Browsing by Subject "identiteetti"
Now showing items 1-20 of 56
-
(2023)Tämän tutkimuksen tarkoitus on tarkastella aikaisempia tieteellisiä tutkimuksia cosplaysta antaen harrastuksesta todenmukaisen yleiskuvan ja raportoida miten käsityö ilmenee cosplayssa sekä miten harrastus tukee harrastajan identiteettiä. Tutkimuksen menetelmänä toimi narratiivinen kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto on koottu kansalliskirjasto finna.fi verkkosivun kautta. Aineistohaku on rajattu vuosille 2018-2023 vertaisarvioituihin englanninkielisiin tieteellisiin julkaisuihin, jotka sisältävät DOI-tunnisteen. Hakusanoina käytettiin tutkimuksessa ”cosplay” AND ”craft*” ja ”cosplay” AND ”identity”. Kriteereiden täyttäneet hakutulokset läpikäytiin ja lähdemateriaaleiksi valikoitui vain selkeästi cosplayta käsittelevät artikkelit, joita oli kahdeksan. Cosplayn käsityöllisyyden ilmenemisen mahdollistajana toimi taloudellinen tuki. Ennen cosplay-puvun tekoa alkoi prosessi pakollisella suunnittelulla, hyvälaatuisten referenssikuvien hakemisella, tarvittavien tekniikoiden opettelulla ja materiaalipohdinnoilla. Käsityö tuli esille useilla tavoin tutkimuksissa kuten vaatteiden, proppien, peruukkien ja meikkauksen yhteydessä. Cosplay tukee harrastajan identiteettiä sosiaalisten suhteiden ja hyväksyvän yhteisöllisyyden avulla. Cosplay ja crossplay mahdollistavat oman identiteetin tarkastelun ja yhdessä artikkelissa tuli esille oman uskonnon yhdistäminen cosplay-pukuun, mikä voi olla suuri osa omaa identiteettiä.
-
(2023)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista diskurssia yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu tuottaa työväenluokasta ja duunariammattilaisuudesta. Aihe koskee läheisesti myös toisen asteen ammatillista koulutusta, jossa duunarit pääosin hankkivat osaamisensa. Tutkimuksessa oli oletuksena, että työväenluokkaisuutta ja duunareita koskevaan diskurssiin sisältyisi vähintään jossain määrin sellaisia negatiivisia asenteita ja stigmoja, jotka heijastuvat duunareiden kokemukseen yhteiskunnan jäsenyydestä ja työntekijyydestä. Tutkimuksen aihe kytkeytyi ammattien väliseen tasa-arvoon ja duunariammattien arvostukseen. Tässä kvalitatiivisessa tutkimuksessa painottui duunareita ja työväenluokkaa koskeva osaaminen, sivistys, identiteetti ja ideologia. Niitä koskevia asenteita ja kokemusta selvittävä tutkimus perustui kriittiseen diskurssianalyysiin. Kontekstina toimi luokkaistuminen ja työväenluokkaisuus, ammattien luokittelu sekä poliittiset diskurssit. Tutkimusaineisto koostui kolmesta Suomen eduskunnan täysistuntopöytäkirjasta ja edelleen niihin kirjatuista puheenvuoroista. Täysistunnot koskivat hallituksen esitystä oppivelvollisuusiän pidentämiseksi (HE 173/2020 vp). Diskurssianalyysi osoitti, että ymmärrystä ja jopa kunnioitusta duunariammatteja kohtaan löytyy puoluerajoista riippumatta. Duunarityötä puolustettiinkin puoluepoliittisten jakolinjojen sijaan enemmän omakohtaisuuteen perustuvien kokemusten perusteella. Negatiiviset diskurssit syntyivät usein tahattomasti tai ajattelemattomasti, johon osittaisena syynä oli diskurssien uusintaminen, joka edusti vakiintunutta tapaa puhua duunareista. Ideologiaa koskeva retoriikka oli sen sijaan vahvaa ja värikästä, joka perustui usein työväenluokan historiaan. Lisäksi köyhyyden ja huono-osaisuuden stigmat varjostivat duunarityön ammattilaisista ja työväenluokasta tuotettuja argumentteja. Yhteiskunnan keskiluokkaistumisesta huolimatta ammatteihin ja koulutusasteeseen perustuva luokkaistaminen on edelleen tyypillistä poliittisessa keskustelussa. Tämä toteutuu ääneen lausuttujen diskurssien välityksellä. Työväenluokkaisiin arvoihin ja ideologiaan kohdistuvat diskurssit välittyvät myös heihin, kenellä ei ole duunarityöstä huolimatta yhteyttä työväenluokan poliittiseen ideologiaan ja historiaan.
