Browsing by Subject "isyys"

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia visuaalisia representaatioita isähahmoista esiintyy 2000-luvun kotimaisten lastenkirjojen kansikuvissa. Toisin sanoen pyrin tutkimuksessa selvittämään sitä, miten ja millaisena isähahmo kuvataan nykypäivän suomalaisten kuvakirjojen kansissa. Tutkimuksessa tarkastellaan kansikuvien isähahmojen ulkoista olemusta, toimintaa ja roolia. Lisäksi kiinnitetään huomiota hahmojen mahdollisiin tunteisiin ja vuorovaikutukseen sekä isyyttä kuvaaviin symboleihin. Aineistoksi valikoitui viisi 2000-luvulla julkaistua kotimaista lapsille suunnattua kuvakirjaa, joiden kansikuvissa esiintyy isä. Isän tuli olla teoksissa ihmishahmo ja hänellä oli kunkin kirjan tarinassa merkittävä rooli. Aineistoksi valitsin lopulta viisi ensimmäistä löytämääni, kriteerit täyttävää teosta. Tässä laadullisessa tutkimuksessa on hyödynnetty osittain aineistolähtöistä, osittain teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimus pohjaa valmiiseen semioottisen kuva-analyysin teoriamalliin, mutta pääpaino on aineistossa. Kuvia analysoitaessa tutkijan omat tulkinnat sekä henkilökohtaiset näkemykset ovat suuressa roolissa, sillä kuvia katsotaan aina jossain määrin tulkitsijan omien kokemusten kautta. Tutkimuksen teoriaosuudessa olen määritellyt lastenkirjallisuutta, kuvakirjoja, semiotiikkaa sekä isyyttä. Tutkimus tuo esille sen, että isähahmojen kuvaukset nykypäivän suomalaisissa lasten kuvakirjoissa ovat moninaisia, joskin myös yhdistäviä tekijöitä isien representaatioista löytyi. Isät kuvattiin aineiston kansikuvissa yleisesti hyvin positiivisesti. Kuvien isät osallistuivat lasten tekemisiin, auttoivat lapsia, näyttivät heille esimerkkiä sekä olivat vastuullisessa roolissa. Isät osoittivat kuvissa halua suojella ja tukea lastaan. Isien ja lasten välillä oli havaittavissa vahvoja tunnesiteitä. Negatiivisena pidettäviä representaatioita ei aineiston kuvista oikeastaan löytynyt.

Työelämän tasa-arvo on paljon esillä julkisessa keskustelussa ja tasa-arvoon liittyvä tutkimus on tärkeä osa-alue monella eri tieteenalalla. Merkittävä tekijä työelämän tasa-arvoon liittyen on naisten ja miesten hoitovastuun epätasainen jakautuminen. Naisten suuremmat hoitovastuut ovat merkittävä työelämän epätasa-arvoon vaikuttava ongelma. Aiemman tutkimuksen perusteella työelämä on vieläkin perinteisen maskuliininen ja näkee isän useimmiten elättäjän asemassa. Tässä tutkielmassa tarkastelen miten organisaatiot suhtautuvat isyyteen aikaisemman tutkimuksen perusteella ja miten organisaatiot voivat vaikuttaa isyyden ja työn suhteeseen. Tutkin, onko organisaatiokulttuurilla merkittävä vaikutus siihen, miten isät sovittavat yhteen työelämän ja perhe-elämän. Selvitän, voidaanko tietynlaisella organisaatiokulttuurilla helpottaa tai vaikeuttaa isyyden ja työn yhteen sovittamista ja näin vaikuttaa työelämän tasa-arvoon. Toteutin tämän tutkielman kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostui kymmenestä artikkelista, jotka oli haettu eri tietokannoista. Analyysimenetelmänä käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jonka avulla aineistosta voitiin nostaa esille keskeisimmät asiat, ensin tarkastelemalla aineistoa yleisesti ja sen jälkeen perehtymällä siihen yksityiskohtaisesti. Tutkimukset osoittivat, että organisaation tukevilla toimilla on merkitystä isyyden ja perheen yhteensovittamisen toteutumiseen, sekä sen, että isät kokevat työn ja perheen välisiä konflikteja niin kauan, kun organisaatiokulttuuri ei ole tarpeeksi kehittynyttä. Tutkimuksissa ilmeni myös, että organisaatiot näkevät isät vieläkin perheen elättäjinä, vaikka muutosta tähän onkin ollut nähtävissä jo pitkään. Vaikka organisaatiokulttuuri olisi perheystävällinen, kohdistuvat käytännöt kuitenkin enemmän äiteihin, kuin isiin.