Browsing by Subject "itsemääräämisteoria"

Tavoitteet. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät ovat yhteydessä lasten lukumotivaatioon. Kansainväliset lukutaitotutkimukset ovat herättäneet huolta lasten lukutaidon heikkenemisestä. Suomessa tähän on reagoitu perustamalla Kansallinen lukutaitostrategia 2030, jonka tavoitteena on vahvistaa lasten lukutaitoa, monilukutaitoa sekä lukumotivaatiota. Näistä jälkimmäinen on tämän tutkielman aihe. Lukumotivaatiotutkimukset ovat osoittaneet, että lukumotivaatio on moniulotteinen ja siihen vaikuttavat tekijät voidaan karkeasti jakaa pätevyyden, ryhmään kuulumisen ja autonomian tunteiden alle, jotka ovat Ryanin ja Decin (2000) itsemääräämisteorian mukaan ihmisen kolme perustarvetta. Tutkielman tuloksien avulla saadaan käsitys lukumotivaatioon yhteydessä olevista tekijöistä, joita voidaan hyödyntää lasten lukumotivaatiota ja lukutaitoa tukemaan lähdettäessä. Menetelmät. Integroiva kirjallisuuskatsaus mahdollisti metodisesti erilaisten tutkimusten tarkastelun systemaattisin ottein. Hakukriteerien avulla EBSCO, ERIC ja Proquest tietokannoista aineiston läpikäymiseen päätyi 38 vertaisarvioitua artikkelia, joista 25 artikkelia sopi lopulliseen aineistoon. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielmassa nousi esille perhetaustan, lapseen liittyvien tekijöiden, lukutaidon ja -aktiivisuuden sekä opettajan käyttämien lähestymistapojen yhteys lasten lukumotivaatioon. Erot tyttöjen ja poikien välillä lukumotivaatiossa havaittiin tutkielmassa tyttöjen eduksi. Lapsen muista ominaisuuksista nuori ikä, sisäinen hallintakäsitys sekä persoonallisuuksista avoimuus, tunnollisuus ja sovinnollisuus ennakoivat korkeampaa lukumotivaatiota lapsilla. Myös lukutaidolla havaittiin selvä yhteys lukumotivaatioon. Lukumotivaatio on korkea todennäköisesti lapsilla, joiden kotona näytetään lukemisen mallia, jotka kokevat voivansa vaikuttaa lukemaansa ja jotka viihtyvät koulussa, missä myös hyödynnetään erilaisia yhteisöllisiä tapoja käsitellä kirjoja. Tuloksia voivat hyödyntää varsinkin lapsen kanssa arjessaan työskentelevät varhaiskasvatus- ja luokanopettajat sekä vanhemmat, jotka omalla esimerkillään ja toiminnallaan mahdollistavat kirjoihin tutustumisen ja niistä innostumisen.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia joogainterventioita on suoritettu vuosien 2016–2020 välillä varhaiskasvatuksen ympäristöissä. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu joogainterventioien kehittävän erityisesti lasten itsesäätelytaitoja. Itsesäätelyn on huomattu olevan yksi tärkeimmistä taidoista, joita lapsille voidaan opettaa, sillä ne ennustavat voimakkaasti tulevaa koulumenestystä, elinkaarta ja hyvinvointia. Varhaiskasvatuksessa on tarpeen kehittää tietoisesti hyvinvointikasvatuksen keinoja. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, voidaanko joogan avulla tukea kasvatusta, jossa vahvistetaan hyvinvointia fyysisellä, psyykkisellä ja emotionaalisella alueella. Tutkimus tarkastelee aineistoa myös Decin ja Ryanin (2000) itseohjautuvuusteorian kautta, eli sisäsyntyisen motivaation sekä kolmen psykologisen perustarpeen, vapaaehtoisuuden, pystyvyyden ja yhteenkuuluvuuden tyydyttymisen näkökulmasta. Tutkimus on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, mikä on laadullista tutkimusta. Katsauksessa tutkittiin yhdeksää elektronisissa aineistoissa julkaistua vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, jotka kaikki olivat englanninkielisiä. Suomessa aiheesta ei ole julkaistu yhtään tutkimusta, lukuun ottamatta muutamaa Pro gradu-työtä. Artikkelit olivat viimeisen neljän vuoden ajalta, ja toteutettu 3-7 vuotiaiden lasten tai heidän opettajiensa keskuudessa varhaiskasvatuksen ympäristöissä. Aineistossa osassa tutkimuksia keskityttiin opettajien, osassa lasten omiin kokemuksiin, osassa molempiin ja lisäksi vanhempien kokemuksiin sekä ADHD- ja traumaoireiden vähentämiseen. Lasten jooga vahvistaa itsesäätelytaitojen, kuten tyyntymisen oppimisen sekä vuorovaikutuksen ja fyysisten taitojen kehitystä. Lapset kokevat joogan tuovan positiivisia tuntemuksia. Opettajien tarve kontrolloida lasten omaehtoista kehollisten tuntemusten ilmentämistä näyttää vähentävän lasten sitoutumista ja motivaatiota. Lasten joogan avulla voidaan tukea varhaiskasvatuksen ympäristöissä sisäsyntyistä motivaatiota sekä autonomian, pystyvyyden ja yhteenkuuluvuuden tarpeiden tyydyttymistä emotionaalisella ja fyysisellä tasolla.