-
(2021)Tavoitteet. Tässä kandidaatin tutkielmassa selvitetään Suomeen muuttaneiden italialaisten ruokatottumuksia ja niiden muuttumista Suomessa asuttuna aikana. Ruokatottumukset ovat tapoja ja toimintaa ruoan ympärillä, mihin lukeutuvat esimerkiksi raaka-aineiden valinta, ruo-anvalmistus ja ateriointi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä haastateltavien ruokatottumukset ovat muuttuneet, mistä ruokatottumuksista he ovat pitäneet kiinni ja mitkä tekijät selittävät näitä muutoksia ja muuttumattomuutta. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla viittä Suomessa asuvaa italia-laista. Haastattelut toteutettiin yksilöteemahaastatteluina maaliskuussa 2020. Kerätty haas-tatteluaineisto analysoitiin teemoittamalla. Tulokset ja johtopäätökset. Haastateltujen ruokatottumukset olivat muuttuneet Suomessa asuttuna aikana. Muutoksia oli tapahtunut etenkin käytetyissä raaka-aineissa, valmistetuissa ruoissa, aikataulussa, perinteissä sekä sosiaalisissa suhteissa ruokatottumusten ympärillä. Vahvimmin muutoksia selittivät raaka-aineiden saatavuus, laatu ja hinta sekä muuttuneet perhesuhteet. Syyt muuttumattomuuden taustalla liittyivät etenkin makuun, tottumuksiin ja muistoihin, perinteisiin sekä ruokatottumuksiin kohdistuviin asenteisiin.
-
(2023)Tavoitteet. Vaatteilla ja käsitöiden tekemisellä on tutkitusti erilaisia myönteisiä merkityksiä. Tämän tutkielman tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva itse tehtyjen vaatteiden merkityksistä aikaisempien tutkimuksien perusteella. Tutkielmassa tarkastellaan mitä itse tehdyt vaatteet antavat tekijälleen ja millaisia arvoja itse tehtyihin vaatteisiin liitetään. Lisäksi käsitellään vaatteiden tekemisen merkityksiä. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto tutkimukseen haettiin Google Scholarista, Coresta ja Kansalliskirjaston hakupalvelusta suomen ja englanninkielisillä hakusanoilla. Tutkimuksen aineisto koostui yhdestä suomenkielisestä ja kolmesta englanninkielisestä vertaisarvioidusta julkaisusta. Julkaisut tarkastelevat itse tehtyjä vaatteita ja niiden merkityksiä erilaisten tutkimusmenetelmien avulla. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysissä aineistosta etsittiin ilmaisuja, jotka liittyivät itse tehtyihin vaatteisiin ja merkityksiin. Ilmaisuista muodostettiin pelkistämisen ja ryhmittelyn avulla kokonaisuuksia, jotka kuvaavat itse tehtyjen vaatteiden merkityksiä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että itse tehdyillä vaatteilla oli etenkin vaatteiden tekijään kohdistuvia merkityksiä henkilökohtaisella tasolla. Itse tehdyt vaatteet vaikuttivat tekijän identiteettiin ja itsensä toteuttamiseen. Tutkimuksessa nousi esiin myös vaatteiden tekemiseen, kestävyyteen ja kulutukseen sekä yhteisöllisyyteen liittyviä merkityksiä. Itse tehdyillä vaatteilla ja niiden valmistamisella on paljon vaikutuksia tekijään elämän eri osa-alueilla. Merkitykset korostuvat yksilötasolla, mutta ne konkretisoituvat myös toiminnan ja muiden ihmisten kautta. Itse tehdyt vaatteet voidaan nähdä elämää hyödyttävinä niin käytön kuin valmistamisenkin näkökulmista.
-
Johtajien ja esimiesten kokemukset rooliinsa identifioitumisesta ja rooliin liittyvistä odotuksista (2017)The aim of this study is to investigate how business leaders and supervisors experience about identifying their own role and what kind of role expectations they experience that their subordinates set to them. I also define concepts of leaders and supervisors. The main concepts that I define are identity, identification, role and role expectations. I also outline about how subordinates can set expectations to leaders and supervisors. This study is qualitative study and I have used content analysis as analysis method. The data is collected through interviews. I interviewed four business leaders who are also supervisors and have subordinates.The main results in this study are that the experience act as leader or superior can explain through power and responsibility. Also belonging part of team can explain experience about social identity. Some of the interviewees emphasized their team being distinct as positive way from others which may refer to need of positive identity. All interviewees experienced that they have grown up into their role and most of them experienced that their role has changed through time. Also most of interviewees experienced that their work role can occur outside work context which may refer about importance of their role. All interviewees experienced that their subordinates set role expectations for them regarding development, clarity, action and responsibility. It is interesting to consider about the question that are those experienced role expectations actually the same as their subordinates think.
