Browsing by Subject "idéanalys"

11. maaliskuuta 2011 Itä-Japanin Tohokun alueella tapahtui massiivinen maanjäristys ja tsunami, mikä aiheutti vakavan onnettomuuden Fukushiman ydinvoimalassa. Fukushiman ydinonnettomuudella oli voimakas vaikutus Saksan julkiseen keskusteluun ydinvoimasta, ja Fukushiman ydinonnettomuuden seurauksena Saksa teki radikaalin poliittisen päätöksen luopua täysin ydinvoimasta. Tutkimuskysymykseni on selvittää, miten politisaatio, depolitisaatio ja hyperpolitisaatio ilmenevät Saksan julkisessa keskustelussa ydinvoimasta Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeen. Politisaatio on prosessi, jossa politisoimaton kysymys siirretään yksityiseltä alueelta julkiselle alueelle ja julkiselta alueelta lopulta poliittiselle alueelle. Depolitisaatio on prosessi, jossa politisoitu kysymys siirretään poliittiselta alueelta asiantuntijoiden ja heidän organisaatioidensa ratkaistavaksi. Hyperpolitisaatio on depolitisaation alalaji, jossa tietyt asiat esitetään kiistattomina ja siten mahdottomina kyseenalaistaa. Valtiotieteissä on jo tutkittu ydinvoimalaonnettomuuksien vaikutuksia julkiseen keskusteluun. Sitä vastoin ydinvoiman politisaatiota ja depolitisaatiota julkisessa keskustelussa ydinvoimalaonnettomuuksien seurauksena ei ole juurikaan tutkittu. Tutkimusaineistoni on Deutsche Wellen valitut artikkelit sähköisessä arkistossa aikavälillä 11. maaliskuuta – 31. toukokuuta 2011 hakusanalla nuclear energy. Sain hakusanalla nuclear energy yhteensä 149 tulosta, joista valitsin tutkittavaksi ne artikkelit, jotka käsittelivät Saksaa ja ydinvoimaa. Valitsin aikavälin 11. maaliskuuta – 31. toukokuuta 2011, koska se kattaa reaktiot välittömästi Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Deutsche Welle on Saksassa toimiva mediatalo ja yksi maailman menestyneimmistä kansainvälisistä medioista, joka tavoittaa viikoittain yli 197 miljoonaa ihmistä eri maissa. Teoreettinen viitekehykseni muodostuu politisaation, depolitisaation ja hyperpolitisaation teoriasta sekä teoriasta kriittisen tapahtuman vaikutuksista julkiseen keskusteluun. Tutkimusmenetelmäni on kuvaileva idea-analyysi. Tutkija, joka käyttää tutkimusmenetelmänä kuvailevaa idea-analyysia, tulkitsee muiden toimijoiden kuvauksia, arviointeja ja toimintasuosituksia saadakseen selville niiden merkityksen. Minun tutkimustavoitteeni on tulkita erilaisten toimijoiden valituissa artikkeleissa esittämiä kuvauksia, arviointeja ja toimintasuosituksia ydinvoimasta.