The meaning of this study was to describe factors which affect the enjoyment of physical education from the point of view of physically active students. Physical education has an important role in making children move because physical activity among children has decreased. However, still a great part of children do sports during their free time for example in sports clubs. For this reason I wanted to focus on the ones who actively take part in activities arranged by sports clubs and presumably enjoy physical activities. Because large amount of children have sports as a hobby they also form a great part of students in physical education classes. Therefore I think it is important to know what kind of experiences they have in physical education. This study will examine which factors affect positive and negative experiences in physical education. Two primary school aged girls who play actively basketball took part in this study. Interviewees play basketball in the same team but attend in different schools, the other on the fifth grade, and the other on the sixth grade. The research material was collected by using non-active role play and group interview. Type of the interview was semi-structured. The material was analysed by data-based content analysis using thematising. The interviewees’ attitudes towards physical education were positive. The factors affecting the positive and negative experiences were found under four themes. The factors which affect the experiences in physical education were content in PE-class, competence, experiences of atmosphere and group and teacher’s action. PE-class’ content had the biggest effect for the positive experiences. Experiences of atmosphere and group and undesirable content had the biggest effect for the negative experiences. These themes were in line with self-determination theory which is used in research of motivation. Self-determination theory inhere competence, autonomy and relatedness and these attributes were found in factors which affect experiences.

This bachelors thesis is focused on motivation from the perspective of physical education in Finnish primary school. My interest towards this topic arises from my own experiences which is strenghten by received education from the University of Helsinki. I believe that motivation and atmosphere act as a base of good teaching in physical education. Through this thesis I aim to learn how to create as motivating enviroment for students in my future profession as possible. This bachelors thesis is a descriptive literature review. My research questions are: 1. How are motivational theories linked to the physical education in research? 2. How are self-determination theory, achievement goal theory and motivational climate implemented in physical education to support students motivation? Theory in my thesis is based on previous research concerning teachers actions to enhance students motivation. Self-determination theory, achievement goal theory and motivational climate arised as repetetive topics from the used motivational research. Therefore I connected these topics to the field of physical education. Research has shown according to the self-determination theory that fulfillment of three psychological basic needs contructs sufficient conditions for the development of students inner motivation. Inner motivation leads possibly to healthier lifestyle also outside of school enviroment. Condition for the fullfilment of the self-control theory is objective based motivational climate which is created by the teacher. Objective based motivational climate focuses students motivation towards own proggression instead of competition. To achieve this teachers role is essential and TARGET-model is a practical tool to teacher for the contruction of objective based motivational climate.

