Browsing by Subject "fyysinen aktiivisuus"

The physical activity of children has a significant meaning impact in the holistic and safe growth, develop-ment, and learning of children. The natural way for children under the age of three to release energy and emotions is through exercise. Exercise is play for children during which they can intuitively get to know, try out, and get to know their bodies and senses. According to national exercise guidelines, children should exercise three hours a day each day to acquire the many benefits of exercise. The recommendation for the physical activity of children is compiled of many forms of exercise: from light exercise and brisk outdoor activ-ities to very fast-paced physical activity. According to prior studies, children in daycare are inactive, or not in movement, for the majority of the day, and thus do not meet the given exercise goals. Research also shows that boys exercise and are active more than girls. The aim of this research is to investigate the amount of physical activity in children under the age of three in a daycare center that has a special emphasis on exercise, and then to compare the findings to the new na-tional exercise guidelines. The research also investigates the role of gender; do differences exist in the amount of exercise for boys and girls in the daycare center? The research departs from three research questions: (1) Do children under the age for three exercise according to the exercise guidelines? (2) What forms of exercise does the exercise take (low, intermediate or high levels?) (3) What connection does gen-der have to the exercise of children under the age of three in daycare? The research was realized qualitatively through examining the level of activity and strain of children under the age of three during a regular daycare day, and whether or not the amount of exercise was compatible with the new exercise guidelines for physical activity. The research was carried out in a daycare center that has a special emphasis exercise. The daycare center consists of three different units: Hippaheikki, Myrsky-luoto and Kajuutta. The research group was made up of fifteen children under the age of three: six girls and nine boys. Physical activity was measured through the University of Helsinki Polar Gofit activity meter over the course of six daycare days (6h/day). The analysis consisted of both a quantifying and thematic approach. under the age of three. The physical activity of the children was displayed through very typical means: the day was full of momentary shifts in tempo. During the course of six hours, the children exercised an hour. Boys exercised more than girls. The day care day for children under the age of three consists mostly of basic care. The time of analysis (6h) included two meals and a naptime in addition to several moments of getting dressed and using the bathroom. The time taken up by basic care partially explains the low levels of physical activity for children under the age of three. The physical activity of the children was displayed through very typical means: the day was full of momentary shifts in tempo.

Tavoitteet. Tutkimuksista on noussut esiin tuloksia siitä, että lasten ja nuorten liikkumissuositukset eivät täysin toteudu. Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena tutkia tarkemmin sitä, miten WHO:n määrittelemät liikkumissuositukset toteutuvat suomalaisilla alakoululaisilla lapsilla. Liikunnallisen elämäntavan syntymiseen vaaditaan sisäistä motivaatiota, minkä vuoksi tässä tutkimuksessa selvitetään itsemääräämisteorian avulla koulujen keinoja lisätä fyysistä aktiivisuutta liikuntatunneilla. Tutkimuksen tavoitteena on myös tutkia koulupäivän liikunnallistamisen keinoja. Menetelmät. Tutkimus on toteutettu kuvailevana narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa etsittiin tutkimusmenetelmälle tyypillisesti elektronisista tietokannoista avainsanojen avulla. Tutkimuksessa painottui muutama keskeinen lähde, joita vahvistettiin muilla lähteillä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa havaittiin, että alle 40 prosentilla alakoululaisista lapsista 60 minuutin liikkumissuositukset toteutuvat. Selvisi, että pojilla suositukset toteutuvat useammin kuin tytöillä ja, että liikkuminen vähenee iän myötä. Havaittiin, että vähän liikkuvien määrä oli kasvanut ja paikallaan olon määrä lisääntynyt verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin. Fyysistä aktiivisuutta liikuntatunneilla voidaan lisätä keskittymällä työtapojen valintaan, vuorovaikutukseen ja palautteenantoon sekä pedagogisiin valintoihin. Koulupäivän liikunnallistamisen keinoista tutkimuksessa nousi esiin välituntiliikunta sekä oppituntien toiminnallistaminen.

