Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "burnout"

Sort by: Order: Results:

  • Kaarto, Raisa (2016)
    Aims. The purpose of this study was to systematically analyse what we know about teachers’ compassion, self-compassion and compassion fatigue. My research question was What do we know about teachers’ compassion, self-compassion and compassion fatigue according to previous research? As a theoretical framework, I used previous research of compassion, self-compassion and compassion-fatigue from other fields of science such as psychology. In this systematic review my purpose was to explore how compassion, self-compassion and compassion fatigue affect teachers’ work. Methods. This research is based on systematic review. For the review, I analysed 14 high quality peer-reviewed academic articles, which are studies of teachers’ or teacher students’ compassion, self-compassion and compassion fatigue. Results and conclusions. In this systematic review, I found that teacher students are high in compassion. Compassion predicts well-being in schools’ workers and prevent teachers’ stress. Teachers’ compassion helped understand pupils and their challenges. Higher self-compassion level predicted better social emotional competence and more positive approach towards inclusion. School’s administration’s support, fellow teachers’ support and teamwork prevented compassion fatigue. I also found that keeping personal lives separate from work protected teachers from fatigue. This systematic review indicated that there is just small amount of research made on a chosen topic. It would be beneficial to make more research on teachers’ self-compassion and on how it works against stress and fatigue.
  • Koponen, Kalle (2020)
    Olen tehnyt kirjallisuuskatsauksen opettajien stressiä ja uupumusta käsitelleistä tutkimuksista. Tutkimukseni tehtävänä oli kuvata opettajan työssä esiintyviä keskeisiä stressiä ja uupumusta aiheuttavia tekijöitä sekä niiden vastaisia, lieventäviä tekijöitä. Olen tarkastellut opettajan työn sisäisiä, eli opettajista itsestään lähtöisin olevia, sekä ulkoisia, eli opettajien vaikutusvallan ulkopuolisia stressi- ja uupumustekijöitä. Pyrin myös selvittämään, liittyykö suomalaisten opettajien kokemaan stressiin ja uupumukseen jotain erityispiirteitä ja poikkeavatko ne ulkomaalaisten opettajien kokemuksista. Lisäksi tutkimuksen hypoteesina oli, että viimeisen vuosikymmenen aikana opettajien stressin ja uupumuksen kokemuksissa olisi nähtävissä joitakin yhteiskunnan-, teknologian- tai koulutusjärjestelmän kehityksen aiheuttamia muutoksia. Tämän vuoksi tarkastelin vain uudempia, ajankohtaisia tutkimustuloksia. Aineistoni keräsin systemaattisesti tarkan tiedonhaun ja sitä ohjanneen kriteeristön avulla. Systemaattiselle kirjallisuuskatsaukselle tyypillisesti, pyrin arvioimaan aineistoni laatua ja referoimaan siitä esiin nousseita tuloksia objektiivisesti. Laatimalla aineiston hakua varten tarkkarajaiset hakutermit ja -kriteerit, tutkimustulosten toistettavuus parani. Lopulta aineistoon valikoitui 10 opettajien stressiä ja uupumusta eri näkökulmista käsitellyttä tutkimusta. Aineistosta esiin nousseet tulokset olivat yhdenmukaisia. Ne osoittivat, että opettajien persoonallisuuden piirteet olivat yhteydessä heidän kokemaansa stressin ja uupumuksen määrään. Ulospäinsuuntautuneet ja seuralliset opettajat näyttivät kärsivän harvemmin liiallisesta stressistä tai uupumuksesta. Opettajan työn ulkoiset stressi- ja uupumustekijät olivat myös hyvin samankaltaisia riippumatta tutkimuksiin osallistuneiden opettajien maantieteellisestä sijainnista. Suomalaiset opettajat kertoivat siis samoista stressin aiheuttajista kuin esimerkiksi romanialaiset opettajat. Opettajan työn keskeisimmät ulkoiset stressin ja uupumuksen aiheuttajat olivat koulun hallinto ja koulutusjärjestelmälliset rakenteet, koulun ilmapiiri, oppilaat sekä vanhemmat. Teknologian kehitys ei näyttänyt lisäävän opettajan työn kuormitusta, mutta koulutusjärjestelmän muutokset olivat usein opettajien stressin aiheuttajana.