Browsing by Subject "hyvinvointi"

Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena oli koostaa aikaisempia tutkimuksia kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin ja tarkastella onko luonnossa olemisella ja liikkumisella sellaisia ihmisen hyvinvointia edistäviä tekijöitä, joita voidaan hyödyntää kasvatuksen ja koulutuksen kontekstissa ekososiaalisen sivistyksen teorian näkökulmasta. Tutkimuskysymykseni ovat 1. Millaisia aineettomia hyötyjä luonto tarjoaa ihmisen hyvinvoinnin edistämiseen? 2. Miten luonnon tarjoamia hyvinvointivaikutuksia voidaan hyödyntää opetuksessa ja kasvatuksessa ekososiaalisen sivistyksen näkökulmasta varhaiskasvatuksen ja peruskoulun kontekstissa? Aineisto muodostui Googlen Scholar (3), Journal (3) ja Helka (3) tietokannoista kerätyistä artikkeleista. Yksi tutkimuksista valikoitui mukaan taustatutkimusta tehdessäni. Aineisto koostui kymmenestä (10) tutkimusartikkelista, joista seitsemän (7) on suomeksi, yksi suomalainen tutkimus, joka on englanniksi ja kaksi (2) espanjalaista tutkimusta, jotka olivat englanninkielisiä. Aineiston analyysi toteutettiin sisällön analyysin keinoin hyödyntäen teoriaohjaavasti suuntautunutta menetelmää. Tulokset antoivat viitteitä siitä, että luonnossa oleminen voi parantaa ihmisen psyykkistä, sosiaalista sekä fyysistä hyvinvointia ja vihreä ympäristö edistää lasten kognitiivisia taitoja, kuten työmuistia ja tarkkaavaisuutta. Työelämän kontekstiin liittyvässä tutkimuksessa havaittiin, että luonnossa olemisella ja ulkoilulla on vaikutusta positiivisesti työn imuun, tarmokkuuteen sekä tuottavuuteen. Tulosten perusteella luonnon hyvinvointivaikutuksia voisi hyödyntää myös varhaiskasvatuksen ja peruskoulun kontekstissa ekososiaalinen sivistys huomioiden.

Ambitions. The main focus of this research is to study links between attributions and self-esteem from young adults` point of view. The framework for this research is in Susan Harter`s theory of self-esteem and Bernard Weiner`s attribution theory. The topic for this study developed from my personal interest towards social psychology and its many phenomena. When becoming a teacher, I feel the need to be on top of this topic since self-esteem is the basis for one's actions. In this research, the goal is to develop means to support children and adolescents` self-esteem. Previous research proves that negative attributes towards themselves are connected to low self-esteem whereas persons with strong self-esteem do not feel the need to blame themselves when experiencing a failure. Methods. I executed this bachelor`s thesis as a quantitative research, where I analyzed Risto Hotulainen and Kristiina Lappalainen`s (2012) control research material. The people participating in this research were 30-year-old young adults, who were sent a questionnaire in December 2012. This questionnaire was answered with 167 young adults during spring 2013. In this research, I compared the control research`s four attribution groups` averages and dispersions ergo variances in social, study and work-related situations. I studied the possibility to statistically recognize the significant differs between these groups. As my method, I used variance analysis. Results and conclusions. The research indicated that the group with attributions towards themselves, had statistically significant lower self-esteem experiencing failure comparison to the other attribution groups. This means that when a person accuses himself in experiencing failure, he has low self-esteem. The same result occurs in both study and work-related situations. This result supports my theory's summary. In these results' point of view, it is reasonable to state that supporting ones` self-esteem and the formation of attributions is important. Throughout this, it is possible to build ones` self-esteem and motivation, which fosters for example learning. It is crucial for teachers to recognize attributions and their meanings to self-esteem because one's well-being develops when self-esteem is being established.