Tutkimuksessa on tarkasteltu, mitkä tekijät lisäävät fyysistä aktiivisuutta varhaiskasvatuksessa ja millaisia mahdollisuuksia ulkoympäristö ja -toiminta tarjoavat fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen. Fyysisen aktiivisuuden tutkimus varhaiskasvatuskontekstissa on ollut vähäistä, joten tässä tutkimuksessa kootaan yhteen tutkimusten tuloksia, jotka sijoittuvat varhaiskasvatukseen. Tutkimuksessa osoitetaan, miten monilla tekijöillä on yhteyttä lasten aktiivisuuden lisäämiseen. Aineisto koostuu systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta, jossa on analysoitu ja luotu kokonaiskuvaa seitsemästä fyysistä aktiivisuutta ja ulkoympäristöä käsittelevästä artikkelista. Analyysimenetelmänä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, jonka perusteella muodostui viisi pääluokkaa. Monipuolisen toiminnan merkityksellisyys lapsen aktivoinnissa -luokan tulokset osoittavat, että aktiivisuus pitäisi mahdollistaa lapselle huomioimalla toiminnallisuus ja monipuolisuus pitkin päivää. Opettajajohtoisen ohjatun fyysisen aktiivisuuden sekä vapaan leikin tasapaino on aktiivisuuden lisäämisen kannalta olennaisessa roolissa. Päivärytmin rakenteella lasta aktivoiva vaikutus -tulokset osoittavat, että tarkoituksenmukaisella suunnittelulla on yhteyttä lapsen fyysiseen aktiivisuuteen. Kun aikatauluun saadaan sovitettua riittävästi säännöllistä ulkoilua muun toiminnan ohelle, se lisää lasten mahdollisuuksia aktiivisuuteen. Ryhmien vuorottelu eri tiloissa lisää korkeaa aktiivisuutta, kun jokaisella lapsella on riittävästi tilaa liikkua. Ympäristön tarjoamat mahdollisuudet lisäämässä fyysistä aktiivisuutta -luokassa koetaan, että ympäristön tulisi rohkaista lasta liikkumaan ja aktivoitumaan, ja sen laadulla on merkitystä lapsen aktiivisuuteen. Jotta ympäristö tavoittaa lapset, sen on sovittava lasten kulttuuriin ja kannustettava liikkumaan. Kasvattajan osaaminen varhaisen fyysisen aktiivisuuden edellytyksenä -luokan tulokset osoittavat, että kasvattajien tietoisuuden lisääminen lasten motivoinnista, aktivoinnista ja liikkumisesta mahdollistaa korkeamman fyysisen aktiivisuuden. Aikuisjohtoisuuden on oltava läsnä, jotta lapset saadaan liikkeelle ja heidän fyysisen aktiivisuutensa suositukset toteutetuksi. Ulkoilun monet hyödyt lapsen aktivoinnissa -luokan tulokset osoittavat, että ulkoilulla on tärkeä rooli lapsen arjessa ja sen toteuttaminen eri ympäristöissä mahdollistaa monipuolista fyysistä aktiivisuutta eri tavoin kuin sisätilat. Luonnossa liikkuminen aktivoi lasta ja haastaa käyttämään luovuutta.

Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia fyysisen aktiivisuuden ja kognitiivisten taitojen välistä yhteyttä alle 7-vuotiailla lapsilla. Tutkimustehtävänä oli tarkastella sitä, millä tavalla fyysinen aktiivisuus vaikuttaa alle 7-vuotiaan lapsen kognitiivisiin taitoihin ja mikä näiden välinen yhteys on. Lisäksi tutkimuksessa keskityttiin varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksiin, sen vaikutuksiin ja sitä lisääviin tekijöihin varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, miten fyysinen aktiivisuus huomioidaan varhaiskasvatusta ohjaavassa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kognitiivisten taitojen osalta käsitellään tarkkaavaisuutta, muistia, oppimista, kielellisiä toimintoja sekä toiminnanohjausta. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineiston muodostavat kymmenen fyysistä aktiivisuutta ja kognitiivisia taitoja käsittelevää vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Katsauksessa käsitellyt tutkimusartikkelit on julkaistu tieteellisissä aikakauslehdissä aikavälillä 2011–2020 ja ne on haettu elektronisista tietokannoista. Tulokset ja johtopäätökset. Alle 7-vuotiaan lapsen fyysisellä aktiivisuudella ja kognitiivisella kehityksellä oli pääosin merkittävä yhteys. Kevyellä fyysisellä aktiivisuudella ei ollut yhtä vahvaa yhteyttä kognitiivisiin taitoihin tai yhteyttä ei havaittu lainkaan. Fyysinen aktiivisuus ei kehitä ainoastaan kognitiivisia taitoja, vaan se edistää lisäksi fyysistä ja psykososiaalista terveyttä. Tulosten pohjalta fyysisen aktiivisuuden yhdistämisellä varhaiskasvatuksen ohjattuun ja vapaamuotoiseen toimintaan sekä riittävällä fyysisen aktiivisuuden määrän ylläpitämisellä on positiivisia vaikutuksia lasten kognitiivisille taidoille.