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella oppilaan amotivaatiota moninaisena ilmiönä ja selvittää, millaisilla psykologisilla keinoilla opettaja voi amotivaatiota korjata. Ryanin ja Decin itsemääräämisteoria on tutkimuksen teoreettisessa keskiössä, ja amotivaatiota tarkastellaan siitä sekä sen saamasta kritiikistä käsin. Aiemman tutkimuksen perusteella oppimismotivaatio on keskeinen tutkimuskohde, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt oppimismotivaation puute, amotivaatio, ja ennen kaikkea, kuinka ehkäistä ja torjua amotivaatiota. Tutkimuksessa tarkastellaan opettajan keinoja luoda oppilaille motivaation pohja tukien heidän psykologisia perustarpeitaan, jotta oppilaiden amotivaatiota voidaan korjata. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Mitä amotivaatio on? 2) Miten amotivaatiota voidaan havaita koulun kontekstissa? ja 3) Millaisin psykologisin keinoin opettaja voi korjata oppilaalla esiintyvää amotivaatiota? Viimeistä tutkimuskysymystä tarkastellaan Ryanin ja Decin itsemääräämisteoriassa esitellyistä psykologisista perustarpeista (kyvykkyys, autonomia, kuuluvuus) käsin. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, jotta amotivaatiosta, psykologisista perustarpeista ja niitä tukevasta opetuksesta voitiin muodostaa laaja teoreettinen kuva luoden uutta teoreettista tietoa jo paljolti käsiteltyyn motivaatiotutkimuksen alueeseen. Kirjallisuusaineisto koostui vertaisarvioiduista artikkeleista, jotka tukivat tutkimuskysymyksiä esitellen amotivaation luonnetta, sen havainnointikeinoja tai sen torjuntakeinoja psykologisista perustarpeista katsoen. Tulokset ja johtopäätökset. Keskeisimmiksi tutkimustuloksiksi nousivat opettajan keinot tukea psykologisia perustarpeita ja näin ollen mahdollistaa motivaatiota sekä korjata amotivaatiota. Kyvykkyyttä opettaja voi tukea tarjoamalla onnistumisen kokemuksia (esimerkiksi eriyttäen opetusta), vakuuttamalla oppilasta kyvyistään verbaalisesti, oppilaan suoriutumisen ja suoriutumisen tulosten välisen kausaliteetin selventäminen oppilaalle, stressivapaan oppimisympäristön järjestäminen sekä positiivinen ja rakentava palaute. Autonomiaa opettaja voi tukea antamalla oppilaiden toimia kiinnostuksenkohteittensa, preferenssiensä ja arvojensa ohjaamana sekä tarjoamalla valinnanvapautta ja vaihtoehtoja, silloin kun se on mahdollista. Lisäksi oppilaiden perspektiivi on tiedostettava opetuksessa ja oppilaita sekä heidän mieltymyksiään on aidosti kuunneltava. Autonomiaa tukeva opettaja perustelee opetustoimintaa ja sääntöjä järkisyin. Tulokset ovat sovellettavissa käytännön opetukseen.

Objectives. The aim of this study was to examine the literature and previous research with what motivation, goal orientation, motivation climate and physical education are. In addition, was wanted to find out how the intrinsic motivation is connected to the goal orientation and how the goal orientation is linked to motivational climate in physical education classes. The aim of this study was to generate information about the different motivation theories and fac-tors that affect to the motivational climate. Literature review was meant to find information about what kind of action in physical education classes increase students' intrinsic motivation and what kind of motivational climate supports the students' a positive motivation and at the same time, to promote a positive and active way of life. Methods. The study was a literature review. The purpose of the literature review is to provide new information on the already existing information. In the literature review the choice of the information likely to be of use are not guided by strict rules, so the study used data is select-ed, depending on how it is responsible for the specific research questions. This research ma-terial consisted of the literature and previous studies. Results and conclusions. Based on previous studies and the literature, could conclude that the intrinsic motivation as well as feelings of competence has a positive connection to the students' goal orientation. In the study was found that the students’ experience of the goal orientation was related to motivational climate in physical education classes. In addition, the teacher has an impact on the students' experience and motivational climate. Based on the results of research can be thought of that the teacher's action is of great importance to moti-vational climate in the physical education classes. The results of the study should be taken into consideration when new teachers are trained.