Vuoden 2020 keväällä koronaviruspandemian leviämisen rajoittamiseksi päätettiin muiden toimien ohella keskeyttää lähiopetuksen järjestäminen perusopetuksessa, toisella asteella sekä korkeakoulutuksessa ja opetusta jatkettiin mahdollisuuksien mukaan etänä. Suomessa neljännesmiljoona korkeakoulututkintoa suorittavaa opiskelijaa joutui näiden toimien seurauksena siirtymään etäopiskeluun kesken lukukauden. Pandemia ja etäopiskelu jatkuvat edelleen ja opiskelijoiden tilanteesta on uutisoitu varsin runsaasti. Opiskelijat ovat myös osallistuneet uutisoinnin yhteydessä käytyyn verkkokeskusteluun aktiivisesti. Tässä tutkimuk-sessa selvitetään millaisia kokemuksia korkeakouluopiskelijoilla on koronapandemian myötä lisääntyneestä etäopiskelusta ja sen vaikutuksesta heidän hyvinvointiinsa. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tilanteella on ollut huomattava vaikutus opiskelijoiden hyvinvointiin ja esimerkiksi Helsingin yliopistossa uupuneiden opiskelijoiden määrä on jopa kolminkertaistunut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Tutkimuksen aineisto muodostui Yle-uutisten verkkosivuilla vuosina 2020 ja 2021 julkaistujen etäopiskelua käsittelevien uutisartikkelien yhteydessä käydystä verkkokeskustelusta ja etenkin etäopiskelua ja hyvinvointia käsittelevistä kommenteista (N=95). Aineistosta etsittiin kertomuksia etäopiskeluun ja hyvinvointiin liittyvistä kokemuksista narratiivisen analyysin keinoin Ylijoen (2005) käyttämää analyysitapaa mukaillen. Usean lukukerran aikana aineistosta hahmottuvista narratiiveista muodostettiin etäopiskelun vaikutusta hyvinvointiin kuvaavia tyyppikertomuksia. Suurin osa verkkokeskusteluun sisältyvien kommenttien sisältämistä narratiiveista (n=64) kuvasi koronapandemian myötä lisääntyneen etäopiskelun vaikuttaneen hyvinvointiin heikentävästi. Pienempi osa kommenttien sisältämistä narratiiveista (n=32) kuvasi hyvinvoinnin lisääntyneen etäopiskelun myötä. Nämä tulokset vahvistivat aikaisempien tutkimusten tuloksia, joiden mukaan opiskelijoiden hyvinvointi on enimmäkseen heikentynyt lisääntyneen etä-opiskelun myötä. Aikaisemmista tutkimuksista poiketen kommenteista löytyi myös huomattava määrä toisen henkilön asemaan samaistuvia tai näitä asemia havainnoivia narratiiveja (n=47), jotka nimettiin siltoja rakentaviksi kertomuksiksi. Suurin osa korkeakouluopiskelijoista kokee koronapandemian myötä lisääntyneen etäopiskelun vaikuttaneen hyvinvointiinsa negatiivisesti ja harvempi kokee sen vaikuttaneen hyvinvointiinsa positiivisesti. Opiskelijat kuitenkin usein osoittavat ymmärtävänsä omasta kokemuksestaan poikkeavia kokemuksia ja suhteutuvat niihin empaattisesti ja samaistuen.

Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksin asuvien ensimmäisen vuoden kotitalousopettaopiskelijoiden kokemuksia arjesta ja sen aikatauluttamisesta kiireen keskellä. Siirtymävaiheessa olevat opiskelijat opettelevat uusia rutiineita, sekä sopeutumaan uusiin arjen haasteisiin. Miten opiskelijat onnistuvat muodostamaan uusia rutiineita kiireisen arjen keskellä? Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ajankäytön hallinta on yksi nyky-yhteiskuntamme tärkeimpiä kotitalouden taitoja. Nuoruudessa omaksutut elämäntavat, ihmissuhteet ja koulutusuran valinta luovat perustan aikuisiän hyvinvoinnille. Tutkimuksessa tarkastellaan opiskelijoiden arjen aikatauluttamista, sekä rytmien ja rutiinien rakentumista opintojen alkuvaiheessa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksen keinoin. Aineiston keruumenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu, sekä ajankäyttölomake. Ajankäyttölomaketta käytettiin yhtenä keinona rikastuttaa haastateltavien kanssa käytyä kerskuskeltua. Yksilöhaastattelut suoritettiin huhtikuussa 2019 Helsingin yliopiston keskustakampuksen tiloissa. Haastatteluun osallistui viisi ensimmäisen vuoden kotitalousopettajaopiskelijaa, jotka valikoituivat heidän opintovuotensa perusteella. Ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat siirtymävaiheessa, jolloin arki ei ole päässyt täysin rutinoitumaan. Haastattelut nauhoitettiin, sekä tämän jälkeen litteroitiin. Aineiston analyysi tapahtui ensin teemoittelun kautta, josta siirryttiin sisällönanalyysiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten mukaan aikatauluttaminen aiheutti sekä positiivisia, että negatiivisia tuntemuksia opiskelijoissa. Positiiviset vaikutukset olivat suunnitelman luoma järjestys, vapaa-ajan muodostuminen arjen keskelle, virallisten menojen muistaminen sekä madaltunut kynnys aloittaa itsenäinen opiskelu. Subjektiivinen kokemus omasta ajan hallinnasta oli merkittävässä roolissa, jos opiskelija koki hallitsevansa aikatauluttamisen ei hän myöskään kokenut kiireen tunnetta. Negatiivisina vaikutuksina näyttäytyi kiireen, väsymyksen ja stressin tunteet sekä vapaa-ajan riittämättömyys että ahdistuneisuus. Opiskelijoilla oli yhtenäinen päivärytmi, joka sisälsi samoja rutiineita muiden kanssa. Tulosten mukaan siirtymävaihe sisältää yhteneväisyyksiä, sekä eroavaisuuksia opiskelijoiden arjessa, jossa kiire ja aikapula ovat yksilöllisiä kokemuksia.

