Browsing by Subject "draama"

Goal. In August 2016 the new national curriculum in Finland was set, where drama as a teaching method was emphasized. Therefore, I was inquisitive of what it takes from teacher to teach drama. Using drama as a teaching method can scare teachers or to become shallow, if they don’t know what they are expected. In this research the purpose is to describe different roles the drama teacher needs to handle to provide high-quality drama teaching. Method. In this research was utilized narrative literature review as a method. The material consisted three books of drama education from three great drama education researcher and developer; Hannu Heikkinen, Tapio Toivanen and Jonathan Neelands. Skills and knowledge that were found from the material was themed and codified into eight different roles which were described as general summary. Results and conclusion. The outcome is that drama teacher has to manage eight different roles, manager, educator, learning producer, organizer, community builder, specialist, artist and questioner. As a manager were emphasized the skills of group managing, as an educator teacher’s role in an education institute and as an organizer how the lesson was organized. As a learning producer teacher activated pupils and guided them to study and to learn in the world of drama. As a community builder teacher built safe and supportive learning atmosphere among group. As a specialist teacher could develop himself and justify his actions as a drama teacher. As an artist teacher was required to use his imagination and to have the courage to act in roles. As a questioner teacher improved pupils thinking by asking questions from them. When teacher knows, what drama requires, it becomes easier to start using it as a teaching method. In my opinion there is much similarities between roles of drama teaching and what is required from class teacher. When teacher knows all the dimensions of his work, he can improve his teaching also on other lessons outside drama classes.

Tämän laadullisen tutkielman tarkoitus on tutkia draamakasvatuksen merkitystä lasten kokonaiskehitykseen ja tunnetaitoihin varhaiskasvatuksessa. Lisäksi nostan esille draaman monivaltaiset keinot, sekä vaikutukset lasten kaveri-tunnetaitoihin. Miten draamakasvatuksen avulla voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja eriarvoisuutta, sekä kuinka kaikilla lapsilla on mahdollisuudet olla osallisena draamakasvatuksessa. Miten varhaiskasvattajan rooli on merkityksellinen taidekasvatukseen kannustajana ja sen mahdollistajana. Tutkimuskysymykseni ovat: Miten lapsen kehittyvää itsetuntoa voidaan tukea varhaiskasvatuksen draaman keinoilla? Millaisia draaman keinoja voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksessa syrjäytymisen ja eriarvoisuuden ehkäisemiseksi? Millaisena varhaiskasvattajat näkevät oman roolinsa varhaiskasvatuksessa? Tavoitteeni on herättää varhaiskasvattajat näkemään oman roolinsa merkityksen draamakasvatuksen toteuttajana ja havaitsemaan omaa toimintaansa varhaiskasvatussuunnitelmaan nojaten. Lähdeaineistoni nosti esille, miten lasten kehittyvää itsetuntoa voidaan tukea varhaiskasvatuksessa draamakasvatuksen avulla moninaisin keinoin, ja miten kokonaisvaltaista se on. Syrjäytymistä ja eriarvoisuutta voidaan ehkäistä taidekasvatuksen avulla, koska se mahdollistaa kaikkien osallisuuden toimintaan. Aikuisen rooli on olla innostaja ja hänen on ymmärrettävä draamakasvatuksen kokonaisvaltainen vaikutus lapsen kehitykseen. Menetelmät: Tämän tutkielman toteutin laadullisesti käyttäen sekä aineistoa, että teoriaohjaavaa sisällön-analyysia. Aineistoa löysin Google Scholarin avulla, sekä lukemalla kirjallisuutta. Tulokset nostivat esille miten moninaista ja kokonaisvaltaista draamakasvatus on ja kuinka sillä voidaan vaikuttaa lapsen kaveri-tunnetaitoihin ja omaan identiteettiin. Lisäksi draama-kasvatus vahvistaa lapsiryhmää ja lisää myös empatiakykyä toisia lapsia kohtaan. Draama-kasvatukseen voidaan yhdistää musiikkia, kuvataidetta, liikettä, ja se on usein leikin kautta syntyvää ja spontaania toimintaa jossa aikuisen rooli on suuressa osassa. Lapset oppivat myös ongelmienratkaisutaitoja, sekä rohkeutta ilmaista itseään ja tunteitaan vaikeidenkin asioiden keskellä. Draamakasvatuksessa sensitiivisyyden merkitys on tärkeää ja sillä on tar-koitus olla lapselle voimaannuttava ja lapsilähtöinen ilmapiiri. Syrjäytymiseen ja eriarvoisuuteen vaikuttavat varhaiskasvattajan oma tietoisuus miten syrjäytymistä voidaan ehkäistä draamakasvatuksen keinoilla ja, kuinka kaikilla on oikeus osallistua ja tuntea itsensä tärkeäksi. Aikuisten rooli on merkittävää olla kannustajana innostavana ja draamatuokioiden mahdollistaja. Draamakasvatus on sosiokulttuurista oppimista, jossa korostuu kokemuksellinen ja yhteisöllinen rooli. Pohdinnassa Nostin esille draamakasvatuksen merkityksen varhaiskasvatuksessa ja miten olisi hyvä tehdä tutkimuksia erityislasten osallisuudesta draamakasvatuksessa ja mikä vaikutus sillä voi olla lasten kehitykseen?

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä draamakasvatuksen kehollisesta luonteesta sekä pyrkiä selvittämään, millä tavoin keholliset kokemukset draamakasvatuksessa voivat tukea myönteisen kehonkuvan rakentumista. Tutkimusongelmani muotoutui opintojeni myötä kasvaneesta kiinnostuksesta draamakasvatuksen ja kehollisen oppimisen mahdollisuuksiin. Aikaisempien tutkimusten mukaan draamakasvatuksen on nähty vaikuttavan edistävästi esimerkiksi itseluottamukseen ja itsetuntemukseen sekä vahvistavan tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Toteutin tutkielman systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Kokosin tutkimusaineiston EBSCOhost-tietokannasta hyödyntäen erilaisia sisäänotto- ja poissulkukriteereitä. Aineistoksi suodattui kahdeksan (8) vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, jotka ovat julkaistu vuosien 2013–2020 välillä. Analysoin aineistoa teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin, jolloin tutkielman teoreettinen tausta loi pohjaa analyysille. Tarkastelin tutkimustuloksia viidessä kategoriassa: draamakasvatus tilana kehollisille kokemuksille, turvallinen ja salliva oppimisympäristö, kokemusoppiminen, vuorovaikutteinen työskentely sekä kokonaisvaltainen itseilmaisu. Tulosten perusteella draamakasvatus, kokemuksellisen oppimisen alustana, voi parhaimmillaan tarjota myönteistä kehonkuvaa tukevan turvallisen ja sallivan oppimisympäristön, jossa kokonaisvaltaisen itseilmaisun ja toiminnan jälkeisen reflektion kautta voidaan syventyä itsetutkiskeluun omana itsenään tai roolityöskentelyn kautta. Kehon aktiivinen ja moninainen ilmentäminen voi tulosten mukaan mahdollistaa väylän tutustua omaan kehoon, sen rajoihin ja mahdollisuuksiin, sekä harjoittaa kehotietoisuutta. Luottamuksellisen ja arvostavan ilmapiirin nähtiin vaikuttavan kokemuksiin kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta, ja erilaisten kontaktiharjoitteiden myötä draamatoimintaan osallistuneille mahdollistui myönteisiä kehollisia vuorovaikutustilanteita.