Browsing by Subject "dementia"

Tavoitteet. Afasia ja dementia, kaksi aikuisiän yleistä ja yhä yleistyvää kielelliskognitiivista häiriötä, aiheuttavat monimuotoisia haasteita osallistua sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon. Eläinavusteisen kuntoutuksen, jossa useimmin hyödynnetty eläin on koira, on havaittu muun muassa laskevan stressiä ja kohottavan vanhusten sosiaalisuutta sekä heidän välisten keskusteluidensa ajallista pituutta. Näiden tieteen jo toteamien hyötyjen vuoksi on aiheellista kartoittaa afasian ja dementian aiheuttamien vuorovaikutuspulmien eläinavusteisten, erityisesti koira-avusteisten, interventioiden piirteitä ja mahdollisuuksia. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia kuntoutusmenetelmiä afasiaa ja dementiaa sairastavien henkilöiden koira-avusteisissa interventioissa hyödynnetään sekä millaisia vaikutuksia kyseisillä menetelmillä on afasiaa tai dementiaa sairastavan kuntoutujan kommunikaatiokyvylle. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineiston artikkelit noudettiin Scopus- ja PubMed-tietokannoista helmikuussa 2023 hakulausekkeella (aphasia OR dementia) AND (”animal-assisted therapy") AND (speech OR communication OR engagement). Tutkimusaineistoon valikoitui viisi vuosina 1997–2020 julkaistua artikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Koira-avusteisissa interventioissa koiria hyödynnettiin motivaationa ja sosiaalisena tukena. Koiria integroitiin toiminnallisiin harjoituksiin. Aineiston dementiainterventioissa toteutettu toiminta oli heikommin kuntoutujien tavoitteiden ohjaamaa, kuin puheterapeuttien toteuttama afa-siakuntoutus. Vuorovaikutuksen määrä koira-avusteisissa tapaamisissa oli suurempi, kuin tavanomaisissa interventiotapaamisissa ja koirien läsnäololla oli erityisen selkeä yhteys sanattoman vuorovaikutuksen määrän lisääntymiseen. Afasiakuntoutujat kokivat koira-avusteisen kuntoutuksen motivoivana ja hyödyllisenä, mutta afasian vaikeusaste ei intervention aikana muuttunut. Koira-avusteinen puheterapiakuntoutus vaikuttaa kiinnostavalta mahdollisuudelta kommunikaatiointerventioiden toteuttamiseen afasiaa ja dementiaa sairastaville henkilöille, mutta tutkimusta kuntoutuksen vaikuttavuudesta tarvitaan.

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli koota yhteen tietoa erilaisista muistisairaiden henkilöiden ja heidän läheistensä välisen kommunikoinnin parantamiseen tähtäävistä menetelmistä. Tarkoituksena oli myös selvittää näiden menetelmien vaikutuksia erityisesti muistisairaiden henkilöiden kommunikointitaitoihin ja muistisairaiden henkilöiden tai heidän läheistensä elämänlaatuun. Aiempien tutkimusten pohjalta tiedetään, että kommunikoinnin ongelmilla on suuri vaikutus sekä muistisairaan henkilön että hänen läheistensä elämänlaatuun. Suuri osa aiemmasta tutkimuksesta on keskittynyt muistisairaiden henkilöiden ja hoitohenkilökunnan väliseen kommunikointiin. Tässä tutkimuksessa tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Millaisia menetelmiä on olemassa muistisairaan henkilön ja hänen läheisensä välisen kommunikoinnin parantamiseen? Onko jollakin näistä menetelmistä vaikutusta nimenomaan muistisairaan henkilön kommunikointiin? Onko jollakin näistä menetelmistä vaikutusta muistisairaan henkilön tai hänen läheisensä elämänlaatuun? Menetelmät. Tämän tutkimuksen menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineisto kerättiin seuraavista tietokannoista: MEDLINE (Proquest), ERIC (Proquest), Linguistics and Language Behaviour Abstracts LLBA (Proquest) ja Academic Search Complete (EBSCO). Haku tuotti 91 tulosta, joista lopulliseen aineistoon valittiin 8 artikkelia. Aineistoon ei otettu mukaan sellaisia tutkimuksia, joissa tutkitaan muistisairaiden henkilöiden ja hoitohenkilökunnan välisen kommunikoinnin parantamiseen tähtääviä menetelmiä. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistossa mukana olevat menetelmät olivat sisällöiltään ja lähtökohdiltaan vaihtelevia. Yhteistä oli teoriatiedon ja käytännön harjoittelun yhdistäminen. Kahdella menetelmällä todettiin olevan positiivinen vaikutus muistisairaan henkilön elämänlaatuun, mutta läheisten tilanteessa ei minkään menetelmän osalta havaittu muutoksia. Neljässä tutkimuksessa havaittiin muutoksia muistisairaan henkilön kommunikointitaidoissa. Parhaimman menetelmän kehittämiseksi ja menetelmien vaikuttavuuden osoittamiseksi tarvitaan vielä lisää tutkimusta. Menetelmien toimivuutta tulee myös testata eri kielillä ja eri kulttuureissa.