Tämän tutkielman tavoitteena on nivoa yhteen koronapandemian vuoksi etäopiskeluun siirtymisen negatiiviset sekä positiiviset vaikutukset opiskelijoiden hyvinvointiin ja voimavaroihin. Lisäksi tavoitteena on löytää ne asiat ja tekijät, mitkä vaikuttivat hyvinvointiin ja voimavaroihin etäopetuksessa. Kandidaatin tutkielma on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jossa systemaattisesti haetuista artikkeleista pyrittiin muodostamaan kokonaisuus etäopetuksen mukana tuomista vaikutuksista opiskelijoiden hyvinvointiin ja voimavaroihin. Artikkeleiksi valikoitui kahdeksan kvantitatiivista tutkimusta, jotka kaikki koskettivat suomalaisia korkeakouluopiskelijoita. Tutkimuksissa oli myös muita maita, mutta ainoastaan Suomea koskettavaa dataa hyödynnettiin tähän katsaukseen. Aineisto kerättiin kolmesta tietokannasta, joita oli Pro Quest University of Helsinki, EBSCOhost sekä Web of sciences. Haut tietokantoihin erosivat hiukan toisistaan, koska samat hakusanat eivät tuottaneet tuloksia kaikissa hakukannoissa. Aineiston analysoinnissa menetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Osa opiskelijoista koki etäopetukseen siirtymisen kuormittavana, koska se toi mukanaan uusia haasteita ja ongelmia, eikä opiskelijoilla ollut tarvittavia taitoja kohdata uusi opiskelutapa, jolloin voimavarat koettiin riittämättömiksi. Opiskelijat kohtasivat vaikeuksia ajanhallinnassa, kommunikoinnissa opiskelijoiden sekä opettajien kanssa, keskittymisessä sekä opiskeluympäristön kasaan saamisen kanssa. Näiden nähtiin vaikuttavan opiskelijoiden hyvinvointiin ja voimavaroihin kielteisesti, lisäten esimerkiksi stressiä. Yhteisöllisyyden puutteella nähtiin olevan negatiivisia vaikutuksia. Yhteisöllisyyden tunne on yksi psykologisista perustarpeista, joiden tyydyttymisen nähdään edistävän sisäistä motivaatiota opintoja kohtaan, millä on vuorostaan positiivisia vaikutuksia opiskelijoiden hyvinvointiin ja voimavaroihin. Osa opiskelijoista kuitenkin koki etäopetuksen toimivana ratkaisuna, sillä heidän opiskelunsa sujuivat, opintojen joustavuus oli palkitsevaa sekä aikaa säästyi, kun ei tarvinnut matkustaa kampukselle.