-
(2020)Tavoitteet. Ammatti-identiteetin kehittyminen on tärkeä osa omaa opettajuutta. Sen merkityksen pohtiminen on hyvä aloittaa jo varhaiskasvatuksen opintojen aikana. Tutkimukseni teoreettisessa osassa tarkastelen erilaisia ammatti-identiteettiä ja reflektointia käsitteleviä tekstejä. Lisäksi tarkastelen miten kolmen eri maan, Alankomaiden, Suomen ja Sveitsin, varhaiskasvatuksen opettajankoulutukset muodostuvat. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli ymmärtää varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen merkitystä ammatti-identiteetin muodostumisessa. Tutkimuksessa haluan selvittää millaisilla tavoilla ammatti-identiteetin rakentumista tuetaan opettajankoulutuksen aikana ja eroavatko kolmen eri maan yliopistojen tavat tukea ammatillista kehitystä toisistaan. Menetelmät. Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Tutkimusaineistoni koostui kolmen eri maan varhaiskasvatuksen opettajajaopiskelijoista. Haastattelut litteroitiin tuoreeltaan, jonka jälkeen niistä poimittiin viittaukset keskeisiin käsitteisiin. Seuraavaksi tutkimuskysymyksen kannalta keskeiset havainnot teemoiteltiin. Aineiston kuvailussa käytettiin haastattelusta tutkimuskysymykselle keskeisiä sitaatteja apuna. Tulokset ja johtopäätökset. Kaikkien kolmen haastateltavan vastauksissa ilmeni paljon yhteneväisyyksiä siinä, miten yliopistot tukevat heidän ammatti-identiteettinsä kasvua. Erityisen tärkeäksi nousi harjoittelujen sekä reflektion tärkeys. Harjoittelussa opiskelija pystyy soveltamaan yliopistolla opittua teoriaa käytännössä. Harjoittelut tarjoavat hyvän ympäristön reflektoida omaa ammatti-identiteettiä. Yliopistot tukevat opiskelijoiden ammatti-identiteetin kehitystä myös tarjoamalla heille tietoa lapsen kehityksestä ja oppimisesta sekä ymmärrystä pedagogiikasta. Opiskelijat kokivat tärkeäksi myös yliopiston tarjoaman palautteen ja neuvot. Kaikki haastateltavat kokivat, että vaikka he olisivat toivoneet enemmän tukea oman ammatti-identiteettinsä kehityksen suhteen yliopistoilta, he ovat kuitenkin valmiita aloittamaan työnsä opettajina.
-
(2024)Ympäristökriisi on globaali ja yhteiskunnallisesti tärkeä asia, sillä se vaikuttaa merkittävästi jokaisen hyvinvointiin. Yhtenä ilmastonmuutosta ja luonnonvarojen liiallista käyttöä kiihdyttävänä tekijänä on liiallinen kuluttaminen, jota voidaan pyrkiä hillitsemään muuttamalla kulutustottumuksia vastuullisemmaksi. Kulutustottumuksien syntyminen ja muuttuminen liittyy vahvasti kuluttajan identiteettiin. Kuluttamisen avulla luodaan omaa identiteettiä ja sosiaalista todellisuutta sekä tuodaan esiin omia arvoja ja yhteiskunnallista asemaa. Identiteetin yhtenä osana voi olla esimerkiksi kuva itsestä vastuullisena kuluttajana, joka kertoo yksilön arvoista. Identiteettiin vaikuttavat myös sosiaaliset tekijät, kuten sosiaaliset vaikuttajat sekä sosiaaliset verkostot. Tässä tutkielmassa tarkastellaan kotitaloustieteen näkökulmasta, millaisia vaikutuksia identiteetillä ja erityisesti sosiaalisella identiteetillä voi olla vastuulliseen kuluttamiseen. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koottiin käyttämällä avainsanoja, joiden avulla etsittiin tutkimuksia, artikkeleita ja teoksia hakupalveluista, kuten Google, Google Scholar, Helka ja Vaski. Aineisto koostui kulutuksen, vastuullisen kulutuksen, eettisen kulutuksen, identiteetin, sosiaalisen identiteetin ja kuluttajaidentiteetin aihepiireistä tehdystä aiemmasta tutkimuksesta. Tutkielman tulosten mukaan identiteetin ja sosiaalisen identiteetin vaikutukset vastuulliseen kuluttamiseen ovat moninaiset. Aiemmasta tutkimuksesta voitiin päätellä, että sosiaalinen identiteetti, sosiaaliset ryhmät sekä sosiaaliset vaikuttajat ovat merkittävässä asemassa vastuullisen kuluttajaidentiteetin rakentumisessa. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että sosiaalisen ryhmän yhteinen ympäristöystävällinen ideologia vahvistaa vastuullista kuluttajaidentiteettiä ja vastuullinen kuluttaminen näkyy myös ostopäätöksissä. Tukea ja vahvistusta vastuulliseen kuluttamiseen on saatavilla esimerkiksi sosiaalisen median alustoilla. Toisaalta sosiaalisen median vaikuttajilla nähdään olevan merkittävä vaikutus erityisesti nuorten kuluttajaidentiteetin rakentumiseen kuitenkaan edistämättä vastuullista kuluttamista. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää vastuullisen kuluttamisen tukemisessa. Lisäksi tutkimus osoittaa tarpeen huomioida sosiaalinen identiteetti, kun kuluttajia ohjataan kohti vastuullista kuluttamista.