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli koota yhteen ja tiivistää olemassa olevaa kotimaista tutkimusta fyysisen aktiivisuuden toteutumisesta suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen tekemisen taustalla oli teoreettinen tieto fyysisestä aktiivisuudesta ja varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksista. Tutkimuksessa kuvataan fyysisen aktiivisuuden eri ilmenemismuotoja, fyysisen aktiivisuuden parissa käytettävää aikaa sekä tutkitaan toteutuvatko fyysisen aktiivisuuden suositukset suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Sillä pyritään laajaan kuvaukseen tutkittavasta ilmiöstä. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui viisi tutkimusta, jotka ovat toteutettu Suomessa sekä käsittelevät suomalaisessa varhaiskasvatuksessa toteutuvaa fyysistä aktiivisuutta. Tutkimukseen valittu aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen analysoinnissa oli myös aineistolähtöisen sisällönanalyysin näkökulmia. Tämän tutkimuksen kohdalla se tarkoitti sitä, että teoreettinen ymmärrys fyysisestä aktiivisuudesta ilmiönä ohjasi aineistosta tehtäviä havaintoja. Tulokset ja johtopäätökset. Fyysinen aktiivisuus voidaan jakaa kolmeen eri intensiteetin tasoon: kevyeen, reippaaseen ja erittäin vauhdikkaaseen fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimuksissa selvisi, että varhaiskasvatuksessa lapset viettävät eniten aikaa kevyen fyysisen aktiivisuuden toiminnoissa. Tutkimusten mukaan lasten fyysinen aktiivisuus toteutuu ensisijaisesti fyysisesti aktiivisen leikin kautta. Leikki oli yksi tehokkaimmista tavoista nostaa fyysistä aktiivisuutta. Ulkoillessa lasten fyysinen aktiivisuus oli korkeimmillaan, ja ulkoillessa fyysiseen aktiivisuuteen käytetty aika oli suurin. Ohjatun toiminnan aikana lasten fyysinen aktiivisuus oli tutkimusten mukaan vähäistä. Kun tutkimusaineistojen tutkimustuloksia fyysisen aktiivisuuden määrästä vertailtiin varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksiin, voidaan todeta, että ainakin näiden tutkimuksiin osallistuneiden päiväkotien kohdalla suositusten mukainen määrä fyysistä aktiivisuutta täyttyy varhaiskasvatuspäivän aikana.

Tavoitteet: Stressi eli allostaattinen kuormitus on osa jokapäiväistä elämää, mutta pitkittyessään se voi vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi kortisolitasoihin, neuroplastisuuteen ja kognitiivisiin toimintoihin. Ihmiset reagoivat tähän kuormitukseen joko terveyttä edistävillä tai sitä heikentävillä tavoilla. Tutkielman päämääränä on selvittää, miten liikunta vaikuttaa stressin aiheuttamiin muutoksiin, erityisesti kortisolitasoissa, neuroplastisuudessa ja kognitiivisissa toiminnoissa, ja samalla lisätä ymmärrystä siitä, miten omilla valinnoillaan voi vaikuttaa stressin fysiologisiin seurauksiin ja aivojen toimintaan. Menetelmät: Tutkimusaineistoa haettiin PubMed-tietokannasta hakusanoilla ”allostatic load”, ”neuroplasticity”, ”exercise” ja ”stress”, ja tutkimuksen lähteitä etsittiin myös löytyneiden tutkimusten viiteluetteloista. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkielman perusteella voi sanoa liikunnalla, varsinkin kävelyllä ja joogalla, olevan positiivisia vaikutuksia kortisolitasoihin, neuroplastisuuteen ja kognitiivisiin toimintoihin. Toisaalta vääränlainen ympäristö tai liian kovalla intensiteetillä suoritettu liikuntaharjoitus saattaa nostaa kortisolitasoja ja heikentää kognitiivisia toimintoja. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tutkimuksia siitä, mikä on liian intensiivisen liikunnan määritelmä ja miten eri liikuntalajit vertautuvat keskenään positiivisten vaikutusten osalta.