Tavoitteet. Muistisairaudet ovat kasvava kansanterveydellinen ongelma. Keskeinen oire muistisairauksissa on kielen ja kommunikaation heikkeneminen, mikä johtaa elämänlaadun heikkenemiseen. Tämän integroivan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on selvittää millaisia ryhmämuotoisia menetelmiä käytetään muistisairaiden kielellisten- ja kommunikatiivisten kykyjen kohentamiseen, ja mitä niiden vaikuttavuudesta voidaan todeta. Lisäksi katsauksessa tarkastellaan menetelmien vaikutusta elämänlaatuun. Menetelmät. Tutkimuskysymyksiin pyrittiin vastaamaan integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Hakusanat hahmottuivat taustateoriaan perehtyessä ja hakulausekkeet neljään eri tietokantaan pyrittiin muotoilemaan mahdollisimman samankaltaisiksi. Aineistoon pyrittiin poimimaan kattavasti eri interventiomenetelmiä käsitteleviä alkuperäistutkimuksia inkluusiokriteerien puitteissa. Aineistoon päätyi seitsemän artikkelia, jotka analysoitiin tutkimuskysymysten valossa. Lisäksi pyrittiin koostamaan tietoa aineiston metodologisesta laadusta. Aineistosta pyrittiin luomaan synteesi, josta voitiin johtaa johtopäätöksiä sekä havaituista tiedollisista aukoista herääviä jatkokysymyksiä Tulokset ja johtopäätökset. Kielellisten kykyjen arviot olivat pääasiassa kognitiivisten testien osia, eikä kaikissa tutkimuksissa raportoitu osatestien tuloksia. Kognitiiviset kyvyt kohenivat viidessä niitä mittaavassa tutkimuksessa. Raportit kielellisten taitojen kohenemisesta koskivat vain joitain kielen osa-alueita, vaihdellen käytettyjen arviointimenetelmien mukaan. Kommunikointikyky parani merkitsevästi kahdessa kolmesta tutkimuksesta ja yhdessä tutkimuksessa nonverbaalisen kommunikaation todettiin kohentuneen. Kahdessa tutkimuksesta todettiin elämänlaadun parantumista, minkä lisäksi yhdessä tutkimuksessa elämänlaatu koheni vasta intervention ja seuranta-arvioinnin välillä. Kolmessa tutkimuksessa muutosta elämänlaadussa ei havaittu. Ryhmäinterventioilla voidaan kohentaa muistisairaiden kognitiivisia taitoja, mutta tarkemmin kielellisten kykyjen osalta ei voida sanoa mitään varmaa. Interventioiden vaikutuksesta kommunikaatiokykyyn saatiin aineistosta positiivisia viitteitä. Aineisto antaa viitteitä siitä, että ryhmämuotoiset menetelmät saattavat kohentaa muistisairaiden ihmisten elämänlaatua.