Browsing by Subject "fyysisen aktiivisuuden suositukset"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2022)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia miten Lastentarha aikakauslehdessä keskustellaan lasten liikunnasta sekä minkälaisia aikuisen rooleja nousee lasten liikunnassa. Aihe on mielestäni mielenkiintoinen, koska opettajat ovat merkittävässä roolissa lasten arjessa ja voivat osaltaan vaikuttaa liikunnalliseen elämäntapaan kasvamiseen. Aiheen valintaan vaikutti se, että suoritin edellisen lukuvuoden aikana liikunnan valinnaisen opintokokonaisuuden, joka antoi uutta perspektiiviä lasten liikuntaan. Sekä siksi, että mielestäni lasten liikunnasta puhutaan liian vähän siihen nähden kuinka tärkeä asia liikunta on. Tutkielmassani on kaksi tutkimuskysymystä: 1) Miten liikunnasta keskusteltiin Lastentarha aikakauslehdissä? 2) Minkälaisia aikuisen rooleja liikunta-aiheisissa keskusteluissa ilmeni? Tutkimukseni on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Aineistona toimivat lastentarha aikakausilehdet vuosilta 2016–2020. Kaikkiaan aineisto koostui kymmenestä lehdestä, joissa liikunta-aiheista keskustelua ilmeni. Tutkimuksen aiheen kannalta oli mielekkäintä tarkastella uusinta saatavilla olevaa aineistoa. Valitsin uusimmat saatavilla olevat aineistot tutkimukseen, koska minua kiinnosti nähdä miten vuonna 2016 voimaan tulleet fyysisen aktiivisuuden suositukset ovat vaikuttaneet keskusteluun lasten liikunnasta. Tutkielman tulokset osoittavat, että lasten liikunnasta ja fyysisestä aktiivisuudesta puhuttiin paljon ja niissä korostui aikuisen roolin merkittävyys. Artikkelit sisälsivät puhetta vuonna 2016 tulleista fyysisen aktiivisuuden suosituksista, vesi- ja luontoliikunnasta, sekä liikunnan positiivista vaikutuksista lapsen oppimiseen ja fyysiseen- sekä henkiseen hyvinvointiin. Artikkeleissa, joissa puhuttiin aktiivisesta aikuisesta, välittyi positiivinen ote liikuntakasvatuksesta ja oli helppo huomata, että niissä fyysistä aktiivisuutta esiintyi huomattavasti enemmän, kuin artikkeleissa, joissa aikuisilla oli passiivinen ote lasten liikuntaa kohtaan. Lehden keskusteluissa oli selvästi esillä, että aikuisen aktiivisella ohjaamisella ja osallistumisella on positiivinen vaikutus lasten fyysisen aktiivisuuden määrään. Tulokset osoittavat, että keskustelulle lasten liikunnasta on paikkansa kasvatustieteellisellä kentällä. Uskon myös, että aikuisen roolin tärkeyteen tullaan tulevaisuudessa kiinnittämään vielä enemmän huomiota.
-
(2016)Objectives. A general concern about children’s physical inactivity, increased screen time and sedentary behaviour is strongly presented in today’s social debate. Many studies have reported that Finnish children aren’t physically active enough which has led child obesity to become a major public health issue. The aim of this study is to find out, based on previous studies, how much Finnish students engage in physical activity and compare the results to national and international recommendations for physical activity. In addition, the effects of physical activity on children’s health, mental health and academic achievement are discussed in this study. Methodology. This study is a descriptive review of the literature, which means that the research material consists of previous studies and literature. When analysing the amounts of physical activity, Finnish studies were utilised whereas with effects of physical activity the literature consisted of international peer-reviewed studies. Material was searched from Helda, Melinda, Proquest and Google Scholar article databases and books were searched from Helka-database of University of Helsinki. The amount of articles available was great so the studies that were included in my study were the ones with the most current and substantive results that answered the research questions of my study. Results and conclusions. The results of the study presented that most Finnish students do not engage in enough physical activity to maintain good health. Based on the recent studies the amounts of physical activity are however rising, which gives an indication that the efforts made to promote physical activity are working. The results also showed that successful interventions and reforming the school culture enables promoting physical activity among students. Related to the second research question, the benefits of physical activity on children’s health are undeniable. The effect of physical activity on children’s academic achievement and cognition is also positive but the results are still quite weak and more reliable studies are needed to draw more general conclusions.