Tavoitteet. Tutkimuksen lähtökohtana on selvittää, millä tavalla alan kirjallisuudessa ja - blogeissa kerrotaan positiivisen pedagogiikan mahdollisuuksista vaikuttaa pienten lasten syrjäytymiseen. Ohjaavana ajatuksena on positiivisen pedagogiikan kautta yksilön hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Menetelmät. Kirjallisuuskatsaukseni aiheen pohjalta lähdin orientoitumaan lukemalla aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, artikkeleita, blogeja, aiempaa kurssimateriaalia, sekä somen lähteitä. Aineisto rajautui teoksiin, joissa esiintyy syrjäytymiseen vaikuttavat tekijät lapsuudessa, syrjäytymisen ehkäisy ja siihen vaikuttavat tekijät lapsuudessa, positiivinen psykologia lapsuudessa ja sen vaikutukset kehitykseen, sekä positiivinen pedagogiikka syrjäytymisen näkö-kulmasta. Tulokset ja johtopäätökset Positiivinen pedagogiikka korostaa vuorovaikutuksen roolia lasten oppimisessa. Tutkimuksen mukaan lasten tunteiden säätely perustuu onnistumisen kokemuksiin aikuisen tuella. Kirjallisuuden kautta kävi ilmi stressin vaikuttavuus haitallisesti pienten lasten aivojen kehitykseen, ja se, kuinka turvallinen ympäristö on tässä keskeinen tekijä. Positiivisen pedagogiikan keinot voivat ehkäistä syrjäytymistä keskittymällä aikuisen tukemiseen tunteiden säätelyssä ja tarjoamalla systemaattista harjoittelua tunnetaitojen kehittämiseen varhaislapsuudessa. Lisäksi on tarpeen jatkaa tutkimusta ja kehittää käytännön toimen-piteitä syrjäytymisriskissä olevien lasten tukemiseksi.

Tiivistelmä - Referat - Abstract Lapsen hyvinvoinnin tukeminen on varhaiskasvatuksen tärkeimpiä tehtäviä. Positiivinen pedagogiikka on tieteenala, joka pyrkii löytämään keinoja, joilla voidaan parantaa lasten hyvinvointia ja oppimista. Positiivisen pedagogiikan tavoitteena on rakentaa lapselle paras mahdollinen kasvualusta, keskittyen lapsessa olevaan hyvään ja vahvistaa uskoa lapsen kykyihin sekä omaan potentiaaliin. Aiempien tutkimusten mukaan positiivisen pedagogiikan menetelmillä voidaan vaikuttaa myönteisesti niin lasten kuin aikuisten hyvinvointiin. Tutkimuksella halutaan tuoda esiin niitä käytännön menetelmiä, joilla voidaan erityisesti tukea lapsen hyvinvointia varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen toinen tavoite on kuvata, minkälaisia vaikutuksia positiivinen pedagogiikka on tuonut koko toimintayhteisöön. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja sen tutkimusaineisto on kerätty sähköisellä kyselyllä. Tutkimushenkilöt valikoituivat sattumanvaraisesti sosiaalisen median kautta. Vastaajia oli 9, joista jokainen on varhaiskasvatuksen opettaja. Tutkimuksen aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan hyvinvointia voidaan tukea vahvuuksiin keskittymällä, lapsen tunnetaitoja kehittämällä, myönteistä ilmapiiriä luomalla sekä panostamalla lapsilähtöiseen toimintaan. Käytännössä menetelminä ovat pääosin positiivinen ajattelutapa, keskittyminen hyvään ja kannustaminen. Erilaisia materiaaleja käytetään erityisesti luonteenvahvuuksien ja tunnetaitojen harjoittelun tukena. Positiivinen pedagogiikka on parantanut ilmapiiriä sekä koko ryhmän yhteishenkeä. Lasten sosiaaliset taidot ovat kehittyneet ja kiusaaminen on vähentynyt. Lasten itsetunnon koettiin nousseen, jonka vaikutuksesta he uskalsivat tuoda rohkeammin omia mielipiteitään esiin. Positiivinen pedagogiikka antoi välineitä varhaiskasvatuksen arjen haastaviin tilanteisiin sekä yhteistyöhön lasten huoltajien kanssa.

