koostuu vertaisarvioiduista ja viimeaikaisista avoimia oppimisympäristöjä ja uutta koulurakentamista koskevista tutkimuksista vuonna 2016 käyttöönotetun perusopetuksen opetussuunnitelman jälkeen. Integroiva kirjallisuuskatsaus valikoitui tutkimusaiheeni kannalta parhaaksi tutkimusmenetelmäksi, sillä siinä tutkimusaihetta pyritään kuvaamaan mahdollisimman monipuolisesti ja se sallii menetelmänä monipuolisemman lähdeaineiston käytön. Tutkimuksessa löydettiin 6 erilaista tavoitetta, joita tutkimuskirjallisuudessa avoimille oppimis-ympäristöille annettiin: oppiva yhteisö, kaikille sopiva oppimisympäristö, joustavat ryhmittelyt ja muuntojoustavuus, oppimaan innostaminen ja toiminnallisuus, tieto- ja viestintäteknologian käytön tukeminen sekä terveellisyys, turvallisuus ja hyvinvoinnin tukeminen. Nämä tavoitteet toimivat sekä toisiaan täydentävästi että tukevat nykyisen opetussuunnitelman laaja-alaisia tavoitteita sekä nykyistä oppimiskäsitystä. Olisi liioiteltua todeta, että avoimet oppimisympäristöt olisivat tutkimukseni perusteella tuhansien toiveiden tynnyreitä, mutta haasteita riittää vielä matkalle kohti toimivia toimintamalleja. Nyrkkisääntönä voidaan kuitenkin pitää, että tilat rakennetaan tukemaan toimintaa, ei toisinpäin.
-
(2017)Learning in school can be described with the term formal education meaning it is planned in advance and one of its primary goals is to increase conceptual knowledge. Informal learning instead refers to activities outside the formal education and it emphasises change in attitudes and the aspiration of interest towards the topics to-be-learned. The aim of this research is to describe informal learning, learning environments in general and especially science centres as out-of-school learning environments. In addition the purpose of this study is to find out whether there is any difference in how 6th graders view the studying of space related topics in two different learning environments: school and the science centre. The data used in this study was collected during a bigger research project in which 144 pupils from five different schools from the Helsinki Metropolitan Area visited a space travel themed exhibition Destination Mars and a planetarium show Journey to the Stars by the Heureka Science Centre. Several pre-tests were carried out prior to the visit and after several post-tests, but only one, a word-pair test was selected for this study. The test was constructed using the idea of semantical difference with opposite meaning words from which the pupils were asked to select which one better describes their idea of studying space related topics in school and in science centres. Four dimensions were constructed on the basis of the verbal expressions which together formed the view: clarity, importance, pleasantness and interactiviness. Background information was collected from the pupils’ 2013 mid-term grades in Finnish, mathematics, physics & chemistry and biology & geography. The data was analyzed with quantitative research methods. The data in this study showed no statistically meaningful differences in the pupils’ views regarding the studying of space related topics in school or in science centres. Gender nor school grades had no statistically meaningful connection to the views either.
Now showing items 1-3 of 3