Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "habitus"

Sort by: Order: Results:

  • Männistö, Otto (2022)
    Suomalainen yhteiskunta on moninaistunut viimeiset kolmekymmentä vuotta, ja myös niin kutsuttujen vieraskielisten osa väestöstä on kasvanut tänä aikana noin 20 000:sta yli 470 000:teen. Yhtä lailla toisen sukupolven maahanmuuttajien määrä on kasvanut kaiken tämän aikaa. Suomen kielen opetus kuitenkin järjestetään yhä siten, että monikieliset oppilaat opiskelevat pääsääntöisesti erillään suomea äidinkielenään puhuvista oppilaista, siitä huolimatta, että kasvava määrä maahanmuuttajataustaisista oppilaista ovat syntymästään asti sosiaalistuneet suomen kieleen. Yhtäaikaisesti mediassa on viime vuosina puhuttu kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välisistä korkeista osaamiseroista ja S2-opetukseen osallistuneiden oppilaiden syrjinnän kokemuksista. Nykymuotoinen S2-opetus näyttäisi osaltaan luovan koulutuksen epätasa-arvoisuutta ja etnisiä raja-aitoja. Toiset oppilaat solahtavat koulun maailmaan kuin kalat veteen toisten tuntiessa sen painon alati ympärillään. Rajanteon käsitettä ja bourdieulaista sosiologista teoriaa hyödyntämällä pyrin tarkastelemaan tapoja, joilla S2-opetuksessa rakennetaan rajoja niiden oppilaiden välillä, jotka ovat “enemmän” tai “vähemmän” suomalaisia etnisyyteensä, kotikielensä, uskontonsa, tai ihonvärinsä nojalla. Pyrin erityisesti tarkastelemaan yhteiskuntaluokan, symbolisten pääomien ja oppilaan “maahanmuuttajaksi kirjaavien” ominaisuuksien välistä suhdetta suomen kielen opetuksen oppimäärien kehyksessä. Onko valkoisen, suomea vasta oppivan “eurooppalaisen” oppilaan helpompi päästä opiskelemaan S1-opetukseen kuin Suomessa syntyneen, “afrikkalaisen” oppilaan? Entä millaiset ovat “eurooppalaisen” ja “afrikkalaisen”, keskiluokkaisen oppilaan mahdollisuudet hyödyntää symbolisina pääomina mitattavia resurssejaan koulussa? Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena hyödyntäen kriittistä ja yhteiskuntatieeteellisesti orientoitunutta tutkimuskirjallisuutta. Valitun rajantekoa ja bourdieulaista sosiologiaa käsittelevän kirjallisuuden avulla pohdin tutkielmassani sitä, miten ja millaista rajantekoa S2-opetuksessa tehdään, ja minkälaisia eri ulottuvuuksia nämä rajat saavat peruskoulussa.