Browsing by Subject "fyysinen oppimisympäristö"

Aiempien tutkimusten perusteella lapsen motorisen kehityksen tukemista voidaan pitää tärkeänä seikkana lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen ja oppimisen kannalta. Monet lapset eivät saavuta fyysisen aktiivisuuden suositusten mukaisia määriä aktiivisuutta päivässä, mikä voi olla haitallista myös motorisen kehityksen kannalta. On siis tärkeää selvittää, miten karkeamotorista kehitystä voidaan tukea. Tässä tutkimuksessa etsitään keinoja 5-6- vuotiaiden lasten karkeamotorisen kehityksen tukemiseen fyysisen oppimisympäristön kannalta ulkona esiopetuksessa ja päiväkodissa. Karkeamotoriikalla tarkoitetaan kehon suurilla lihasryhmillä tehtäviä liikkeitä, joita usein tarvitaan myös motorisissa perustaidoissa ja niiden harjoittelu alkaa jo varhaislapsuudessa. Karkeamotoriikan kehitykseen vaikuttavat esimerkiksi fyysinen ja sosiaalinen ympäristö sekä harjoittelun määrä. Myös fyysisen aktiivisuuden määrällä on monien tutkimusten mukaan vaikutusta motoriseen kehitykseen. Karkeamotorista kehitystä voidaan tutkia monilla tavoilla, mutta usein käytetään apuna erilaisia mittareita ja arviointimenetelmiä, jotka on motoriikan arviointia varten kehitetty. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin seitsemää vertaisarvioitua tutkimusta, jotka liittyivät motorisen kehityksen tai fyysisen aktiivisuuden ja ulkona sijaitsevan fyysisen oppimisympäristön suhteeseen. Nämä tutkimukset on julkaistu Pohjoismaissa tai Yhdysvalloissa vuosina 2004-2019. Tutkimukset on toteutettu erilaisia tutkimusmenetelmiä ja motoriikan arviointiasteikkoja käyttäen, mutta kaikissa tutkimuksissa tutkimusotokseen kuului 5-6- vuotiaita, joita tarkasteltiin joko päiväkodissa tai esikoulussa. Monissa tutkimuksissa myös ympäristöä arvioitiin ja mitattiin erilaisin menetelmin. Katsauksessa selvisi, että fyysisellä oppimisympäristöllä on vaikutusta karkeamotoriseen kehitykseen. Karkeamotorista kehitystä voitiin tukea ja fyysistä aktiivisuutta lisätä luonnonmukaisemmalla pihalla ja kasvattamalla luonnossa liikkumisen määrää. Myös suurempi piha-alueen koko ja pinnanmuotojen vaihtelut sekä vähäisemmät määrät erilaisia alustoja pihalla olivat yhteydessä parempiin karkeamotorisiin taitoihin. Huomionarvoisia tuloksia löydettiin myös ulkoilun määrän ja fyysisen aktiivisuuden suhteesta. 5-6- vuotiaiden lasten karkeamotorista kehitystä voidaan siis tukea käytännönläheisillä ratkaisuilla, kuten pidentämällä ulkoiluaikoja, kasvattamalla luontoretkien määrää ja rakentamalla tarpeeksi suuria pihoja.