Objectives; The aim of this Bachelor’s thesis was to compile information on the association between physical activity and academic performance in primary school children from previous studies. The connection between physical activity and academic performance has attracted a great deal of interest and has been studied extensively. Previous studies have found a positive association between physical activity and academic performance. However, the results have been contradictory and the ositive link between physical activity and academic performance has not been found in all of the studies. The purpose of this study was to answer the following research questions 1) Is there a connection between physical activity and academic performance? 2) What kind of physical activity supports academic performance? Methods: Bachelor thesis was executed as a systematic literature review. The research material consisted of nine articles that studied the connection between physical activity and academic performance in primary school children. The material was collected in three differ-ent literature searches from library of the University of Helsinki’s Helka database. The stud-ies were grouped into longitudinal and cross-sectional studies, to studies that examine phys-ical fitness, motor skills, physical activity during school hours and during leisure time. Ana-lyze was carried out as a content analysis. I emphasized main findings by highlighting them in the text and created a table to illustrate most important findings according to the research questions. The results formed in relation with the research questions through the analysis. Results and Conclusions: The majority of studies showed that there is a positive association between physical activity and academic achievement. These results showed that especially good physical fitness and short physically active breaks during school day support learning outcomes. For further research, we would be interested to investigate whether the effects of physical activity are as positive for children of high school age as for primary school children.

Lasten liikkumissuositukset toteutuvat verrattain heikosti niin kansainvälisellä tasolla kuin Suomessakin. Lapsella on luontainen taipumus tutkia ja liikkua, mutta tarjotaanko nyky-yhteiskunnassa tarpeeksi siihen sopivia ympäristöjä ja mahdollisuuksia? Ulkona opettaminen on viime vuosien aikana ottanut jalansijaa suomalaisen kasvatuksen kentällä, ja myös opetussuunnitelmassa kannustetaan monipuolisten oppimisympäristöjen käyttöön. Tutkielmassa luodaan yleiskuvaa ulkona opettamisesta oppiaineiden, ympäristöjen ja opettajien kokemusten osalta. Lisäksi selvitetään ulkona oppimisen potentiaalia lasten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka avulla valittua aihetta pystyttiin kuvaamaan laajasti, sen ominaisuuksia luokitellen. Aineiston hakuun käytettiin ERIC-, Taylor & Francis Online-, MDPI-, Helka- ja Frontiers in Psychology -tietokantoja sekä Google Scholarin hakukonetta. Tutkimusaineistoksi valikoitui 16 tutkimusartikkelia tai -raporttia, yksi pro gradu -tutkielma ja yksi lisensiaatintutkimus. Kotimaista tutkimusta aiheesta löytyi verrattain vähän, joten tutkimusaineisto koostui lähinnä englanninkielisistä kansainvälisistä lähteistä. Opettajien kokemukset ja näkemykset ulkona opettamisesta olivat keskenään hyvin samankaltaisia. Oppilaiden innokkuus, kokemalla ja tekemällä oppiminen, moniaistisuus, hyvinvointi, opettaja-oppilas -yhteyden vahvistuminen ja stressin lievittyminen olivat opettajien mainitsemia ulko-opetuksen hyötyjä. Sen sijaan epävarmuus, kokemattomuus, ajan puute, opetussuunnitelman tavoitteet, suuret luokkakoot, turvallisuusriskit, taloudelliset resurssit ja sääolosuhteet koettiin opettajien mukaan ulkona opettamisen haasteina. Ulkona opetettiin useita eri oppiaineita ja käytettiin monipuolisesti erilaisia ympäristöjä. Ulkona oppiminen vaikutti myös positiivisesti oppilaiden fyysiseen aktiivisuuteen koulupäivän aikana. Ulkona oppiessaan oppilaat ottivat enemmän askeleita ja viettivät vähemmän aikaa paikoillaan. Ulkona opettamiseen liittyvät täydennyskoulutukset ja opettajien välinen yhteistyö voivat ratkaista epävarmuuden kokemukset ja asiantuntemuksen puutteen, joita ulko-opetukseen liitetään. Koulujen ja vanhempien myönteiset asenteet sekä taloudellisten resurssien turvaaminen tukevat ulos lähtemistä ja siellä opettamista.