-
(2023)Tavoitteet. Opettajan ammatillisella identiteetillä tarkoitetaan yksilön käsitystä itsestään opettajana. Opettaja käy jatkuvaa neuvottelua ammatillisesta identiteetistään ympäristön kanssa ja tämän vuoksi ammatillinen identiteetti ymmärretään nykypäivänä jatkuvasti muuttuvana ilmiönä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella aikaisempien tutkimusten perusteella tekijöitä, jotka vaikuttavat varhaiskasvatuksen opettajan ammatilliseen identiteettiin heikentävästi ja vahvistavasti. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana, narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto kerättiin kahdesta elektronisesta tietokannasta. Tutkimuskysymysten sekä sisäänotto- ja poissulkukriteerien laatimisen jälkeen tutkimusaineisto muodostui kahdestatoista vuosina 2010–2022 tehdystä tutkimusartikkelista, jotka käsittelivät varhaiskasvatuksen opettajan ammatillista identiteettiä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin ja teemoittelun keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatuksen opettajien ammatillista identiteettiä vahvistivat tieto siitä, että laadukkaalla varhaiskasvatuksella on positiivinen vaikutus lasten tulevaisuuteen, opettajien pedagoginen osaaminen, hyvä työilmapiiri ja positiivinen palaute kollegoilta sekä opettajankoulutus. Opettajien ammatillista identiteettiä heikentäviä tekijöitä olivat yhteiskunnan näkemykset työstä, syvälle juurtunut käsitys varhaiskasvatuksesta sukupuolittuneena työnä, ero koulutuksen antaman vaikutelman ja työn todellisuuden välillä sekä opettajien keskuudessa vallitseva näkemys siitä, että koulussa työskentelevien opettajien työ on tärkeämpää. Työkavereiden merkitys oli tulosten mukaan suuri sekä varhaiskasvatuksen opettajan ammatillista identiteettiä vahvistavana että heikentävänä tekijänä. Varhaiskasvatuksen opettajien ammatillisten identiteettien kannalta oli myös erityisen tärkeää se, että he kokevat työnsä olevan arvostettua muiden ihmisten toimesta.
-
(2022)Tutkimuksen tavoitteena on tutkia kolmannen kulttuurin lasten kokemuksia kulttuuri-identiteetin rakentumisesta. Aiemman tutkimustiedon valossa kiinnostavaksi muodostui kolmannen kulttuurin lasten kokemukset monikulttuurisen taustan tuomista mahdollisuuksista ja haasteista, sekä varhaiskasvatuksen roolista kulttuuri-identiteetin tukijana. Lopullisiksi tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia kolmannen kulttuurin lapset kohtaavat kulttuuri-identiteettinsä rakentumisessa? ja Millaisia kokemuksia haastateltavilla on kolmannen kulttuurin lasten kulttuuri-identiteetin tukemisesta varhaiskasvatuksessa? Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus ja haastateltavat valikoituvat monikulttuurisen taustansa perusteella. Tutkimuksen haastateltavat oli tietoisesti valittu siten, että kolmannen kulttuurin lasten vanhemmat edustivat keskenään eri kulttuureita ja kulttuurit poikkesivat valtakulttuurista. Aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea henkilöä videopuhelun yhteydellä. Haastateltavista kaksi olivat kolmannen kulttuurin lapsen vanhempia ja yksi oli itse kolmannen kulttuurin lapsi. Koska tutkimuksessa keskitytään haastateltavien omakohtaisiin kokemuksiin, valikoitui analyysimenetelmäksi fenomenologis-hermeneuttinen tutkimusote. Löytyneet ilmiöt kolmannen kulttuurin mahdollisuuksista ja haasteista olivat kokemukset avarakatseisuudesta, erilaisuuksien ymmärtäminen, monikulttuurisuuden kokeminen rikkautena, kiinnostus ja tietämättömyys kotikulttuuria kohtaan, mukautumiskyky, monikielisyys ja yhteenkuuluvuudentunne muiden ei-valtakulttuurista tulevien kanssa sekä erilaisuuden ja ulkopuolisuuden tunne. Haastattelujen perusteella monikulttuurinen tausta koettiin rikastavana asiana. Lisäksi tuloksissa selvisi, että varhaiskasvatuksessa monikulttuurista taustaa huomioitiin haastateltavien mukaan vaihtelevasti, pääosin päiväkodissa järjestettyjen juhlien ja tapahtumien kautta. Mielenkiintoinen ilmiö oli se, että haastateltavien kokemukset varhaiskasvatuksen tarpeesta huomioida monikulttuurista taustaa erosivat toisistaan. Yksi tapa huomioida nämä esille nousseet ilmiöt voisi olla kolmannen kulttuurin lasten ja perheidensä kulttuuritaustaan liittyvien tarpeiden yksilöllinen ja tarpeiden mukainen huomioiminen.