My Bachelor’s Thesis´s research assignment was about solving how Self-Determination Theory has used in examination of motivation and well-being in the working life context and how literature have defined these concepts and also are these concepts in connection with each other. I defined motivation according to Self-Determination Theory. Deci’s and Ryan’s Self-Determination Theory divides motivation to intrinsic and extrinsic motivation and amotivation (Ryan & Deci, 2000, s. 71-72). Self-Determination Theory have used before in examination of motivation and well-being (Ryan and Deci, 2000, s. 69) so I assumed that these concepts are connected. I defined well-being according to Terveyden ja hyvinvoinnnin laito’s definition where well-being is divided to individual and communal level well-being and three well-being´s dimensions: health, material and subjective well-being. I did my bachelor’s thesis in systematic literature review where I searched results specific as possible to my research questions in five different keyword combinations. I used Helsinki University Library’s Helka Finna – search engine to get results and at first, I chose articles according to their titles. I chose 20 articles according to their titles and after that I chose 8 articles according to whole text. I used content analysis to analyse those parts of the articles that address theories. Self-Determination Theory was used in examination of motivation and well-being in the working life context in motivational profiles, employee’ outcomes and in health. Also, in examination health behaviour Self-Determination theory was used but not in the working life context. In the Articles, motivation is divided to intrinsic and extrinsic motivation or autonomous and controlled motivation. Self-Determination continuum and regulations were used differently. In all articles but one, well-being is seemed only health centered. That one article where well-being was defined, well -being is seen more multidimensional than in those other seven articles. It seemed that Self-determination theory, motivation and well-being has quite strong connection according to my research.

Purpose. In today’s society we have a lot of pressure on us and have fast-paced lifestyles. In this hectic goal-oriented life, handicrafts, representing slow living, have gained popularity and attained media attention. However, handicrafts are not acknowledged in scientific fields as well as music and visual arts. The purpose of this thesis is to investigate the relationship between handicrafts and well-being, as well as how handicrafts have been implemented in rehabilitation or therapy of clinical groups comprising different mental health disorders and progressive memory disorders. Methods. The data for this thesis were collected from Google Scholar, Scopus and PubMed. The following keywords were used: knitting, handicrafts, handcrafts, well-being, wellbeing, psycholog*, therapy, stress and anxiety. The Finnish keywords käsityö, psyykkinen hyvinvointi and terapia were also used. Results and conclusions. Since most of the studies in the field are descriptive, we cannot talk about causality but only correlation. Nevertheless, it has been concluded that the handcrafters report handicrafts having many positive effects on their well-being. In addition to the direct mental health benefits, handicrafts seem to have indirect effects on well-being through different kind of cognitive and social phenomena. When it comes to different clinical samples, positive correlation between handicrafts and well-being has also been detected. These results support the hypothesis that handicrafts may have therapeutic effects. Based on the studies conducted so far, it seems justified to use handicrafts in therapy or as a part of therapy or self-care. However, more experimental studies are needed to be able to tell how we can use handicrafts more effectively and for whom it is most suitable.

The aim of this study was to examine what kind of therapeutic effects the crafts have and how the crafts are used in therapy and as a therapeutic tool. Another aim of this study was to investigate and analyse what kind of therapeutic outcomes doing crafts may lead to. The research questions utilized in this study were: 1. How are crafts used as therapy and therapeutic activity? 2. What kind of therapeutic effects does the literature have on crafts? Previous studies have shown that crafts have a positive impact on overall well-being. Doing crafts has been stated to reduce stress and improve life management. Studies have found crafts to ease feelings of pain or grief, and therefore not letting the negative emotions dominate life of an individual. According to the studies, doing crafts allow an individual to pass all the negative emotions for a moment to be processed later during more suitable timing. Based on research on the subject, crafts have been identified as one of the tools to increase well-being and quality of life. Crafts can be used as a therapy or as a part of therapy. In this study, literature is used to describe how crafts are used in therapy and as form of a therapy and what therapeutic effects crafts have. The research was carried out as a descriptive literature review. The research material was collected in spring 2019 from the Helka library and Ethes database. Earlier studies and published articles on the subject were utilized as references. The material was reviewed, and answers were provided to the research questions. According to the literature review, crafts were used both as a therapy and as a therapeutic tool. By making crafts, the makers felt that things in life could be influenced and that crafts get to the makers a way to escape to their own world, with their own thoughts and feelings. Crafts also helped them to become aware of themselves. Crafts seemed to have an influence on the mind, emotions and cognitive skills comprehensively. A positive impact on life management and quality of life was also detected on this study.