Physical activity is beneficial for health and it has an important role in preventing several diseases. However, physical activity may in some cases become an addiction and cause physical, psychological and social harm to an individual. The purpose of this literature review was to consider individual and psychosocial factors that associate with exercise dependence, and possible causes and mechanisms of exercise dependence. Regarding temperament and personality traits, high extraversion, neuroticism, harm avoidance and persistence, and low self-directedness and cooperativeness are positively associated with exercise dependence. The results concerning neuroticism are not, however, perfectly consistent. Also different combinations of traits and behavioral dispositions such as perfectionism and narcissism are related to exercise dependence. Strong exercise identity and beliefs of physical inactivity’s harmfulness are also associated with exercise dependence. Regarding psychosocial factors, specific anxiety factors such as health anxiety and anxiety over one’s physical appearance, as well as eating disorder are associated with exercise dependence. Individual and psychosocial factors may be associated with exercise dependence through a variety of mechanisms. Exercise can help in managing stress, or it may fulfill a person’s needs for excitement, activity and competition. Perfectionistic traits may be associated with exercise dependence through accomplishments gained through exercise. In future research, it would be useful to focus on developing congruent definition for exercise dependence in order to improve the measurability of the phenomenon. It would be important to perform the studies within different populations, such as among people who practice different sports. Also experimental and longitudinal studies are needed. Identifying individual and psychosocial factors that contribute to the development of exercise dependence may help in recognizing and intervening in the problem. For instance, recognition of factors that affect exercise dependence may help in preventing overstraining conditions and injury progression to chronicity. Identifying factors that contribute to exercise dependence may also assist in preventing psychological and social problems, such as family- and work-related ones.

Tavoitteet: Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tarkastella varhaiskasvatuspäivän aikana tapahtuvia toimia, joissa ilmenee fyysistä aktiivisuutta. Sen lisäksi tarkoituksena oli löytää keinoja, millä lisätä varhaiskasvatuksessa lasten fyysistä aktiivisuutta. Aihetta tarkastellaan kahden tutkimuskysymyksen avulla. Ensimmäinen keskittyi ilmenemisen muotoihin ja niiden sisältämään aktiivisuuteen ja toinen tarkastelee keinoja lisätä lasten fyysistä aktiivisuutta. Aiempien tutkimusten mukaan lasten fyysinen aktiivisuus on vähentynyt ja huoli lasten vähentyneestä aktiivisuudesta johdatti tutkimuskysymysten muotoutumiseen. Menetelmät: Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkielman metodina toimii kuvailevana kirjallisuuskatsaus ja se on toteutettu aineistolähtöisenä. Kirjallisuuskatsaus antaa mahdollisuuden tarkastella aikaisempien tutkimusten pohjalta omia tutkimuskysymyksiä ja tuottaa kuvaileva ja laadullinen vastaus aineiston perusteella. Tässä kirjallisuuskatsauksessa toimi aineistona kolme tutkimusta, joita on haettu eri tietokannoista. Aineistot on analysoitu sisällönanalyysilla. Tulokset ja johtopäätökset: Tämän tutkielman tulokset osoittivat, missä toimissa lapset viettivät aikaa varhaiskasvatuspäivän aikana sekä tulokset toivat esiin näissä toimissa esiintyvän fyysisen aktiivisuuden määrän. Lapset viettivät paljon aikaa rutiinien lomassa, kuten syödessä ja perushoitotilanteissa. Lapset myös viihtyivät paljon omaehtoisessa leikissä sekä ulkoilua tapahtui päivän aikana paljon. Korkeimmalle aktiivisuutta nostattamat toimet päivän aikana olivat aikuisen tukema ulkoleikki, vapaa ulkoleikki, fyysinen- ja roolileikki. Toisen tutkimuskysymyksen, miten lisätä fyysistä aktiivisuutta päivän aikana päätulokset korostivat pedagogista suunnittelua. Pedagogisen suunnittelun kohdistuessa lasten sosiaalisiin suhteisiin lisäsi se lasten aktiivisuutta sekä keskittyessä myös lasten yksilöllisiin tarpeisiin näytti olevan positiivinen yhteys aktiivisuuteen. Psyykkinen oppimisympäristö nousi esiin tuloksissa, erityisesti kasvattajien asenteiden ja toimintatapojen reflektoinnin näkökulmasta katsottuna. Myös fyysinen oppimisympäristö korostui erityisesti välineiden ja ulkoilun antamien mahdollisuuksien kautta.