-
(2016)Objectives. According to previous research people construct life stories to achieve an identity. We tell stories about ourselves and our personal experiences to each other, and those stories become part of me. The perception of one´s life story and past evolves when one grows older. Identity achievement refers to a sense of who one is as a person, continuity and sameness and direction in one´s life. We can observe identity development in life choices. Individuals also come to terms with their culture and vice versa through life narrative. The research guestions were: how did different art education books that relate to youth arts projects deal with identity and how did they aim to support identity development through artistic expression. My goal is to construct an overall picture of this theme in the shape of a literature review because I am convinced that it is possible to support identity formation and the well-being of a pupil through art in ways that are worth acknowledging and beneficial to a class teacher. Methods. This thesis is a systematic and discretionary review. I selected suitable youth arts projects and literature related to them that were published during last ten years. The book material was analysed by content analysis. I also considered how the results of the content analysis could be applied pedagogically. Results and conclusions. The books that were selected to this literature review emphasized different parts of identity. They aimed to support identity development through arts education and artistic expression, group meetings and through exploring life stories and considering the factors that relate to cultural identity. The objective of the education was e.g. to increase cultural knowledge. The processing of emotions related to gender and sexual identity supported identity formation in those areas. According to the results it was possible to strengthen identity through life stories, shared cultural experiences, cultural heritage and recognition. In youth it is important that one is recognized as a unique individual. Recognition, feedback, improving self-esteem, sharing experiences and telling one´s life story have a significant influence on identity formation. Autobiographical and artistic expression help to clarify who one is, where one is going and where does one belong.
-
(2017)Anorexia nervosa is a severe and chronic mental disorder with high relapse and mortality rate. It still has relatively poor prognosis and the rates of recovery vary a lot largely depending on the way recovery is defined and specific criteria used. Studies show that recovery of anorexia nervosa is composed of changes in different areas of life and in this review I study physical, psychological, behavioral, social and functional components of recovery. I also study different definitions of recovery and how these definitions and emphasis on certain components affect treatment and research. Physical and behavioral symptoms of anorexia nervosa are clearly observable and considering this fact, it is interesting to know how psychological factors receive attention in treatment process. Within the eating disorder literature most studies focus on weight gain and improvement in eating disorder symptomatology. And in treatment those areas are the first priority. Because of life-threatening nature of the illness and the positive effect of early treatment response on prognosis this emphasis is most important. However, considering the high relapse rate of anorexia nervosa, physical condition and behavioral changes do not indicate complete recovery and other components should also be included in the definition of recovery and paid attention to in treatment. Besides, there is evidence that certain mental changes and insight into the illness allow for recovery in other components. And although physical factors are usually stressed, anorexia nervosa can alternatively be seen as a disorder of impaired identity development and disturbed sense of self. Assessment of psychological changes is challenging and information is usually derived from qualitative studies and patient’s own experiences. While qualitative approach usually is more time consuming, the detailed information they provide could be used to enrich data of empiricist methods. Nowadays, there is a lot of knowledge about risk and predisposing factors of anorexia nervosa, but limiting understanding of mechanisms of change and recovery. In order to develop more effective treatment in the future, understanding of key processes of recovery should be increased and at the same time in treatment, all components of recovery should be taken in to consideration to achieve full recovery.
Now showing items 1-20 of 56