Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "fibromyalgia"

Sort by: Order: Results:

  • Paljakka, Iiris (2023)
    Tausta ja tavoitteet: Fibromyalgia on yleinen kroonisen kivun oireyhtymä, johon sisältyy tuki- ja liikuntaelimistön kivun lisäksi monimuotoista psykososiaalista oireilua. Fibromyalgiaa pidetään kiistanalaisena ja epämääräisenä sairautena, jonka tunnistaminen ja diagnosointi on hankalaa biomarkkereiden puutteen vuoksi. Fibromyalgian oireet ovat ulkopuolisille ihmisille näkymättömiä, ja potilaat kokevat sosiaaliselta ympäristöltään usein sairauteensa liittyviä negatiivisia reaktioita kuten epäuskoa, moittimista ja vähättelyä. Tätä ilmiötä kutsutaan invalidaatioksi. Invalidaatio on aiemman tutkimuskirjallisuuden perusteella hyvin yleinen kokemus fibromyalgiapotilaiden keskuudessa. Tutkimuskirjallisuudessa on myös todettu, että negatiiviset sosiaaliset kokemukset ovat yhteydessä fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen. Kandidaatintutkielman tavoitteena oli tutkia invalidaation mahdollisia yhteyksiä fibromyalgiapotilaiden kokonaishyvinvointiin biopsykososiaalisesta perspektiivistä. Menetelmät: Kandidaatintutkielman tiedonhaku suoritettiin hakemalla kirjallisuutta PubMedistä ja Google Scholarista seuraavilla hakusanoilla: ”fibromyalgia”, ”fibromyalgia symptoms”, ”chronic pain”, ”invisible illness”, ”invalidation”, ”social pain”, ”social support”, ”stigmatization”, ”physical health”, ”mental health” ja ”loneliness”. Katsaukseen valittiin spesifisti invalidaatioon perehtyviä artikkeleita sekä lisäarvon tuomiseksi myös invalidaatiolle osin päällekkäisiä ilmiöitä, kuten stigmatisointia, tutkivia artikkeleita. Tulokset ja johtopäätökset: Invalidaatiolla todettiin olevan korrelaatioita fibromyalgiapotilaiden fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Tämä piti paikkansa varsinkin toisen invalidaatiosta eritellyn faktorin, ’väheksynnän’, kohdalla. Myös invalidaation aiheuttajalla oli merkitystä, ja invalidaatio oli yleisempää ja sen seuraukset olivat suuremmat, kun sen lähde oli potilaiden läheiset tai terveydenhuollon ammattilaiset. Ymmärrys invalidaatiosta on tärkeää erityisesti näille edellä mainituille tahoille. Tietoa invalidaatiosta voidaan soveltaa monilla tasoilla toteutettaviin interventioihin, kuten ammattilaisten tietoisuuden lisäämiseen, potilaiden läheisille annettavaan potilasopetukseen sekä potilaan resilienssin vahvistamista tavoitteleviin psykologisiin hoitomuotoihin. Lisätutkimus aiheesta on erittäin tarpeellista hyvän ja tasavertaisen hoidon takaamiseksi fibromyalgiapotilaille.
  • Laakkonen, Jenna (2021)
    Tavoitteet. Toiminnalliset häiriöt ovat puutteellisesti ymmärrettyjä yksilön toimintakykyä sekä elämänlaatua heikentäviä oireita ja oireyhtymiä, joiden diagnosointi ja hoito on koettu haasteelliseksi. Toiminnallisia häiriöitä ja niiden kehittymistä selittävä kognitiivis-behavioraalinen malli olettaa kaikkien toiminnallisten häiriöiden etiologiassa olevan yhteisiä piirteitä, mutta todisteet mallin tueksi ovat muodostuneet pääasiassa muutaman spesifin diagnoosin pohjalta. Toiminnallisten häiriöiden hoidon kannalta eniten todisteita vaikuttavuudesta on ollut kognitiivisella käyttäytymisterapialla, jossa hoito kohdistetaan muokattavissa oleviin oireita ylläpitäviin tekijöihin. Tieto näistä oireita ylläpitävistä avaintekijöitä on vielä puutteellista. Tässä katsauksessa tarkastellaan mitä kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä on käytetty toiminnallisiin häiriöihin kuuluvan fibromyalgian hoidossa ja millaisia hyötyjä näillä menetelmillä on hoidossa saavutettu. Menetelmät. Kirjallisuus haettiin Scopus-tietokannasta seuraavalla hakulausekkeella: fibromyalgia AND ("cognitive behaviour* therapy" OR behavio*). Haku rajattiin englanninkielisiin artikkeleihin, jotka on julkaistu vuonna 2010 tai sen jälkeen, jolloin saatiin 73 hakutulosta. Hakutulokset rajattiin lopulta kuuteen artikkeliin, jotka täyttivät kaikki vaaditut valikoitumiskriteerit. Tulokset ja johtopäätökset. Fibromyalgian hoidossa on käytetty kognitiivista käyttäytymisterapiaa, jonka fokus on ollut stressin hallinnassa, kivun katastrofoinnissa, kivussa tai uneen liittyvissä häiriöissä. Kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan osallistuneilla fibromyalgiapotilailla havaittiin positiivisia muutoksia useissa fibromyalgian kliinisissä piirteissä kuten unenlaadussa, toimintakyvyssä, stressissä, minäpystyvyydessä sekä tarkkaavaisuudessa. Havaitut hyödyt vaihtelivat kognitiivisen käyttäytymisterapian fokuksen mukaan, minkä lisäksi ahdistuneisuuden, masentuneisuuden ja kivun katastrofoinnin suhteen tulokset olivat osittain myös ristiriitaisia. Kognitiivisella käyttäytymisterapialla on paikkansa osana sekä fibromyalgian, että laajemmin toiminnallisten häiriöiden hoitoa. Jatkossa tarvitaan myös uutta tietoa avaintekijöistä, joihin hoito tulisi kohdistaa. Tutkimustiedon avulla voidaan suunnitella mahdollisimman vaikuttavia hoitoja monitekijäiselle ja hankalasti ymmärrettävälle oireilulle.