-
Lapsen fyysisen aktiivisuuden toteutuminen varhaiskasvatuksessa : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus (2024)Tiivistelmä - Referat – Abstract Riittävä fyysinen aktiivisuus on keskeistä lapsen normaalille kasvulle ja kehitykselle ja siksi on tärkeää, että lapsi saa riittävästi fyysistä aktiivisuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriön laatiman varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten (2016) mukaan lasten tulisi saada fyysistä aktiivisuutta eri intensiteettitasoilla noin kolme tuntia päivässä. Lapset viettävät suuren osan päivästään varhaiskasvatuksessa, jolloin suurin osa päivittäisistä fyysisen aktiivisuuden suosituksista tulisi täyttyä varhaiskasvatuspäivän aikana. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella lasten fyysistä aktiivisuutta varhaiskasvatuksessa. Tutkimustehtävä on jaettu kolmeen tutkimuskysymykseen, jotka ovat: miten lasten fyysinen aktiivisuus toteutuu varhaiskasvatuksessa, mitkä tekijät vaikuttavat lasten fyysisen aktiivisuuden toteutumiseen varhaiskasvatuksessa sekä miten lasten fyysistä aktiivisuutta voidaan varhaiskasvatuksessa tukea. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui systemaattiselle kirjallisuuskatsaukselle tyypillisin tavoin aiheesta aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista. Tutkimusaineistoksi päätyi kahdeksan vertaisarvoitua tutkimusartikkelia. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulosten mukaan lasten fyysinen aktiivisuus ei kohdannut fyysisen aktiivisuuden suosituksia ja fyysisen aktiivisuuden määrä oli vähäistä. Lapsen fyysiseen aktiivisuuteen varhaiskasvatuksessa vaikuttivat varhaiskasvatuksen henkilökunnan toiminta sekä ympäristötekijät, kuten liikuntavälineet, vuodenaika sekä ulkoilun määrä. Tuloksia tarkastellessa voidaan todeta, että lasten fyysistä aktiivisuutta voi varhaiskasvatuksessa tukea kiinnittämällä huomiota fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttaviin tekijöihin.
-
(2023)Tavoitteet. Ensimmäiset lasten fyysisen aktiivisuuden suositukset on julkaistu vuonna 2005. Näihin suosituksiin painottuvat aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että fyysisen aktiivisuuden suositukset eivät toteudu lapsilla. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella alle kahdeksanvuotiaiden lasten fyysisen aktiivisuuden määrää varhaiskasvatuksessa Suomessa ja sitä kautta tarkastella, miten opetus- ja kulttuuriministeriön nykyiset 2016 julkaistut varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset varhaiskasvatuksessa toteutuvat. Tavoitteena on myös tutkia, mitkä varhaiskasvatuksen tekijät vaikuttavat lasten fyysisen aktiivisuuden määrään varhaiskasvatuksessa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen aineisto koostui useasta vertaisarvioidusta julkaisusta, jotka on julkaistu vuosien 2016–2023 välillä. Aineistot käsittelivät varhaiskasvatusikäisten lasten fyysisen aktiivisuuden määrää sekä fyysisen aktiivisuuden suositusten toteutumista. Aineistoissa käsiteltiin myös lasten fyysisen aktiivisuuden määrään vaikuttavia tekijöitä. Analyysi toteutettiin teoriaohjaavana sisällönanalyysinä. Tulokset ja johtopäätökset. Nykyiset alle kahdeksanvuotiaita lapsia koskevat fyysisen aktiivisuuden suositukset toteutuivat varhaiskasvatuksessa osittain ja vaihtelevasti. Lasten paikallanoloaika oli yllättävän suuri suhteessa fyysisen aktiivisuuden määrään varhaiskasvatuspäivän aikana. Tekijöitä, jotka vaikuttavat lasten fyysiseen aktiivisuuteen olivat muun muassa liikuntavälineet, piha ja tilat sekä henkilökunnan osallistuminen ja osaaminen. Myös säännöllinen ohjattu liikunta ja lasten yksilöllisyyden huomioiminen toiminnan suunnittelussa ja toteut-tamisessa olivat tärkeitä tekijöitä. Päiväkotien liikuntaolosuhteissa havaittiin suuria eroja. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että liikuntaa tulisi lisätä varhaiskasvatuksessa.
Now showing items 1-4 of 4